Ikä on kumma juttu. Sen sanotaan olevan vain numeroita - mene ja tiedä. Tulee mieleeni 1960-luvun alkupuolen keskustelut Veitsiluoto Oy:n sellutehtaan kuivauskoneen hoitotasolla erään koneenhoitajan kanssa.
Itse olin sellulaboratoriossa töissä ja hain koneelta yli radan näytteitä purkkeihin, joista määritettiin ratakosteus.
Koneenhoitajien ammattitaitoon kuului mm. sellurainapalasen "nappaaminen" liikkuvasta rainasta siten, että rata ei myöhäisemmässä vaiheessa katkennut näytteenottokohdista. No niinkin pääsi joskus käymään ja se tiesi hetken aikaa pientä hässäkkää koneenhoitajalle ja nimenomaan sylinterimiehelle.
Niin - kyseinen koneenhoitaja filosofoi iällä - oikeastaan meidän molempien iällä. Minä olin rapiat 18-vuotias ja hän hiukan vajaa 40-vuotias.
"Sinä olet nuori mies, mutta voi olla, että sinä et saavuta koskaan minua iässä." hän totesi.
"Miten niin en saavuta." ihmettelin.
"Minä menen koko ajan karkuun iässäni sinun ikääsi verrattuna. Olen aina jotakuinkin 20 vuotta vanhempi kuin sinä." hän perusteli sanomisiaan.
Noin ajatellen hän oli oikeassa. Tosin hänestä aika jätti yli viitisentoista vuotta sitten, joten taidan sittenkin saavuttaa ja ohittaakin hänet iässä. Ken elää, hän näkee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti