Sanoin aamupäivällä vaimolleni, että jonain aurinkoisena päivänä kuokitaan jonkin verran perunoita.
Vaimoni lähti asioille alkuiltapäivästä saatuaan puolukat keitettyä ja purkitettua. Kuinka ollakaan aurinko pilkahti hetki sitten esiin.
Hain maakellarista tyhjän perunalaatikon, revin muutaman kaalen ja kuokin jonkin verren = noin penkillisen perunoita. Perunaamaan itäreunassa eivät perunat olleet kovin suurikokoisia. Ehkä vieressä oleva, erittäin elinkelpoinen raparperikasvusto oli vienyt perunankasvupuhtia.
No toisaalta olen hyvin tyytyväinen etten pääse irrottelemaan suurilla perunoilla.
Sivutuotteena sain muutaman madon. Jos kuitenkin vielä ainakin kerran käyn istumassa ongella...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti