tiistai 19. helmikuuta 2019

Ajantasapohdiskelua illan hämärtyessä...


lauantai 28. lokakuuta 2017


Kemin lyseon lukion 120-vuotisjuhlassa tänään...

Käväisin tänään lauantaina 28.10.2017 Kemin lyseon lukion 120-vuotisjuhlassa. Koululla oli avoimien ovien päivä, sen jätin väliin > en lähtenyt seuraamaan käytännön opetustapahtumia...

Alla oleva ohjelma käynnistyi minuutilleen klo 11.40 auditoriossa, joka oli tupaten täynnä juhlayleisöä.

Avaussanat - Rehtori Pekka Mäkelä
Musiikkiesitys - Lukion musiikkiryhmä, ohjaus lehtori Arto Perkiö
Juhlapuhe - professori Matti Lackman
Runoesitys - Koulutie (V.A.Koskenniemeä mukaillen), Lukion draamaryhmä, ohjaus lehtori Merja Holpainen-Myllymäki

Seniorien puheenvuoro - Ahti Salmela, puheenjohtaja Kemin lyseon seniorit ry

Painetusta ohjelmaesitteestä poiketen ylimääräisenä ohjelmanumerona oli suunniteltujen Rehtorin käädyt - luovuttaminen. Ahti kertoi asian taustan. Rehtorin käädyt-ajatuksen oli Kemin lyseon senioreiden kunniapuheenjohtaja Vilho Heikonen ottanut aikanaan esiin. 

Yhteislaulu - Maamme, 1. ja 11. säkeistö
______________________________________________________________________

Kaiken kaikkiaan mukava tapahtuma, hyvä ohjelma ja muutaman tutun tapaaminen.

Pois lähtiessäni/kotiin ajellessani mietiskelin, miksi en ole pyrkinyt/liittynyt Kemin lyseon lukion seniorit ry:een.
Olen tutustunut heidän kotisivuilleen, joten tiedän aika lailla tarkkaan mistä on kysymys.

Perimmäinen syy omalta osaltani lienee se, että olen viime vuosina irrottautunut monesta muustakin "ylimääräisestä" ja työntynkää/touhua on ihan riittämiin... 
______________________________________________________________________

Edellä mainittu teksti vilahti näkökentässäni, sitä oli joku lueskellut Blogisivullani.

Niinpä käväisin hetki sitten jälleen katselemassa Kemin lyseon lukion kotisivuja. Samalla vilkasin myös Kemin lyseon seniorit ry:n sivuja. Vanhoja kuvia katsellessani tuli murheellinen olo, valittettavan monet kuvissa olleista, minunkin hyvin tuntemistani henkilöistä eivät enää ole keskuudessamme muutoin kuin mukavina muistoina...





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti