Hmmmmm - niinpä - peruna on hyvää ja siitä on moneksi...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Peruna on todellista ilmastoruokaa – palauta peruna lautaselle!
Peruna on suomalaisille vaatimaton rinnallakulkija, mutta siinä piilee myös tulevaisuuden toivo.
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista perunaviikkoa. Suo siis hetki ajatuksistasi perunalle. Voisiko tämä vaatimaton mukula tehdä paluun lautasellesi?
Makumaailmoissa on mistä valita, raaka-aine on edullista ja helposti jäljitettävää. Peruna on myös todellista ilmastoruokaa.
On monta syytä arvostaa perunaa, vakuuttaa Suomen siemenperunakeskuksen toimitusjohtaja Paula Ilola.
– Peruna sopii melkein kaikille. Se on gluteeniton, aniharva on sille allerginen ja siitä voi tehdä niin suolaista kuin makeaa syötävää. Perunaa viedään myös maailmalle ratkaisemaan ruokahuolto-ongelmaa.
Listasimme neljä syytä, miksi peruna on nyt pop!
1. Peruna on vähäkalorinen
Perunan ravintoarvot vaihtelevat hieman lajikkeesta riippuen, mutta joitakin yleistyksiä voi tehdä.
Peruna sisältää paljon vettä, joten se on vähäkalorisempaa kuin vastaava määrä vaikkapa riisiä tai pastaa. Sata grammaa perunaa sisältää noin 63 kcal, pasta 95 kcal ja riisi 135 kcal.
Suuren vesipitoisuutensa ansiosta peruna sisältää myös vähemmän hiilihydraattia kuin pasta tai riisi.
– Peruna pitää nälkää paremmin kuin sama määrä pastaa, tietää Ilola.
2. Peruna on lähes rasvaton
Peruna on kolesteroliton ja lähes rasvaton. Lisäksi potuista löytyy erilaisia vitamiineja ja antioksidantteja, kuten c-vitamiinia ja kaliumia. Perunoiden proteiini on ravitsemuksellisesti hyvälaatuista.
Värillisissä perunoissa on paljon flavonoideja, niitä samoja joita esimerkiksi mustikoista löytyy.
– Maltoltaan värilliset perunat sisältävät huomattavasti flavonoideja, Ilola kertoo.
Iso osa ravintoaineista on perunan kuorissa, joten niiden syömistä kannattaa harkita.
3. Perunalla on pieni hiili- ja vesijalanjälki
Perunan hiilijalanjälki on alhainen, jos vertaa esimerkiksi riisiin tai vehnään. Hiilijalanjälki mittaa sitä, kuinka paljon tuote aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä elinkaarensa aikana.
Myös perunan vesijalanjälki on pieni. Vesijalanjälki mittaa sitä, kuinka monta litraa vettä tarvitaan yhden perunakilon tuottamiseen. Esimerkiksi omenat ja riisi häviävät tässä kisassa perunoille selvästi.
Eikä tässä kaikki: myös perunan fosfaattijalanjälki on alhainen. Tämä jalanjälki mittaa tuotteen rehevöittävää vaikutusta. Peruna pääsee tässäkin pieniin lukemiin. Tuorepainokiloa kohden perunan arvo on 0,1 - 0,4 g ekvivalenttista fosfaattia. Kotimaisesta vehnästä valmistetun pastan vastaava arvo on 1,8 g.
4. Perunaa voi viljellä missä vaan – jopa ilmassa!
Perunan viljely onnistuu kotioloissa helposti, esimerkiksi multapussissa tai ämpärissä.
Mutta aina perunan viljelyyn ei tarvita edes multaa. Perunaa voi kasvattaa pelkässä ilmassa eli aeroponisesti.
Alunperin Nasan kehittämä suljetun tilan kasvatus on otettu käyttöön Tyrnävällä, jossa siemenperunoita kasvatetaan kesällä kasvihuoneessa.
Viime kesänä Ylistarolla kasvatettiin ilmassa ensimmäistä kertaa myös ruokaperunaa.
Parhaillaan aeroponisen perunan talvikasvatusta tutkitaan Urban Farming -projektissa Metropoliassa.
Voiko tällä tekniikalla kasvattaa tulevaisuudessa ruokaa kaikille?
– Ilman muuta. Ilmaperuna sopisi kasvatettavaksi esimerkiksi kerrostalojen lämpöhuoneissa ympäri vuoden. Ajatella, jos kerrostalo voisi kasvattaa omat perunansa, se olisi todellista ilmasto -ja lähiruokaa.
Kiinalaiset taas koettavat parhaillaan kasvattaa perunaa kuussa.
Jos viljelyyn sopiva maa joskus loppuu, perunaa löytynee lautaseltamme siitä huolimatta.
– Perunasta saa vähällä vaivalla ison sadon ja sitä viedään jo nyt kolmansiin maihin ratkaisemaan ruokahuolto-ongelmaa.
Sen lisäksi, että peruna on superfoodia, se taitaa olla myös supersankari!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti