Erkki Sinkonkin kärsivällisyydellä on rajansa. Hän on luopunut vuosikausia pettymyksiä tuottaneista yhtiöistä. KUVA: KIMMO HAAPALA/KL
Näin huonoa pörssivuoden aloitusta kuin nyt, ei sijoittaja Erkki Sinkko ole kokenut koskaan. Perheen osakesalkun arvo on laskenut kuuden prosentin verran tammikuun alusta.
Muutenkin alkuvuosi on ollut Sinkon salkulle mullistava. Hän on sijoittaja, joka yleensä vain ostaa osakkeita. Tänä vuonna hän on päätynyt myyntilaidalle useissa yhtiöissä.
”Surkimukset, jotka eivät ole vuosikausiin maksaneet osinkoa, olen siivonnut salkusta. Olen kyllästyneenä myynyt Honkarakenteen, Tulikiven, Aspocompin, Tecnotreen, Innofactorin ja Incapin osakkeet”, Sinkko sanoo.
Martela oli Sinkolle pettymys ja sen hän myi jo aikaisemmin. Nyt Sinkko tunnustaa, että Martela osoittaa käänneyhtiön merkkejä.
Viisi firmaa hänellä on erityistarkkailussa. Tulos tai ulos salkusta. Nimiä hän ei paljasta.
Seuraavaksi Sinkko odottaa osinkoja.
”Osingoille löytyy erinomaisia sijoituskohteita Helsingin pörssissä. Uskon sellaisiin yhtiöihin kuin Fortum, Kemira, Valmet ja jopa Outotec.”
Sinkkoa on ilahduttanut Kemira, jonka tase on vahva ja tilauskanta hyvä ja se maksaa tasaisesti hyvää osinkoa. Yhtiöllä on vahva henkilöomistus eli isäntä talossa.
Sinkon mielestä yhtiön kurssilasku johtuu väärinkäsityksestä, joka liittyy liuskeöljyn hinnan merkitykseen yhtiölle. Merkitystä suurennellaan.
”Kemira on ihan parhaita.”
Outotecilla on Sinkon mielestä hyvä patenttisalkku.
”Ottaen huomioon kurssitason, olemme ostopuolella nykyisellä osakkeen hinnalla.”
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Puolustusministeri Niinistö: Pakolaisvirtojen ohjailu osa hybridisodankäyntiä
ANSSI JOKIRANTA
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) arvioi, että pakolaisten liikkeiden ohjailu on yksi niin sanotun hybridisodankäynnin keinoista.
Kotimaa 29.02.2016 klo 10:02STT, OLLI VESALA, ANTTI AUTIO
Pakolaisten liikkeiden ohjailu on yksi niin sanotun hybridisodankäynnin keinoista, arvioi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).
Hän sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa, että on silti liioittelua väittää Suomen olevan hybridisodankäynnin kohteena.
– Emme me sodassa ole, vaikka tiettyjä hybridivaikuttamisen keinoja on tunnistettavissa myös Suomessa. Yksi niistä on itärajan vuotaminen. Siihen on saatava poliittinen ratkaisu Venäjän kanssa, Niinistö painotti.
Itärajan yli Venäjältä Suomeen on saapunut muutama tuhat turvapaikanhakijaa.
Taloudellinen ja poliittinen painostus, kyberhyökkäykset ja kansalaismielipiteen muokkaus järjestelmällisillä informaatio-operaatioilla ovat Niinistön mukaan esimerkkejä hybridisodan keinoista.
Hän huomauttaa, ettei hybridisodankäynti ole sinällään uusi ilmiö.
– Ei tarvitse mennä omia talvi- ja jatkosotiamme kauemmaksi. Muistamme Otto Wille Kuusisen nukkehallituksen ja Moskovan Tiltun. Kuusiset ja tiltut ovat muodossa jos toisessa seuranamme tänäkin päivänä, Niinistö sanoi.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg vaati maanpuolustuskurssin avajaisissa, että asevelvollisuuslakia on muutettava reserviläisten käytön suhteen. Lakia on ehdotettu muutettavaksi siten, että sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuihin kertausharjoituksiin voitaisiin määrätä välittömästi, kun päätös koskisi enintään 25 000:tta asevelvollista.
Ehdotuksen mukaan tällaisesta kertausharjoituksesta ei voisi hakea vapautusta. Lindberg sanoi, että muutos mahdollistaisi valmiuden säätelyn tilanteen vaatimalla tavalla.
Muussa tapauksessa päätöksen tekisi tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä.
Luonnos asiaa koskevasta hallituksen esityksestä on valmis ja tällä hetkellä lausuntokierroksella.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Politiikka|
SAK otti viikon aikalisän – Lyly: Työajan pidennys hiertää
SAK:n hallitus käsittelee työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulosta viikon kuluttua maanantaina ja ottaa siihen tuolloin lopullisen kannan. Akava ja STTK ovat jo hyväksyneet ratkaisun.
15:30
SAK:n hallitus ei maanantaina hyväksynyt eikä hylännyt yhteiskuntasopimuksesta yöllä syntynyttä neuvottelutulosta, kertoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.Video: Mikko Koski / Yle
SAK:n hallitus ei tänään maanantaina hyväksynyt eikä hylännyt yhteiskuntasopimuksesta viime yönä syntynyttä neuvottelutulosta, kertoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
Lylyn mukaan SAK:n hallitus lähetti neuvottelutuloksen liittojen käsiteltäväksi. SAK:n hallitus käsittelee tulosta viikon kuluttua maanantaina ja ottaa siihen tuolloin lopullisen kannan, hän sanoi medialle SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen. SAK odottaa myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta vastauksia "avoinna oleviin kysymyksiin".
– Tässä on sellainen kysymys, että kun liittojen työehtosopimuksia esitetään jatkettavaksi, liittojen itse pitää katsoa, onko tämä mahdollista ja millä tavalla tämä tullaan tekemään, Lyly perusteli SAK:n päätöstä.
Työajan pidentäminen on erittäin vaikea kysymys.
– Lauri Lyly
Lylyn mukaan nykyisessä neuvottelutuloksessa työnantaja pääsee hyvään ratkaisuun ja työntekijä kantaa ison kuorman.
SAK:n hallitus kävi neuvottelutuloksesta erittäin hyvän keskustelun, Lyly kuvaili. Tuloksen sisältö käytiin läpi kohta kohdalta.
Keskustelussa esitettiin kriittisiäkin puheenvuoroja, Lyly kertoi. Vaikea asia oli muun muassa työajan pidentäminen, hän sanoi.
– Se [työajan pidentäminen] on erittäin vaikea kysymys, niin kuin ennakoin ennen kokousta.
"Tämä on kuin lapsen synnyttämistä"
Lylyltä kysyttiin, mikä on hänen arvionsa siitä, meneekö asia liitoissa läpi.
Tässä on yhdeksän kuukautta tätä tehty. Tämä on kuin lapsen synnyttämistä.
– Lauri Lyly
– Osa tuossa arvioi, että ollaan valmiita viemään tätä sillä tavalla, että käydään neuvottelu kolmen kuukauden aikana läpi. Osa vielä miettii sitä, hän vastasi.
Lylyltä kysyttiin myös, oliko hänelle pettymys, että asia siirtyy liittoihin ja vastaus tulee ensi viikolla.
– En ole pettynyt, koska tämä prosessi elää ja tässä on yhdeksän kuukautta tätä tehty. Tämä on kuin lapsen synnyttämistä, kyllä tässä viikko vielä kestetään.
Lylyn mukaan työvaliokunta oli esittänyt SAK:n hallitukselle, että "olisi parempi, että [asia] käsitellään liitoissa käsitellään kuin kaikki ottavat lopullisen kannan".
Lyly: Parempi ratkaisu kuin pakkolait
Lyly totesi, ettei hän usko, että pakettiin on tulossa erityisiä muutoksia. Neuvottelutulos on nyt neuvoteltu, hän selvensi.
Lylyn mielestä yöllä syntynyt neuvottelutulos olisi selvästi parempi ratkaisu kuin hallituksen kaavailemat niin sanotut pakkolait.
Korkeasti koulutettujen Akava ja STTK ilmoittivat maanantaina jo hyväksyneensä työmarkkinajärjestöjen neuvotteluratkaisun. SAK:n Lyly totesi, että "joillekin tämä on ollut koko ajan vähän helpompaa", "meille tämä on ollut todella vaikea asia".
Lyly ei ryhtynyt ennakoimaan, voiko ensi maanantain ratkaisu olla äänestystulos.
– Täytyy olla realisti. Yritetään viedä tätä neuvottelutulosta eteenpäin.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Politiikka|
Neuvottelutulos yhteiskuntasopimuksesta syntyi – järjestöjen ja hallituksen hyväksyttävä vielä
Yksikkötyökustannusten alennus on jäämässä hallituksen tavoitteesta, mutta neuvottelutulos kokonaisuudessaan on sellainen, että sen arvioidaan helpottavan sen hyväksymistä myös hallituksessa. Politiikan erikoistoimittaja Riikka Uosukainen arvioi neuvottelujen tilannetta Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Työmarkkinaosapuolet ovat saavuttaneet yhteisen näkemyksen yhteiskuntasopimuksesta käytävissä neuvotteluissa. Neuvottelutuloksen hyväksyminen tai hylkääminen on kuitenkin vielä järjestöjen hallintojen käsissä. Myös hallitus arvioi neuvottelutulosta illansuussa.
– Neuvottelutulos on varmaankin olemassa, mutta onko meillä yhteiskuntasopimusta, niin sen me näemme tämän ja tulevien päivien aikana, arvioi politiikan erikoistoimittaja Riikka Uosukainen Ylen aamu-tv:ssä.
Kilpailukykysopimukseksi kutsuttu neuvottelutulos tulee tarkoittamaan työntekijöiden kannalta työajan pitenemistä ja työnantajamaksujen siirtymistä palkansaajapuolelle. Paikallinen sopiminen pysyy käytännössä liittojen käsissä.
Neuvottelutulos koostuu niin sanottujen pakkolakien korvaamisesta kilpailukykyratkaisulla, paikallisesta sopimisesta ja miten sitä edistetään, sekä nollalinjan palkkaratkaisusta, eli työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta.
Riikka Uosukainen arvioi, että sopimuksen hyväksymisen tiellä on vielä vaikeuksia.
– Tämä on hyvin poikkeuksellinen sopimus. Kesken sopimuskauden, ja tietysti vielä historiallisempaa on se, että tässä nyt sovitaan siitä, että työntekijöiden etuja karsitaan ja leikataan. Vaikka se tapahtuu paljon maltillisemmin, kuin hallitus olisi toivonut ja mitä työnantajat ajoivat, niin joka tapauksessa sovitaan siitä, että työaikaa pidennetään ja että työnantajamaksuja siirretään palkansaajille, Uosukainen toteaa.
Yle Uutisten tietojen mukaan nyt syntynyt neuvottelutulos alentaisi yksikkötyökustannuksia 2–3,5 prosenttia vuodessa. Hallituksen tavoitteena oli kustannusten leikkaaminen viidellä prosentilla. Vaikka neuvottelutulos jää hallituksen aiemmasta tavoitteesta, ratkaisu kokonaisuudessaan helpottanee sen hyväksymistä myös hallituksessa.
1. Huijarin tunnistaminen ilmeiden tai kehonkielen perusteella ei ole maallikolle helppoa. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ihmiset erottavat valheen totuudesta vain 53 prosentin todennäköisyydellä – sama kuin heittäisi kolikkoa.
Valehtelijan korvat eivät heilu, eikä hän elehdi hermostuneesti tai räpyttele silmiään. Sen sijaan valehtelu on jonkin verran yhteydessä pupillien laajenemiseen ja kohonneeseen ääneen. Valehdellessaan ihminen myös puhuu lyhytsanaisemmin ja epämääräisemmin.
2. Tarkasti havainnoidessa ohikiitävät, alle viidesosasekunnin mittaiset mikroilmeet voivat paljastaa valehtelijan, kertoo kanadalaisen Dalhousien yliopiston tutkimus vuodelta 2008. Kaikkia kasvojen lihaksia ei ole mahdollista kontrolloida ilman aitoa tunnetta. Siksi huijarin kasvoilleen asettelema ilme ajoittain murtuu ja alta vuotaa esiin todellinen tunnetila.
3. Kirjoittaessaan valehtelija usein välttelee minä-muotoa ja etäännyttää itseään tapahtumista, kertoo Teksasin yliopistossa tehty tutkimus.
Stanfordin yliopiston viestinnän tutkijat puolestaan ovat analysoineet huijauksia tiedemaailmassa ja havainneet, että tuloksia vääristelleet tutkijat käyttivät raporteissaan merkittävästi enemmän tyhjää jargonia kuin rehelliset kollegansa. Tietokone tosin tunnistaa hienovaraiset tekstitason erot ihmislukijaa paremmin.
4. Jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, on hyvä olla varuillaan. Netissä liikkuu erilaisia rahastusyrityksiä: täydellinen kumppanitarjokas, joka vannoo jo etänä nopeasti rakkauttaan, on ehkä deittisivustolle soluttautunut valeprofiili.
Varmaa ja nopeaa rikastumista lupaava verkostomyyntikuvio taas saattaa olla pyramidihuijaus.
