Otsikon termi liittyy olennaisesti lähinnä jännittäviin
varttimailikilpailuihin, kiihdytyskilpailuihin, joissa ennen starttia poltetaan
näyttävästi kumia.
Miksi?
Todennäköisesti siksi, että saadaan renkaan
pintakerros ”ottavaksi” kriittisessä lähtökiihdytystilanteessa. Renkaan pidolla
ja nimenomaan ajajan reflekseillä on ratkaiseva merkitys, jotta rinnalla oleva
vastustaja/kanssakilpailija voidaan päihittää.
Lyhyt nettilainaus:
Kiteytetysti
voisi todeta kiihdytysajon ideana olevan ajaa varttimaili eli 402,33 metriä
mahdollisimman rivakasti. Varsinaista kisaa edeltää aika-ajo eli lajittelu
(qualification), jonka tulosten perusteella kilpailijat sijoitetaan
pudotuskaavioon. Pudotuskisassa (elimination) voittaja selviää jatkoon
seuraavalle kierrokselle, kunnes finaalissa kaksi parasta kohtaa toisensa.
Ajanotto toimii valokennoilla ja ajat mitataan tuhannesosasekunnin
tarkkuudella, joten lähdössä on syytä olla hoksottimet kohdallaan tai peli on
menetetty jo ensimmäisen sekunnin aikana.
Kilpailuryhmiä on pilvin pimein; viritysasteet samoin kuin kori- ja runkorakennelmat vaihtelevat. Toisena ääripäänä on kaupasta ostettu tuotantoauto ja toisena lähes 8000-hevosvoimainen dragster.
Jos otetaan esimerkiksi nuo kiihdytysajon huiput eli Top Fuel dragsterit, tuntuu että kaikki niihin liittyvät lukemat ovat uskomattomia
Kilpailuryhmiä on pilvin pimein; viritysasteet samoin kuin kori- ja runkorakennelmat vaihtelevat. Toisena ääripäänä on kaupasta ostettu tuotantoauto ja toisena lähes 8000-hevosvoimainen dragster.
Jos otetaan esimerkiksi nuo kiihdytysajon huiput eli Top Fuel dragsterit, tuntuu että kaikki niihin liittyvät lukemat ovat uskomattomia
Autot kiihtyvät
0-100 km/h 0,46 sekunnissa! Eikä tuohon nopeuteen mennessä auto ehdi vielä
liikahtaa kuin 8 metriä. Eli satasta mennään jo ennen kuin auto on liikkunut
edes oman pituutensa verran!
Nitrometaania kuluu juhlavat 10 litraa 100 metrillä. G-voimia (nyt ei siis puhuta G-pisteestä!) kohdistuu kuskiin lähdössä peräti 8 G:tä ja jarrutuksessakin 5 G:tä.
Nitrometaania kuluu juhlavat 10 litraa 100 metrillä. G-voimia (nyt ei siis puhuta G-pisteestä!) kohdistuu kuskiin lähdössä peräti 8 G:tä ja jarrutuksessakin 5 G:tä.
Aika haipakkaa ja kumi palaa! Tulipa hiukan pitkänpuoleinen tekninen ”aasinsilta” itse aiheeseen…
Kumi palaa myös havaintojeni mukaan myös tavallisessa
katuliikenteessä. Tuntuu välillä siltä, että rauhallisella ajotyylillä ei aina
pysy ajorytmissä mukana, on niin sanotusti tien tukkona.
Tämän tästä peräpeiliin ilmestyy muutaman metrin
etäisyydelle superkiireinen autoilija, joka ensimmäisen tilaisuuden tullen,
renkaat ulvoen, tekee autollaan näyttävän ohituksen jättäen asfaltin pintaan
mustat kiihdytysjäljet…
Kiihdytysvaiheessa nopeuden täytyy olla vähintäänkin puolitoistakertainen
esim. 60 km/h nopeusalueella.
Järjetöntä hurjastelua, jossa kumi parhaimmillaan = pahimmillaan
palaa! Murheellista asiassa on se, että vastaan todennäköisesti tulee jossakin
vaiheessa samantyyppinen kuminpolttaja ja nokkakolarissa on erittäin pienet
mahdollisuudet selvitä hengissä.
Vähintäänkin erittäin suuri mahdollisuus on rajussa
kiihdytystilanteessa lipsauttaa ajopelinsä tienpientareelle ja saattaa se lunastuskuntoon.
Varsinkin näin koulukauden alkaessa lienee kohtuullista
toivoa, että jokainen autoilija sovittaa ajonopeutensa tilanteen sekä
ajotaitojensa mukaisesti ja ottaa huomioon muut liikenteessä olevat - nimenomaan lapset, joista monet ovat liikenteessä ensimmäisiä kertoja uusilla reiteillä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti