maanantai 4. helmikuuta 2019

Miksi Venäjä siirtää suuren sotaharjoituksen pohjoiseen?

Hmmmmm - niinpä - muistaakseni ennen todettiin: Rautaa rajalle sano...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:

Pohjoisessa onkin ollut käynnissä jo vuosia yksipuolinen varustelukilpa, jossa Venäjä on kunnostanut ja ottanut uudelleen käyttöön kylmän sodan jälkeen hylkäämiään tukikohtia.

Em. toimenpiteet näkyvät Google Maps-kartoilla.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kotimaa    |   HS-analyysi

Miksi Venäjä siirtää suuren sotaharjoituksen pohjoiseen?

Venäläislähteiden mukaan Suomen lähelle sijoitetut joukot ovat tärkeässä roolissa Venäjän syksyn pääsotaharjoituksessa.

Jarmo Huhtanen HS

VENÄJÄ aikoo järjestää ainakin osan tämän vuoden strategisesta Tsentr-pääsotaharjoituksestaan arktisella alueella. Se on poikkeuksellista ja panee miettimään Venäjän motiiveja.

Venäjän hallintoa lähellä oleva Izvestija-lehti paljasti joulun alla, että normaalisti etelässä pidetty Tsentr-harjoitus järjestetään tänä vuonna Novaja Zemljan ja Uuden-Siperian saarten välisellä alueella.

Venäjän puolustusministeriön lähteisiin vedoten Izvestija kertoi, että harjoitus pidetään elo–syyskuussa. Siinä on tarkoitus muun muassa testata uutta pohjoiseen suunniteltua kalustoa. Tärkeässä osassa ovat Venäjän arktiset prikaatit.

Ennakkoarvioissa Venäjän uskotaan harjoittelevan muun muassa Koillisväylän turvaamista. On mahdollista, että harjoitukseen tuodaankin aluksia Beringinsalmen kautta myös Venäjän Tyynenmeren laivastosta.

VENÄJÄ on viime vuosina korostanut arktisen alueen sotilaallista ja taloudellista merkitystä. Syynä ovat pohjoisen runsaat öljy- ja kaasuvarat. Lisäksi ilmaston lämpeneminen on avaamassa mahdollisuuksia uuden merireitin eli Koillisväylän avaamiseksi Euroopan ja Aasian välille.

Venäjän kilpajuoksun arktiselle alueelle voi katsoa alkaneen siitä, kun venäläinen tutkimusretkikunta väitti sijoittaneensa Venäjän lipun vuonna 2007 Pohjoisen jäämeren pohjaan pohjoisnavalla. Seuraavana vuonna Venäjä aloitti pohjoisessa uudelleen neuvostoajoilta tutut partiolennot.

Pohjoisessa onkin ollut käynnissä jo vuosia yksipuolinen varustelukilpa, jossa Venäjä on kunnostanut ja ottanut uudelleen käyttöön kylmän sodan jälkeen hylkäämiään tukikohtia.

IZVESTIJAN mukaan Venäjän pohjoinen strateginen johtoporras eli niin kutsuttu OSK Sever olisi jo aloittanut harjoitusjoukkojen tarvitsemien tukeutumisalueiden kuten satamien ja ankkurointipaikkojen valmistelun.

Sever on Venäjän vuonna 2014 perustama uusi sotilaallinen johtoporras, jonka tehtävänä on valvoa Venäjän etuja Arktiksella. Severin tärkein kassara on Venäjän pohjoinen laivasto.

Pohjoisen laivaston vastuualueesta onkin muodostunut Venäjälle viides sotilaspiiri Läntisen, Eteläisen, Keskisen ja Itäisen sotilaspiirin lisäksi. Pohjoinen laivasto on merkitty sotilaspiiriksi muun muassa Venäjän puolustusministeriön internetsivuilla.

Venäjällä sotilaspiirien tehtävänä on muun muassa hyökkäysten torjunta, jatkuvan toimintavalmiuden ylläpito ja mobilisaatiovalmistelut.

VENÄJÄ kertoi jo vuonna 2011, että se perustaa pohjoiseen kaksi uutta arktista prikaatia. Prikaatien koko vaihtelee niiden tyypistä ja maasta toiseen, mutta se on yleensä noin 3 000–5 000 sotilasta.

Venäjän tarkoituksena oli varustaa molemmat prikaatit pohjoisiin oloihin varta vasten suunnitellulla kalustolla.

Toinen Venäjän uusista arktisista prikaateista eli 80. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati on sittemmin perustettu Suomen rajan lähelle Alakurttiin.

Sen sijaan toisen arktisen prikaatin kohtalo on arvoituksellisempi. Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass kertoi vuonna 2014, että toisen prikaatin sijoituspaikka olisi Jamalin Nenetsiassa. Se olisi pitänyt perustaa jo vuonna 2016, mutta siitä ei ole sittemmin kuultu mitään.

