keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Mukava Selkäsaaripäivä tänään...

Erityisen mukavaksi Selkäsaaressa käynnin teki se, että olimme sopineet entisen oppilaani Mikko Särkelän kanssa saaressa käynnin.
Olimme sopineet tapaamisen Hahtisaaressa aamulla klo 9 - vaimoni, minä ja Mikko - eipä muuta kuin veneeseen ja lähdimme ajelemaan hitaasti sisäsataman ohi Mansikkanokan tuntumaan.
Ihastelimme Lasi-Villoja ja uutta Lumilinnan huoltorakennusta mereltä. Huoltorakennuksen viereen nousee vielä Lumilinnan "pysyvää rakennusta"...

Ajelimme väyliä pitkin Selkäsaaren pohjoisrantaan, tyveneen poukamaan. Ylös mökille noustuamme oli vuorossa tervetuliaismalja > lasillinen valkoviintä ja mökkiprojektimme esittely lyhyen kaavan mukaan. Oli mukava kertoa Mikolle, että aikanaan Haukkarista, Möylyntien varresta purkamamme, Rastaan vanhan hirsirakennuksen kattohirsiä on käytetty ns. sinisen terassin runkona. Edellä mainittu terassi on mökin päädyssä itäsuuntaan. 
Em. purkuhommissa oli myös Kemin ammattioppilaitoksen metallipuolen silloinen opettaja Mikko Lehtilahti traktoreineen+peräkärryineen.

Kahvittelun jälkeen lähdimme Mikon kanssa istumaan Lehmikiven karikon kupeeseen ongelle. Vaimoni aikoi mennä puolukoita ja sieniä katselemaan.

Ei ollut kala syönnillään. Aika ja säätila vääränlaiset. Säätila oli todella erinomainen...

Mukava siinä oli kuitenkin istuskella ja muistella menneitä, nykyisiä ja tuleviakin asioita. Mikolla on vähän samaa "vikaa" kuin minulla, pohdiskelee kaikkea maan ja taivaan välillä. On aktiivinen kokeilija. Pakurijutut tuntuivat olevan hänellä päällimmäisinä.

Varsinainen leipätyö hänellä on Outokummun Kemin kaivoksella. Vuorotyö maan uumenissa satojen metrien syvyydessä...

Ajelimme takaisin poukamaamme ja nousimme mökille. Vaimoni laittoi pientä purtavaa.
Hetken kuluttua oli aika lähteä viemään mökkivieras Hahtisaareen. Mikon poika oli tulossa klo 14 jälkeen Hepolasta koulusta.
Sovimme, että otetaan jossakin vaiheessa uusiksi. Arvelen, että näin tapahtuukin.

Palasin saareen ja kävimme vielä noin 3 kilometrin lenkin pääasiassa talvista latu-uraa pitkin. Vaimoni keräsi pienen ämpärillisen kangasrouskuja. Puolukat olivat vielä puoliraakoja ja pienenlaisia.

Oli mukava Selkäsaaripäivä.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti