Ylimielinen. Säälimätön. Nerokas. Taitava. Björn Wahlroos herättää suuria tunteita Ruotsissa. Hän sai ruotsalaisten vihat niskoilleen, kun Nordea teki päätöksen siirtää pääkonttorinsa Suomeen.
Wahlroos on elinkeinoelämän julkkis, joka on kuohuttanut lausunnoillaan. Niistä ehkä parhaiten muistetaan kommentti keväältä 2015:
”Finanssialassa on kyse siitä, että siirretään rahoja niiltä 80 prosentilta, joilla ei ole ideoita, niille 20 prosentille, joilla ideoita on. Se on tunneli, joka kanavoi rahaa idiooteilta ihmisille, jotka ovat parempia raha-asioissa.”
Sitaattia voi pitää kovana puheena hallituksen puheenjohtajalta Pohjoismaiden suurimmassa pankissa, jolla on noin kymmenen miljoonaa henkilöasiakasta.
Lausunnon jälkeen ruotsalaisen Svenska Dagbladetin (SvD) taloustoimittaja Andreas Cervenka nimitti Wahlroosia omahyväiseksi paskiaiseksi (självgod skitstövel).
Torstain uutinen siitä, että Wahlroos siirtyy pois Nordean hallituksen puheenjohtajan paikalta kevään yhtiökokouksessa, herätti luonnollisesti myös paljon reaktioita länsinaapurissa.
Toiset katsovat Wahlroosin puheenjohtaja-ajan pitäneen sisällään ”paljon puhetta mutta vähän tekoja”. Wahlroos valittiin Nordean puheenjohtajaksi vuonna 2011.
Sen jälkeen Nordea on jäänyt sekä tuloksellisesti että kurssikehityksellä mitattuna jälkeen muista ruotsalaisista suurpankeista.
”En oikein pysty näkemään, mitä Björn Wahlroos on tuonut pankille, muuta kuin suututtanut asiakkaita ja työntekijöitä puheillaan mediassa, missä hän nimittelee ihmisiä idiooteiksi”, kommentoi nimettömänä pysyttelevä pankkianalyytikko talouslehti Dagens industrissa (DI).
Wahlroos jakaa mielipiteitä. Toisaalta ”Nallen” käymää yhteiskunnallista keskustelua kiitellään. Perjantain SvD:n pääkirjoituksessa toivottiin, että hänellä olisi siihen jatkossa enemmän aikaa.
”Björn Wahlroos on kiinnostava älykkö. Uutisoinnissa tehtävän päättymisestä häntä kutsutaan armottomaksi. Yhteiskunnallisena keskustelijana hienotunteisuuden puute on kuitenkin sekä tarpeellista että toivottavaa. Monet varakkaat henkilöt eivät tee kuten Wahlroos, vaan seuraavat pienimmän harmin lakia ja sanovat mitä halutaan kuulla”, lehti kirjoittaa.
SvD:n haastattelussa Wahlroos harjoittaa pientä itseruoskintaa:
”Jälkeenpäin ajatellen, olisin ehkä voinut olla fiksumpi. Se ei kuitenkaan ole minua. Se ei ole ominaisuus, jota olen rakentanut ja työstänyt kovasti peilin edessä”, Wahlroos sanoo.
Wahlroosin suurimpana perintönä pidetään Nordean pääkonttorin siirtoa Suomeen ja EU:n pankkiunioniin.
Osa odotti, että Wahlroos olisi tehnyt Nordea-urallaan vielä jonkin ison liikkeen, esimerkiksi mahdollisen fuusion toisen eurooppalaispankin kanssa, mutta sitä ei tullut.
DI kirjoittaa, että Wahlroosin lähtö nostaa sekä Nordea-fuusion että konsernijohtajan vaihdon mahdollisuutta. Wahlroos oli nimittämässä Casper von Koskullia konsernijohtajaksi vuonna 2015.
”Konsernijohtajan nimittäneen on vaikea antaa potkut samalle henkilölle. Nyt, kun Wahlroos jättää Nordean hallituksen, konsernijohtajan vaihtoprosessi helpottuu.”
Nordean hallituksen puheenjohtajaksi esitettyä vakuutusyhtiö Ifin nykyistä toimitusjohtajaa Torbjörn Magnussonia kuvaillaan Wahlroosin vastakohdaksi: rauhalliseksi insinööriksi, joka on harkitseva ulostuloissaan.
Toisaalta Magnussonin tiedetään olevan piinkova bisnesmies, kuten Wahlrooskin.
”Torbjörn on kova asettamaan vaatimuksia ja hänellä on korkea työtempo. Hän ei myöskään peruuttele vaikeissa päätöksissä”, kuvailee Nordeaan sijoittanut ja pankin hallitukseen ehdolla oleva ruotsalainen liikemies Christer Gardell.
Nordeaa nurkkaavalla Gardellilla katsotaan olevan paremmat mahdollisuudet viedä pankkia haluamaansa suuntaan nyt, kun Wahlroos on poissa tieltä.