Nyt näyttää siltä, että toinen arktinen prikaati on käytännössä Petsamoon sijoitettu 200. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati. Sille olisi vain annettu arktisen prikaatin status.

VENÄJÄ järjestää vuosittain yhden pääsotaharjoituksen, jonka järjestelyistä vastaa vuorollaan jokin neljästä sotilaspiiristä.

Läntinen sotilaspiiri järjestää Zapadin, Eteläinen sotilaspiiri Kavkazin, Keskinen sotilaspiiri Tsentrin ja Itäinen sotilaspiiri Vostokin.

Pääsotaharjoituksissa testataan suurimittakaavaisesti Venäjän asevoimien siirtymistä rauhantilasta sotatilaan. Niissä harjoitellaan taistelua teknologisesti kehittynyttä vastustajaa vastaan.

Vuonna 2017 pääsotaharjoitus oli Zapad, viime vuonna Vostok ja tänä vuonna Tsentr. Ensi vuonna on Kavkazin vuoro.

VENÄJÄ ryhtyi kehittämään neuvostoajoilta periytyviä pääsotaharjoituksiaan uudestaan kymmenisen vuotta sitten, kun Georgian sota paljasti pahoja puutteita Venäjän asevoimissa.

Vuotuisista harjoituksista on kehitetty myös suuria propagandan, nykytermein informaatiovaikuttamisen, välineitä.

Eräänlaisen lakipisteen tämä saavutti vuoden 2017 Zapadissa, jolloin läntisissä viestimissä esiteltiin eritasoisten asiantuntijoiden ja poliitikkojen suilla toinen toistaan hurjempia teorioita Venäjän tavoitteista.

Viime vuonna pidetty Vostok-harjoitus kiinnosti lännessä vähemmän, vaikka Venäjä rummutti harjoituksen olleen suurempi kuin koskaan sitten neuvostoaikojen. Vostokiin väitettiin osallistuneen peräti 300 000 sotilasta.

Venäjän propaganda onkin aiheuttanut sen, ettei sen harjoitustensa koosta ilmoittamia vahvuuksia lähtökohtaisesti uskota lännessä lainkaan. Näyttää siltä, että Venäjän tapana on vähätellä Uralin länsipuolella pidettyjen harjoitusten vahvuuksia ja liioitella niiden itäpuolella pidettyjä harjoituksia.

Venäjä pyrkiikin ilmoittamaan Euroopassa pidettyjen sotaharjoitusten koon sellaiseksi, ettei sen tarvitsisi Etyjin Wienin asiakirjan mukaan kutsua sotaharjoituksiin tarkkailijoita. Tarkkailijoita pitää kutsua, jos harjoituksessa on mukana vähintään 13 000 sotilasta.

ENSI SYKSYN Tsentr-harjoituksen ainakin osittainen järjestäminen arktisella alueella on poikkeuksellista, koska se on yleensä pidetty Keskisen sotilaspiirin eteläosissa. Näin oli myös kahdessa edellisessä Tsentr-harjoituksessa vuosina 2015 ja 2011.

Sotilasprofessori Petteri Lalu Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo, että Keskisen sotilaspiirin toimintasuunta on ollut Keski-Aasiaan päin, vaikka sen vastuualue ulottuu Pohjoiselle jäämerelle asti. Sotilaspiirissä on myös harjoiteltu liikekannallepanoa idän ja lännen suuntaan.

”Olennaista Keskisen sotilaspiirin pohjoisosassa on se, että Ob-joen ja Obinlahden molemmin puolin on öljyn- ja kaasuntuotantoalue”, Lalu sanoo.

Lalu arvelee, että Venäjän pohjoinen Sever-johtoporras on ensi syksyn Tsentr-harjoituksessa mukana. Se osallistui myös viime vuoden Vostok-harjoitukseen.

”Se projisoi voimaa sinne. Voi olla, että Tsentrissä tarkastellaan arktisen alueen puolustusta, ja toimijana on Pohjoisen laivaston sotilaspiirin tasolla oleva johtoporras”, Lalu pohtii.

Lalu huomauttaa, että Venäjän pohjoisen laivaston sotilaspiirin tuleva rooli Venäjän strategisissa pääsotaharjoituksissa on herättänyt keskustelua.

”Ottaako Venäjä vielä pohjoisen yhdeksi strategisen harjoittelun suunnaksi?” Lalu kysyy

Se tarkoittaisi, että ensi syksyn Tsentr-harjoitus veisi Venäjän jälleen askeleen pidemmälle Arktiksen militarisoinnissa. Venäjän sotaharjoitukset lisääntyisivät silloin myös Suomen lähellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti