Meidän perinteisten aamutoimien jälkeen talvilomavieraamme - Timo, Anna ja Eme - saapuivat Pikkupuolelta aamupalalle.
Heillä oli automatka Etelä-Suomeen, Helsinkiin ja Vuosaaren Aurinkolahteen edessä. Tytöt halusivat pelata vielä muutaman erän vaimoni kanssa Musta-Pekka-korteilla. Timo kantoi aika monta nyssykkää autoon...
Lähtöhetkillä pihalla totesin tytöille:"Kertokaahan siellä etelässä, että Kemin Haukkarin Kainuunkadullakin jo räystäät tippuvat." Osoitin samalla räystään juureen, jossa ensimmäisiä kattotiiliä jo auringon lämpö oli tuonut esille ja vettä vähin tippasi maahan saakka.
Vieraamme lähtivät, toivottavasti olivat tyytyväisiä lomaansa. Ainakin Pikkupuolella heillä oli rauhallista asuskella...
Vieraiden lähdettyä ajelin sisäpihan väyliä lumilingolla leveämmäksi ja sen jälkeen intouduin vielä "tekemään kevättä". Sitä en ole tehnyt koskaan näin aikaisessa vaiheessa. Tiaisinpa todeta vaimolleni, että kohta pääsemme juomaan aamukahvit terassilla.
Niin - loin ylimääräiset lumet terassilta ja siirsin puiset puutarhakalusteet "kesäasentoon". Totesin vaimolleni: "Oliko meillä aikomus uusia nämä terassikalusteet?" "Jo monta vuotta sitten." hän totesi. Se on vaan jäänyt tekemättä. Josko ensi kesänä tai sitten seuravana...
Illansuussa vaimoni kännykkään tuli viesti, että talvilomavieraamme ovat perillä Helsingissä - hyvä niin...
Asiasta toiseen...
Torstaina alkaneet MM-kisat Seefeldissä eivät ole sujuneet suomalaisittain aivan odotusten mukaisesti.
Muun muassa tänään supertoivomme Iivo Niskanen tumpeloi juottokuvioiden kanssa itsensä rähmälleen. Oma moka! Toki neljäs sijakin on erittäin hyvä ja kunnioitettava.
Mutta onneksi noita lajeja on vielä runsaasti jäljellä. Eiköhän tässä jossakin vaiheessa päästä niin sanottuun mitallikantaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti