sunnuntai 31. elokuuta 2014

Lehtiartikkeli pitkästä aikaa...

Kirjoitin pitkästä aikaa artikkelin, jonka lähetin paikallislehtiin. Artikkeli
liittyy lähestyviin eduskuntavaaleihin keväällä 2015 Suomessa.

Silloin valitaan Suomen eduskuntaan kaksisataa (200)
kansanedustajaa.

Tämän päivän Pohjolan Sanomissa oli asiaan liittyvä artikkeli 
Lapivaalipiirin osalta. Näyttipä alla oleva artikkelini tulleen
julkaistuksi tämän päivän Lounais-Lappi- lehdessä.
_____________________________________________________________

Eduskuntavaalit 2015 lähestyvät – oletko valmis?

Vuosi 2007

Eduskuntavaaliehdokkaat kulkivat aktiivisesti tilaisuudesta toiseen
tavoitteena vakuuttaa kuulijat valitsemaan juuri hänet sunnuntaina
18.03.2007 tai mielellään jo 07.03.2007 alkavassa ennakkoäänestyksessä.

Kahdeksankymmentä kahdeksan (88) ehdokasta, joista seitsemän
(7) tuli valituksi, siis jotakuinkin joka kahdestoista.

Olin seurannut kohtuullisesti ehdokkaiden vaali-ilmoituksia,
lehtimainoksia, yleisönosastokirjoituksia ja käynyt paikan päällä
kuuntelemassa vaalisanomaa. Hyvin perinteistä, latteaa jopa
osittain tylsänpuoleista sanomaa, josta puuttui uutta oivallusta…
                      _____________________________________________________________________

                                          Vuosi 2011

                                          Asetelmat Lapin vaalipiirin osalta olivat eduskuntavaaleissa
                                          sekavat kahden ääniharavan: Tennilän ja Mannisen luopuessa
                                          ehdokkuudesta, kolmannen, Väyrysen, päätettyä varhennetun
                                          presidenttipelin ryydittämänä mennä heittämällä Uudeltamaalta
                                          eduskuntaan.
                                          Hänen osalta se oli paha virhearvio ja murheellinen lopputulos.

                                          Lisäksi Suomen Keskusta rp romahti koko maassa. Oliko tämä
                                          junttikapinaa, Suomi-vitsiä vai jotain muuta, sen aika näyttää.
                                          Vaaleissa oli yksi voittajataho, Perussuomalaiset, kaikki muut
                                          häviäjiä…
                 
                    Lapin vaalipiirissä sadastaneljästätoista valittiin
                    seitsemän, jotakuinkin joka kuudestoista tuli valituksi.
                    
                    Lopputulos oli murheellinen Meri-Lapin osalta – ei                                                                              ainuttakaan kansanedustajaa!

                                          Jos tästä ei opittu näillä kulmilla viimeistään 
                                          seuraaviin edustavaaleihin mennessä niin sitten ei mistään.

                                          Vaalikrapula oli ankara...
                                            __________________________________________________________________

                                          Vuosi 2015

                                          Eduskuntavaalien ehdokasasettelu alkaa olla kohta
                                          kiivaimmillaan. Kaikki puolueet hakevat potentiaalisia
                                          ehdokkaita, ehdokkaita, joiden oletetaan tulevan 
                                          valituiksi aktiivisen  vaalikampanjan myötä eduskuntaan
                                          seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.

                                          Pätkätyö varmasti kiinnostaa monia.
                                          Tuskin näissä eduskuntavaaleissa Meri-lappi jää nuolemaan
                                          näppejään ilman valittua kansanedustajaa.                                   
                                           
                    Mahdollisuus jopa useaankin kansanedustajaan on näköpiirissä.
                    Nyt pitäisi nujertaa puolue nimeltään Nukkujat…

                    Aki Pyykkö
                    Opetusalan eläkeläinen Kemistä

                      
                


lauantai 30. elokuuta 2014

Varjonyrkkeilyn toinen erä alkamassa...

Näyttää siltä, että Venäjä - Ukraina/EU/Yhdysvallat varjonyrkkeilyn toinen erä on alkamassa. 

Muutama kuukausi on tunnusteltu vastustajan mahdollisia liikkeitä ensimmäisen erän merkeissä mutta nyt alkaa olla enemmän kuin tosi kysymyksessä.

On selkeästi siirrytty toisen erän alkuminuuteille. Nimenomaan viimeinen viikko on osoittanut, että sanat ja teot eivät kohtaa Itä-Ukrainassa. Asiantuntijoiden mukaan eivät ole kohdanneet pitkään aikaan - valheita valheiden perään.
Toinen erä osoittanee suunnan, mihin mm. tämän viikonvaihteen EU-päättäjien kokous vie Eurooppaa ja samalla myös maailmaa. Yhdysvallat lienee valmis yhä tiukempiin pakoitteisiin Venäjää kohtaan...

Toisessa erässä tuskin mikään osapuoli tulee täysin tyrmätyksi, sillä niin juonikkaan salakavalia harhautusliikkeitä on odotettavissa.   
Mikäli toisessa, selkeästi kovenevassa, nykyistä tilannetta raaemmassa erässä ei löydetä ratkaisua, ovat vitsit vähissä...

Kolmatta erää en tällä hetkellä toivo tulevan.

En malta olla lainaamatta Helsingin Sanomissa ollutta blogikirjoitusta:


Kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) pohtii blogissaan, voisiko Itä-Ukrainan liittäminen Venäjään olla kaikkien osapuolten kannalta paras ratkaisu.
Hän toivoo, että Itä-Ukrainan kohtalo voitaisiin päättää valvotussa kansanäänestyksessä avoimen vaalikampanjan jälkeen. Vasta sen jälkeen tiedettäisiin, mitä itäukrainalaiset todella haluavat.
"Jos olisi niin, että Itä-Ukrainassa olisi aitoja haluja liittyä Venäjään mieluummin kuin ajautua Kiovan mukana länteen, voisi olla kaikkien etujen mukaista, että alueet liitettäisiin Venäjään", Soininvaara kirjoittaa.
Soininvaara näkee, että päätös voisi olla myös Ukrainan etu.
"Jos ukrainalaisten enemmistö on suuntautumassa länteen ja kohti EU:ta, se menestyisi paljon paremmin ilman vastaanhangoittelevaa Itä-Ukrainaa."
Soininvaara myös ymmärtää, miksi Ukraina haluaa pitää kiinni nykyisistä rajoistaan.
"Jokainen maa pitää kiinni jokaisesta neliömetristään niin kuin Suomi Ahvenanmaasta."
Venäjän läsnäoloa Itä-Ukrainassa Soininvaara pitää "tosiasiallisena hyökkäyksenä" ja "mitä tuomittavimpana asiana". Hän pelkää, että Venäjän ja muun Euroopan suhteet voivat mennä lukkoon vuosiksi elleivät jopa vuosikymmeniksi.
"Venäjän politiikasta kärsii (Ukrainan jälkeen) eniten Venäjä, mutta kyllä me kärsimme siitä kaikki", hän päättelee.
______________________________________________________________________
Kyllä tilanne on tällä hetkellä totaalisesti solmussa.
On myös totaalista harhaa ja lapsellista kuvitella, että me täällä Suomessa olisimme jossakin erityisasemassa Venäjän suhteen...

Sähköpostihumpuukiako?

Olen saanut alla olevan aineiston tänä vuonna ties kuinka monta kertaa.

Varmaan sen on saanut tuhannet, kukaties kymmenettuhannet suomalaiset.

Vihdoin herpaannuin ja painoin osallistun osa-aluetta. Vastasin kysymyksiin, jotka tuntuivat ihan asialisilta. Päätin uteliaisuuttani myös katsoa, mitä mina olin "voittanut"...

Lahjakortin saamiseksi, joka yllätykseksseni olikin seitsemän "ilmaista" yöpymista valitussa hotellissa, jouduin maksamaan eräänlaista postitusmaksua 27,50 euroa.

Ajattelin, se on pikku summa katsoa, onko tämä totaalista sähköpostihumpuukia vai totista totta,

Posti toi meille Eurorest hotellishekin. Meillä on siis mahdollisuus yöpyä "ilmaiseksi" seitsemän yötä valitsemassamme hotellissa, shekki on voimassa 21.1.2015 saakka.

Olen ollut erääseen hotelliin sähköpostin välityksellä yhteydessä ja tiedustellut, mitä nämä "ilmaiset seitsemän hotelliyötä" loppujen lopuksi maksavat.

Olen saanut kohteliaan vastauksen, jossa tiedustellaan, milloin olemme mahdollisesti tulossa ja kerrotaan hinta, joka sisältää majoituksen, aamupalan ja yhden aterian vuorokaudessa kahdelle henkilölle.

Ehkä tämä ei aivan epäilemääni sähköpostihumpuukia olekaan vaan totista totta.

Niin ja se hinta on noin 450 euroa eli rapiat 32 euroa/henkilö/vuorokausi.

Täytyypä vielä miettiä asiaa, sillä kotona saa takuuvarmasti nukkua "ilmaiseksi" ja ruokaa ja juomaa saa 32 eurolla aika mukavasti. Niin ja täytyyhän tuonne maailmalle täältä susirajalta matkustaakin...

Todettakoon, että tiedustelemastani hotellista sesonkitarjouksen, joka oli noin 100 euroa edellistä edullisempi.

Ilmoitin kohteliaasti, että emme ole kyenneet hankkimaan edullisia lentoja ja siksi perumme - Uuden Vuoden 2015 vastaanottamisen - em. kohteessa.

Oppirahoina jouduin maksamaan siis tuon 27,50 euroa. Yritän olla tulevaisuudessa vielä varovaisempi. Pistän tuon shekin muistojen joukkoon... 




VI Painos/ Viite nro. 5594/KP5L (FI)
KUTSU NRO 29Q600k73/VI/14 (FI)
Hyvä Vastaanottaja,

meillä on ilo ilmoittaa, että Euroopan Unionin asukkaiden Ympäristötietoisuuden Tutkimuksen VI Painoksen puitteissa, Sinun sähköpostiosoitteesi löytyi valittujen osoitteiden ryhmästä, johon tämä kutsu on suunnattu.

Mikäli mahdollista, pyydämme Sinua uhraamaan muutama minuutti kyselyn täyttämiseen ja vastaamaan rehellisesti kysymyksiin. Mielipiteesi on täysin anonyymi ja se auttaa luomaan yleisen kuvan tiettyjen Euroopan Unionin maiden asukkaiden ympäristötietoisuudesta, mikä myös on tämän tutkimuksen tavoitteena. Pyydämme Sinua ottamaan osaa. Jokaisen ääni on tärkeä.


Vastineeksi kyselyyn osallistumisesta tarjoamme Teille palkinnon tutkimuksen Sponsorilta:


Miten Lahjakortti saadaan ja käytetään?

Kyselyn täyttämisen jälkeen täytä lahjakortin tilauslomake, joka lähetetään postitse antamaasi osoitteeseen. Lahjakortin vastaanottamisen jälkeen sinun tulee valita hotelliluettelosta hotelli, tehdä majoitusvaraus, ja saapumispäivänä näyttää lahjakorttia reseptissä, jotta saisit yöpyä hotellissa maksutta. Lahjakortti on voimassa 6 kuukauden ajan ja tämän jälkeen ei sitä enää hyväksytä.

Tutkimuksen tavoite, vastuussa oleva yksikkö ja Sponsorit.

Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa yhteiskunnallinen ekologinen profiili ja edistää ympäristöystävällistä käyttäytymistä. Tutkimus kattaa kaikki Euroopan Unionin maat/ Tutkimuksen toteuttamisesta vastuussa oleva yksikkö on Planeteo Research Group. Lahjakorttien sponsorina toimii Eurorest Hotels.

Tervetuloa osallistumaan. Klikkaa tähän.

Hyvä! Suoraa, yksiselitteistä puhetta...

Tunnustan avoimesti, että itse olen taannoin aliarvioinut joitakin puolustusministerimme hiukan kevyenpuoleisia lausuntoja. En tee näin enää luettuani Helsingin Sanomista hänen haastattelunsa.

Pikkupätkiä haastattelusta:

Suomen puolustusministeri Carl Haglundin (r) viime päivät ovat olleet kiireisiä.

Kiireisenä Haglundin ovat pitäneet Suomi, Nato ja Venäjä.
Budjettiriihi on valvottanut. Kolme ilmatilan loukkausta on saanut ihmettelemään, miksi Venäjä venyttää naapuruussuhteita. Ja sitten on Nato, jonka kanssa Suomi sopii sekä isäntämaatuesta että kumppanuuden jatkosta – molemmat ilahduttavat Haglundia.
Kaikkia Haglundin tämän viikon kiireitä yhdistää Venäjä.
Se toimii suuria kysymyksiä herättävällä tavalla. On kuitenkin selvää, että venäläiskoneiden alueloukkaukset eivät olleet vahinkoja, Haglund sanoo.
"Suomessa käydään tahallisesti. Nyt sitten voimme lähinnä viestiä Suomen ulkopoliittisesta johdosta Venäjälle, että tämä ei vetele."
Alueloukkauksia ei haluta enää yhden yhtä. Siksi Suomi on tehostanut tunnistuslentotoimintaa. Niin tehtiin jo ennen torstaina tapahtunutta viikon kolmatta ilmatilan loukkausta.

Syytä Venäjän toimiin ei nyt tiedetä.
Venäjä ei silti edelleenkään ole Suomelle sotilaallinen uhka, Haglund sanoo. "Taloudellinen uhka se voi kyllä olla."
Ukrainalle Venäjä on todellinen uhka. "Venäjä käy Ukrainassa sotaa", Haglund sanoo. "Kyllähän se on selvää. Venäjä pelaa peliä, jossa se koko ajan koettelee sietokyvyn rajoja."
Ukrainan kriisi leimaa ensi viikolla Walesissa järjestettävää Naton huippukokousta, jonne myös Haglund matkustaa.
"Ukraina dominoi kokousta. Ja oli riski, että kumppanuuden jatko olisi jäänyt sen jalkoihin." Ei jäänyt. Nato julkistaa huippukokouksessa sen, että Suomi on yksi viidestä Naton keskeisestä kumppanimaasta yhdessä Ruotsin, Australian, Georgian ja Jordanian kanssa.
Nato-kumppanuus on Haglundin mukaan ihan ydintä siinä, miten Suomi voi parantaa suorituskykyään. "Ilman Nato-kumppanuutta Suomen puolustuskyky ei olisi yhtä uskottava. Jos Suomi ei olisi mukana Nato-harjoituksissa, ei tarjolla olisi juuri muuta kansainvälistä harjoittelua."
Walesissa allekirjoitetaan myös Suomen ja Naton yhteisymmärryspöytäkirja niin sanotusta isäntämaatuesta. Siitäkin ehti nousta tällä viikolla kohu. Sitä Haglund ei oikein ymmärrä.
Asia ei ole iso, hän sanoo, ja kyse on Suomen aloitteesta. "Aloite on vuodelta 2001. Silloin esimerkiksi Baltian maat eivät olleet vielä Naton jäseniä."
Normaalioloissa isäntämaatuki koskee esimerkiksi tilanteita, kun jonkin Nato-maan joukot harjoittelevat Suomessa.
Toisaalta Suomella voi olla tarve pyytää kriisissä Nato-maalta apua. Siitä näkökulmasta voi sanoa, että Suomen suhde Natoon tiivistyy. "Mutta Nato voi tulla Suomeen vain, jos Suomi pyytää, ja silloin vain, jos kriisi koskee Suomea."
Haglundin mukaan yhteistoimintapöytäkirjasta ei hallituksessa ole ollut poliittista vääntöä. "Jos isäntämaatuki veisi Suomea lähemmäs Natoa, minulla ei olisi mitään vaikeuksia kertoa sitä, sillä olen itse avoimesti Naton kannattaja."


perjantai 29. elokuuta 2014

Ikuinen takuu

Käsite ikuinen takuu käväisi päivällä mielessä siirtäessäni tilapäisesti ruoronleikkuun jäljiltä porrasrallia oikealle paikalle eli varatorakennuksen puuportaiden eteen..

Niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut ja varmaan kirjoitan tulevaisuudessakin, nykytuotteet on tehty särkymään. Niille on tarkkaan laskettu kestämisaika.

Edesmennyt opettajakollega, työnopettaja ammattikoulussa antoi aikanaan 1980-luvun alussa em. porrasrallille ikuisen takuun.
Taisin aikanaan hiukan epäillä hänen antamaansa takuuta mutta nyt katsellessani kyseistä tuotetta, takuulla taitaa olla sittenkin katetta.

Rakenne on sellainen, että jos sitä vähääkään huoltaa = ajaa tarvittaessa rälläkällä ruosteet pois ja maalaa ruosteenestomaalilla, niin kyllä kestää...

torstai 28. elokuuta 2014

Salaisuuden verhot avautuvat...

Kirjoitin eilen tekstin pienistä vihreistä miehistä ja psyykkasi ainakin itseäni seuraamaan herkeämättä realiaikaista, lahjomatonta mediaa.


Siihen olen nyt illansuussa paneutunut, koska koko päivä on mennyt tonttimme puussavotassa, joka oli tosi tehokasta hyötyliikuntaa...

Media on yksiselitteisesti tänään julistanut, että Itä-Ukrainassa ns. separatistien rinnalla taistelee vähintään 1.000 venäläistä sotilasta. Heistä käytetään nimitystä vapaaehtoiset.

Tämä merkitsee yksinkertaisesti sitä, että Ukrainan ja Venäjän raja vuotaa paikka paikoin kuin seula.
Virallisen Venäjän mukaan Ukrainassa ei ole venäläisiä sotilaita eikä sotakalustoa...

Mikäli em. tuhat sotilasta (heitä on ilmeisesti huomattavasti enemmän) on todella venäläisiä sotilaita, vapaaehtosia, todennäköisesti nuoria miehiä "lomaa viettämässä Itä-Ukrainassa", niin huvinsa kullakin...

Heidän osaltaan se on suomalaisittain sanottuna hevosten leikkiä, jossa on mahdollisuus käydä miten tahansa. 

Nikkelihalvaus saattaa muuttaa poikien lomareissun ikuisuuskysymykseksi.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu tänään torstaina 28.08.2014 illalla Suomen aikaan Ukrainan kriisin vuoksi hätäkokoukseen - hyvä niin.


Suoraa nettilainausta Ylen sivuilta:

Ukrainan presidentti sanoi torstaina, että Venäjä on tuonut joukkojaan Ukrainaan. Muun muassa Novoazovskin kaupungin kerrotaan joutuneen Venäjän tukemien separatistien käsiin.




YK: n turvallisuusneuvosto.
YK: n turvallisuusneuvosto New Yorkissa 28. heinäkuuta. Kuva: Jason Szenes / EPA

YK:n turvallisuusneuvosto pitää hätäkokouksen Ukrainan syvenevän kriisin vuoksi. Kokous alkaa torstaina illalla Suomen aikaa YK:n päämajassa New Yorkissa. Tiedot sen tarkasta alkamisajankohdasta vaihtelevat.
– Venäjältä tullaan kysymään, miksi sen joukkoja on Ukrainassa, Britannian YK-suurlähettiläs Mark Lyall Grant sanoo.
– On hyvin selvää, että Venäjän armeijan joukkoja on tällä hetkellä Ukrainassa.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko sanoi torstaina Venäjän tuoneen joukkonsa Ukrainaan. Ukrainan Etyj-lähettiläs Ihor Prokopchuk sanoi Asovanmeren rannalla sijaitsevan Novoazovskin kaupungin ja joidenkin sen lähistön asutuskeskusten joutuneen "Venäjän armeijan joukkojen" käsiin.
Ukrainan armeija väittää venäläisen pataljoonan perustaneen komentopaikan kylään Novoazovskin lähistöllä. Nato uskoo Ukrainassa olevan yli 1 000 venäläissotilasta.


Lähteet:
 
AFP, Itar-Tass
Toivottavasti tähän järjettömyyteen alkaa löytyä pikku hiljaa juku järki. Kyllä tässä kolkutellaan kylmän sodan portteja.

Murheellista, todella murheellista, sillä joka päivä kuolee 50-100 henkilöä, joista suurin osa todennäköisesti siviilejä - naisia ja lapsia pääasiassa...    

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Pieniä vihreitä miehiä...

Mikäli oikein muistan, saimme Suomessakin lukea vuosikymmeniä sitten pienistä vihreistä miehistä. 

Lehtiartikkelit olivat luonnollisesti lievästi sanottuna väritettyjä ja ne saattoivat aiheuttaa pelonsekaisia tunteita monissa lukijoissa. Minäkin pikkupoikana hiukan salassa ja varauksella lueskelin artikkeleita pienistä vihreistä miehistä.

Mistä ne tulivat? Marssista, artikkeleissa vakuuteltiin. Kyllä, kyllä nimenomaan Marssista!

Nykyisin pidämme täysin naurettavina em. tyyppisiä artikkelita - muka pieniä vihreitä miehiä...

Olemme saaneet lukea tämän vuoden keväästä lähtien taas pienistä vihreistä miehistä.

Mistä ne nyt muka sitten tulevat? Sitä ei ole muka kyetty paikantamaan täysin yksiselitteisesti, vaikka heidän liikkeensä on kyetty sateliitikuvien perusteella varmentamaan 110%:n varmuudella...

Näillä pienillä vihreillä miehillä ei ole minkään valtakunnan tunnuksia sotilasasuissaan eikä kulkuneuvoissaan. He liikkuvat entisistä pienistä miehistä poiketen lisäksi raukkamaisesti kommandopipot päässään muka tunnistamisen vaikeuttamiseksi. Heitä liikkuu joka tapauksessa sankoin joukoin Krimin niemimaalla ja yhä enemmän - tälläkin hetkellä - Itä-Ukrainassa.

Näyttää siltä, että tarinat näistä pienistä vihreistä miehistä eivät enää entiseen tapaan naurata, päinvastoin, tästä alkaa olla nauru kaukana. Nämä pienet vihreät miehet kylvävät tuhoa ympärilleen.

Kuka heidät viime kädessä pysäyttää? Nyt on syytä seurata tarkasti eri tietolähteitä - muun muassa realiaikaista, lahjomatonta mediaa...





  

Geelikynnet livenä...

Joka päivä jotain uutta! Kävin tänään Kemissä Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä hiuksia ja partaa leikkauttamassa. Asia hoitui opettajan ohjauksessa erinomaisesti. Oppilas oli tyytyväinen saamaansa leikkausharjoitukseen ja asiakas - minä- erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

Pois lähtiessäni kiinnitin huomiota erikoiseen demonstraatioesitykseen. Alan opettaja teki oppilaalleen geelikynsiä. Olihan mielenkiintoisen näköinen prosessi ja lopputulos upea...
Sain valistusta, että em. geelikynnet ovat yksi rakennekynsien alalahko ja että geelikynsien suosio on kasvanut materiaalien ja tekniikan kehittyessä.
Lähtiessä totesin:"Toivottavasti tämä villitys ei leviä miesten keskuuteen!" Mikäli oikein muistan, kuulin sanottavan: "Ei sitä koskaa tiedä!"
Kotiin tultuani oli pakko vilkaista geelikynsiasiaa netistä, olihan sitä. Jos asia Sinua kiinnostaa, Googlaa aineistoa geelikynnet-nimikkeellä ja aisti uutta...

Talvivaaran osakkeenomistajat löyhässä hirressä...

Sotkamon Talvivaaren osakkeenomistajat roikkuvat tavallaan löyhässä hirressä. Osakkeen pörssikurssi Helsingin arvopaperipörssissä on "sahannut" viime kuukausina 0,005 ja 0,015 sentin välillä vähien mediatietojen siivittämänä.
Luonnollisesti em. sahaamista kunnon pörssipelimiehet käyttävät hyväkseen ostamalla ja myymällä Talvivaaran osakkeita sopivissa käännekohdissa. Siinä on tehty pikkutilejä, koska vaihto on ollut yllättävän vähäistä.

Varmaan pääosa osakkeenomistajista odottaa luottavaisina tilanteen rauhoittumista ja kyseisen pörssiyhtiön suunnitellun tuotantotavoitteen toteutumista.

Olennaisin asia on varma tieto lähitulevaisuuden turvaavasta, pitkäaikaisesta rahoituksesta.

Toivottavasti se tieto tulee ennen ensi lumia...

tiistai 26. elokuuta 2014

Pomo piilossa tv-ohjelma

Katselen silloin tällöin Suomen TV-3:n amerikkalaista tv-ohjelmaa Pomo piilossa. Siinä eri alojen johtohenkilö - yleensä toimitusjohtaja ja/tai yrityksen omistaja - vierailee naamioituneena oman yrityksen liikkeissä/yksiköissä eri puolilla Yhdysvaltoja.

Sarjan juoni on se, että kyseinen henkilö on tavallaan harjoittelijana ja hänen työntekijänsä uskotellaan saavan arvioida, miten em. Pomo piilossa-henkilö on selviytynyt tehtävässään.

Lopussa ammattityöntekjät kutsutaan pääkonttorille arvioimaan Pomo piilossa-henkilön soveltuvuus. Samalla paljastuu, että hän onkin heidän todellinen pomonsa. Valeasu, meikki on poistettu...

Lopussa myös todellinen pomo kertoo ottavansa huomioon havaitut puutteet ja saamansa ehdotukset. Lisäksi hän palkitsee työntekijänsä varsin avokätisesti, sillä työntekijöiden elämäntilanteet ovat tehneet voimakkaan vaikutuksen pomoon.

Palkitsemishetket ovat erittäin tunteikkaita, joissa kyyneleet molemmin puolin ovat oleellinen osa tapahtumaa. Tunnelma on erittäin toden tuntuinen ja suorastaan tihkuu myötäelämistä.

Tunnustan, että itsekin liikutun lähes poikkeuksellisesti em. loppuhuipennuksessa. Tunnen erittäin voimakasta empatiaa palkittuja työntekijöitä ja myös ymmärtäväistä pomoa kohtaan.
Miksi?
Ehkä siksi, että monien elämänkokemukset ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja mutta heillä on luja usko kuitenkin tulevaisuuteen. Heillä on henkilökohtaisia tavoitteita, toiveita , suunnitelmia, unelmiakin, jotka he ovat päättäneet toteuttaa.

Näin sen elämän on soljuttava tilapäisistä vastoinkäymisistä huolimatta...



Tonttisavotta menossa

Olen tehnyt koko päivän puuhommia, sillä meillä on pienimuotoinen savotta menossa Kemin Haukkarissa.
Vaikka tämä ei ehkä niin monia lukijoita kiinnosta, niin kerron siitä huolimatta pääpiirteet asiasta.

Hankimme Kemin kaupungilta virallisen luvan puiden kaatoon ja naapurissa olevan kerrostalon isännöitsijältä/taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalta luvan kaatokuorma-auton liikkumiseen kerrostalon piha-alueella.

Lupa-asiat hoituivat mallikkaasti ja itse puiden kaataminen ammattitaitoisesti erittäin hyvin. Tontin länsireuna on tällä hetkellä kuin räjäytyksen jäljiltä. Puita on sikin sokin...

Kaadoimme tällä kerralla neljä vanhaa, pitkää ja haaroittunutta mäntyä tontiltamme. Puut on 1950-60-luvun vaihteessa vanhempani istuttaneet. Jätimme kaksi suurta mäntyä vielä pystyyn tontille tavallaan muistoksi. Tontillamme on erittäin hyvä puusto, monia puulajeja, joita on pakko aika-ajoin kaataa ja uudistaa...

Työtä riittää vielä usean päivän ajaksi ennenkuin puut on katkottu/halottu takkapuumittaan. Oksat viedään Karjalahdella sijaitsevan Kemin Energian kaukolämpölaitoksen energiakentälle. Arvelen, että ainakin viisi isoa avolava-auto -peräkärrykuormaa sinne on oksia vietävä. Suurimmat oksat toki sahailen myös polttopuiksi.

Oikeastaan syy tämän artikkelin kirjoittamiseen on se, että kannattaa naapureidenkin kanssa keskustella, tarvittaessa neuvotella puiden kaatamisesta.
Miksi?
Siksi, että asia ei tule naapurille puun takaa. Maisema saattaa muuttua hyvinkin radikaalisti...


Järkyttävää, shokeeraavaa...

Katselin hetkin sitten Suomen Ylen viimeisimpiä uutisia Valko-Venäjältä. Otsikoissa komeili: 

Putin ja Porosenko kättelivät! 

Järkyttävää, shokeeraavaa - siis järkyttävän hyvää ja upean shokeeravaa, eihän tilanne niin paha Ukrainassa olekaan, kuin koko ajan uutisoidaan.

Pieni selitys lienee paikallaan:

Suomalaiskansallisessa ajattelussa kättelyhän merkitsee, että kättelevät henkilöt näyttävät toisilleen, että heillä ei ole puukkoa kädessä. He tapaavat toisensa hyvissä aikeissa - hyvä niin...

Varmaan seuraavassa uutisoinnissa he antavat venäläis-ukrainalais-eurooppalaistyyliin hymyssä suin poskisuudelmia toisilleen. Näin se maailma alkaa taas lämmetä kylmän sodan porteilta - on tämä kummaa aikaa!

maanantai 25. elokuuta 2014

Tulokseton palkantarkistusneuvottelu...

Ennen kaikki oli yksinkertaista ja selkeää työmarkkinarintamalla vai oliko sittenkään...

No joka tapauksessa mm. punjalostusteollisuudessa toteutui varsin selkeä työnjako ammattimies-/teknikko-/insinööri/diplomi-insinööri-sektorilla. Olivat vakiintuneet käytännöt, eräänlaiset maan tavat toimia.

Toki ennenkin taustalla olivat kirjainlyhenteet SAK, Sttk ja Akava sekä luonnollisesti vastaavat työnantajaliitot.

Opiskeluaikana ei liiemmälti tullut kiinnitetyksi huomiota ammattijärjestöasioihin. Silloin painettiin töitä lähes vuorotta, kun töitä oli erittäin hyvin tarjolla. Kesän aikana vuorotöissä ehti tienata aika tukun riihikuivia markkoja talven varalle. 

Itse olin opiskeluaikoina kahtena kesänä eräässä Etelä-Suomen paperitehtaassa töissä. Lomitin vuoromestareita - tosi mielenkiintoista ja mieleenpainuvaa aikaa.

Valmistuttuani paperi-insinööriksi tulin valituksi kyseiseen tehtaaseen insinööritehtävään, tavallaan aluksi koeajalle ja eräänlaiseksi lomittajaksi, tuuraajaksi.

Syksyn lähestyessä pyysin päästä tehtaan henkilöstöpäällikön juttusille. Ajatuksena oli käydä avointa keskustelua palkantarkistuksesta.

Keskustelu toteutui erittäin myönteisessä hengessä. Kyseinen henkilö oli tunnettu empaattisuudestaan. Kävimme läpi menneitä lomituskesiäni tehtaalla ja nykyistä asemaani.

Kuitenkin ehdottaessani pientä palkantarkistusta henkilöstöpäällikkö totesi:"Kuule Aki, minä olen ollut työelämässä kymmeniä vuosia. Minun ei ole koskaan tarvinnut pyytää palkantarkistusta. Olen ollut aina tyytyväinen saamaani palkkaan."

"Palataan asiaan myöhemmin." hän lisäsi ja ojensi kohteliaasti kätensä keskustelun loppumisen merkiksi.

Me emme palanneet asiaan myöhemmin, sillä siirryin muutaman viikon päästä muualle muihin tehtäviin.

Tiesin jo silloin, että kyseinen henkilön suku, hän luonnollisesti yhtenä suvun jäsenenä, omisti aika siivun tehtaasta/yrityksestä.
Hänelle eivät palkantarkistusneuvottelut ilmeisesti olleet koko hänen työuran aikana olleet kovin tärkeitä ja ajankohtaisia. Rahaa tuli hänen tlillleen ilmeisesti kuin suokuokalla - siihen maailman aikaan.

Edellä mainittu tapahtuma ehkä oli eräs syy, miksi myöhäisemmässä vaiheessa olen kokenut tärkeäksi "kuulua liittoon" ja olla aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa...



Veteen piirretty viiva

Olen usein pohdiskellut, missä menee raja erinomaisen verosuunnittelun, verokikkailun, kyseenalaisen verotukseen liittyvän toiminnan ja suoranaisen rikollisen toiminnan välillä, 

Suomen lainsäädännössä löytyy valitettavasti aukkoja, porsaanreikiä mm. verotukseen liittyvissä asioissa, jotka mahdollistavat koko edellä olevan toimintakirjon eikä niihin voi viranomaiset kovalla kädellä puuttua. 

Tuntuu siltä, että kysymyksessä on eräänlainen veteen piirretty viiva...

Usein em. verotukseen liittyviä kysymyksiä irrotellaan niin sanotun keltaisen lehdistön lööppisivuilla ja eri lehtien yleisönosastokirjoituksissa.

On monia ammattikuntia, lääkärit, lakimiehet, jne. joiden on mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa toimia toisin, väljemin kuin matti ja maija meikäläisen, joiden ansiotasokaan ei anna  mahdollisuuksia "veropelaamiseen"...

Suora nettilainaus Ylen sivuilta 25.08.2014:

Oikeushistorian professorin Jukka Kekkosen mukaan terveyspalveluyritykset toimivat täysin laillisesti, kun ne räätälöivät palkanmaksu- ja osinkojärjestelyjä lääkäreilleen.
Kekkosen mukaan ongelmia syntyy siitä, kun asiaa katsotaan eri väestöryhmien ja toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.
- Tämä on sellainen ilmiö, jota pitäisi tarkkailla hiukan enemmän kuin on tehty. Yleisen yhteiskuntamoraalin kannalta tässä saattaa olla tiettyjä ongelmia, Kekkonen sanoo Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.
Terveyden tuottajat Oy:n edustajan mukaan käytännössä on kyse samasta asiasta kuin palkansaajien verovähennyksissä. Yhtiön kautta mahdollisuudet ovat laajemmat.
Kekkosen mukaan tämä kertoo verolainsäädännöstä sen, että palkansaajia ei aseteta aina samalle viivalle muiden kanssa. Asia ei ole hänen mukaansa uusi. Siihen liittyy isoja oikeudenmukaisuuskysymyksiä, joita pitäisi selkeästi ja systemaattisesti pyrkiä ratkomaan.
Ongelmia pyrittiin ratkomaan lainmuutoksella vuonna 2010, mutta Kekkosen mukaan työ jäi kesken. Sitäkään ei ole selvitetty, mitä lainmuutoksen jälkeen on tapahtunut. Lakien vaikutuksia arvioidaan aika huonosti, Kekkonen toteaa.
Kekkonen sanoo sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) toimineen maan tavan mukaisesti. Kekkosen mukaan Rädyn kaikki tehtävät huomioiden on syytä seurata tarkasti, millaisia ratkaisumalleja hän ajaa hallituksessa ja muualla.
Kekkonen korostaa, ettei kyseenalaista lainkaan lääkärikunnan moraalia. Se on varmasti samalla tasolla kuin kansan yleensäkin. Suomessa on loistava lääkärikunta, hän sanoo.
Ongelmallista on, jos näitä asioita ei tuoda lainkaan esille ja analyyttisen keskustelun piiriin, sanoo professori Kekkonen.

Ärsyttävää "hattuilua"!

Erään tv-katselun yhteydessä kuulin tuttavani tuskaisen ärähdyksen: "Tuo tyyppi istuu varmaan hattu päässä paskallakin! Ärsyttää katsella tuollaista moukkamaisuutta, suoranaista hattuilua!"

Menin itsekin vilkaisemaan, mistä oikein on kysymys.

Tv-ruudussa haastateltavana elvisteli joku entinen poppari, ilmeisesti jonkinasteinen nykyjulkkis hattu päässä. Ilmeisesti nuorella miehellä oli jotain hiusongelmia tai jotain muuta, mutta hattu oli tiukasti, aivan kuin liimattuna päässä. Tunnustan, että en minäkään ertyisesti pitänyt näkemästäni...

Näitä hattupääjulkkiksia on alkanut näkyä Suomenkin eri tv-lähetyksissä tämän tästä. Mistä lie tälläinen villitys tänne rantautunut?

Ei ole pitkääkään aikaa, kun tv-ruudussa vilisi erilaisia pipopäitä. Pipopäät ovat vähentyneet, onko trendi nyt hattupäisyydessä, mene ja tiedä...

"Ainakaan ruokapöydässä ei hattua pidetä! Se on varma se!" sanoi tuskainen tuttavani vaihtaessaan tv-katselukanavaa...

lauantai 23. elokuuta 2014

Kuka ihmeen Cheek Suomesta?

Olen kuullut puhuttavan jostakin cheekistä, pojanklopista, nuoresta miehestä, jostakin ihmeen hiphopparista, joita maailma on väärällään.

Pätkä suoraa Wikipedia-lainausta:

Cheek (oikealta nimeltään Jare Henrik Tiihonen, s. 22. joulukuuta 1981 Vantaa[2]) on suomalainen hiphop-artisti. Cheek on julkaissut kahdeksan studioalbumia, joista viisi on ylittänyt kultalevyrajan. Yhdeksän Cheekin esittämää kappaletta on saavuttanut ykkössijan joko Suomen virallisella single- tai latauslistalla (”Sun täytyy”, ”Liekeissä”, ”Jos mä oisin sä”, ”Jippikayjei”, ”Syypää sun hymyyn”, ”Puhelinlangat laulaa”, ”Anna mä meen”, ”Jossu” ja ”Timantit on ikuisia”). Näiden listojen kymmenen parhaan joukkoon Cheek on yltänyt yhteensä 18 kappaleella.

Ja niin edelleen..

Tämä Cheek veti eilen perjantaina 22.08.2014 Helsingin Olympiastadionin täyteen porukkaa ja kuulemma tänään lauantaina 23.08.2014 sama meno jatkuu.
Eilen siellä oli joukon jatkeena joku katrihelena ja jarisillanpää ja taisipa olla muitakin suomalaisia lavaesiintyjiä.

Edellä mainitut stadiontapahtumat ovat tosi kovia juttuja Suomen kokoisessa maassa!

Mihin tämä nuorimies vielä ehtiikään. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, hän aikoo vetää stadionikeikkojen jälkeen hiukan henkeä ja miettiä, mitä aikoo isona tehdä...

Oli aivan pakko You Tubesta käydä kuuntelemassa ja katselemassa kaveria. No jaa, ei aivan minun juttuni, musiikillisesti aika yksitoikkoista ja mitäänsanomatonta.
Toki on myönnettävä, että jotkut sanoitukset niin sanotusti kolahtivat ja katsomani videot olivat aika mielenkiintoisia - ei paha!

Olen saanut hiukan omaa paradigmaani laajennettua uudella hiphop-avauksella - hyvä niin. 




On kohteliasta vastata sähköpostiviestiin...

Olen alla olevan tyyppisestä asiasta kirjoittanut aikaisemminkin - takavuosina useastikin.

Aluksi nettilainaustekstiä lyhenneltynä: Sähköposti (electronic mail, sähköinen posti) tarkoittaa digitaalisten, yleensä kirjallisessa muodossa olevien viestien välittämistä tietokoneiden käyttäjien kesken.

Etuja:

Sähköposti on nopea, edullinen ja vaivaton viestintätapa, sähköpostiviesti menee perille sekunneissa tai muutamassa minuutissa maapallon toiselle puolelle, yleensä Internet-verkkoa hyväksi käyttäen. Käyttäjä maksaa usein vain paikallispuheluun verrattavissa olevan hinnan, laajakaistassa ei sitäkään.
Verkkoyhteyden ei tarvitse olla auki kirjettä kirjoitettaessa vaan viestin voi laatia valmiiksi ennen yhteydenottoa. Puhelimeen verrattuna sähköpostin etu on vastaanottajan saavutettavuus. Vaikka vastaanottaja ei olisikaan tavoitettavissa, sähköposti voidaan lähettää odottamaan. Kun vastaanottaja tarkastaa postilaatikkonsa, on sähköposti odottamassa häntä. Sähköposti on myös helppo tallentaa ja tarkistaa jälkikäteen.


Ongelmia:

Sähköposti kulkee verkossa selväkielisenä, ellei viestiä erikseen salata. Salatunkin viestin "kuoressa" kulkevat tiedot (lähettäjä ja vastaanottaja yms.) ovat näkyvillä. 

Toisaalta kirjesalaisuus koskee myös sähköposteja ja verkon salakuuntelu ei onnistu helposti kuin lähiverkossa ja teleoperaattoreiden tiloissa.

Eräs ongelma on myös vastaanottajan osoite. Osoitteen on oltava tarkasti oikein, jotta viesti saavuttaa vastaanottajan. Nykyisin yhä lisääntyvänä ongelmana on roskaposti, joka tukkii postilaatikoita mainoksilla tai muuten epätoivotuilla viesteillä. Myös haittaohjelmat voivat levitä sähköpostin välityksellä.
______________________________________________________________________

Itse käytän erittäin paljon sähköpostiviestintää. Viestintäni on omasta mielestäni asiapitoista perusviestintää; informaatiota lähimenneestä, tästä hetkestä mutta myös lähitulevaisuuteen liittyvää mielipiteitteni testaamista erilaisilla kohderyhmillä.

Tunnustan, että silloin tällöin myös tavoitteeni on psyykata vastaanottajia hiukan entiseen verrattuna rennompaan, luovempaan ajatusmaailmaan…

Olen vuosien saatossa havainnut, että ihmisten, mutta myös organisaatioiden kynnys vastata sähköpostiviesteihin, on erittäin korkealla.

Sitä vastoin nykyisin on trendikästä lörpötellä kännykällä, ei tarvitse välttämättä miettiä pilkun päälle sanomisiaan – voi porista suunnilleen sinne päin niitä näitä ja yhtä sun toista.

On aivan eri asia pistää ajatuksensa tekstinä liikkeelle. Se on tarkistettavissa, siitä saattaa tulla sanomista, pahimmassa tapauksessa voi joutua tilille, jopa vastuuseen…

Onneksi edes tök-tök-kieliset puhelintekstiviestit ovat viime vuosina lisääntyneet, niistä jää jonkinlainen täplä hetkeksi aikaa elämään.

Olen lähettänyt tuhansia, ilmeisesti kymmeniä tuhansia sähköpostiviestejä tähänastisen elämäni aikana.

Virallisesti minulle on vain muutama henkilö ilmoittanut toivomuksen poistaa nimensä lähetyslistaltani. Tuo luku on minimaalinen suhteutettuna lähettämääni sähköpostimäärään.

Lähettämiini sähköpostiviesteihin saan aivan liian vähän paluupostia. Mielestäni on kohteliasta vastata asialliseen sähköpostiviestiin, oikeastaan se kuuluu perussivistykseen…

Sähköpostiterveisin
Opetusalan eläkeläinen Kemistä