Burn rubber, suomeksi:polttaa kumia...

Otsikon termi liittyy olennaisesti lähinnä jännittäviin varttimailikilpailuihin, kiihdytyskilpailuihin, joissa ennen starttia poltetaan näyttävästi kumia.

Miksi?

Todennäköisesti siksi, että saadaan renkaan pintakerros ”ottavaksi” kriittisessä lähtökiihdytystilanteessa. Renkaan pidolla ja nimenomaan ajajan reflekseillä on ratkaiseva merkitys, jotta rinnalla oleva vastustaja/kanssakilpailija voidaan päihittää.

Lyhyt nettilainaus:

Kiteytetysti voisi todeta kiihdytysajon ideana olevan ajaa varttimaili eli 402,33 metriä mahdollisimman rivakasti. Varsinaista kisaa edeltää aika-ajo eli lajittelu (qualification), jonka tulosten perusteella kilpailijat sijoitetaan pudotuskaavioon. Pudotuskisassa (elimination) voittaja selviää jatkoon seuraavalle kierrokselle, kunnes finaalissa kaksi parasta kohtaa toisensa. Ajanotto toimii valokennoilla ja ajat mitataan tuhannesosasekunnin tarkkuudella, joten lähdössä on syytä olla hoksottimet kohdallaan tai peli on menetetty jo ensimmäisen sekunnin aikana.

Kilpailuryhmiä on pilvin pimein; viritysasteet samoin kuin kori- ja runkorakennelmat vaihtelevat. Toisena ääripäänä on kaupasta ostettu tuotantoauto ja toisena lähes 8000-hevosvoimainen dragster.

Jos otetaan esimerkiksi nuo kiihdytysajon huiput eli Top Fuel dragsterit, tuntuu että kaikki niihin liittyvät lukemat ovat uskomattomia

Autot kiihtyvät 0-100 km/h 0,46 sekunnissa! Eikä tuohon nopeuteen mennessä auto ehdi vielä liikahtaa kuin 8 metriä. Eli satasta mennään jo ennen kuin auto on liikkunut edes oman pituutensa verran!

Nitrometaania kuluu juhlavat 10 litraa 100 metrillä. G-voimia (nyt ei siis puhuta G-pisteestä!) kohdistuu kuskiin lähdössä peräti 8 G:tä ja jarrutuksessakin 5 G:tä. 

Aika haipakkaa ja kumi palaa! Tulipa hiukan pitkänpuoleinen tekninen ”aasinsilta” itse aiheeseen…

Kumi palaa myös havaintojeni mukaan myös tavallisessa katuliikenteessä. Tuntuu välillä siltä, että rauhallisella ajotyylillä ei aina pysy ajorytmissä mukana, on niin sanotusti tien tukkona.

Tämän tästä peräpeiliin ilmestyy muutaman metrin etäisyydelle superkiireinen autoilija, joka ensimmäisen tilaisuuden tullen, renkaat ulvoen, tekee autollaan näyttävän ohituksen jättäen asfaltin pintaan mustat kiihdytysjäljet…

Kiihdytysvaiheessa nopeuden täytyy olla vähintäänkin puolitoistakertainen esim. 60 km/h nopeusalueella.

Järjetöntä hurjastelua, jossa kumi parhaimmillaan = pahimmillaan palaa! Murheellista asiassa on se, että vastaan todennäköisesti tulee jossakin vaiheessa samantyyppinen kuminpolttaja ja nokkakolarissa on erittäin pienet mahdollisuudet selvitä hengissä.

Vähintäänkin erittäin suuri mahdollisuus on rajussa kiihdytystilanteessa lipsauttaa ajopelinsä tienpientareelle ja saattaa se lunastuskuntoon.

Varsinkin näin koulukauden alkaessa lienee kohtuullista toivoa, että jokainen autoilija sovittaa ajonopeutensa tilanteen sekä ajotaitojensa mukaisesti ja ottaa huomioon muut liikenteessä olevat - nimenomaan lapset, joista monet ovat liikenteessä ensimmäisiä kertoja uusilla reiteillä...