Hyvä! Suoraa, yksiselitteistä puhetta...

Tunnustan avoimesti, että itse olen taannoin aliarvioinut joitakin puolustusministerimme hiukan kevyenpuoleisia lausuntoja. En tee näin enää luettuani Helsingin Sanomista hänen haastattelunsa.

Pikkupätkiä haastattelusta:

Suomen puolustusministeri Carl Haglundin (r) viime päivät ovat olleet kiireisiä.

Kiireisenä Haglundin ovat pitäneet Suomi, Nato ja Venäjä.

Budjettiriihi on valvottanut. Kolme ilmatilan loukkausta on saanut ihmettelemään, miksi Venäjä venyttää naapuruussuhteita. Ja sitten on Nato, jonka kanssa Suomi sopii sekä isäntämaatuesta että kumppanuuden jatkosta – molemmat ilahduttavat Haglundia.

Kaikkia Haglundin tämän viikon kiireitä yhdistää Venäjä.
Se toimii suuria kysymyksiä herättävällä tavalla. On kuitenkin selvää, että venäläiskoneiden alueloukkaukset eivät olleet vahinkoja, Haglund sanoo.

"Suomessa käydään tahallisesti. Nyt sitten voimme lähinnä viestiä Suomen ulkopoliittisesta johdosta Venäjälle, että tämä ei vetele."

Alueloukkauksia ei haluta enää yhden yhtä. Siksi Suomi on tehostanut tunnistuslentotoimintaa. Niin tehtiin jo ennen torstaina tapahtunutta viikon kolmatta ilmatilan loukkausta.

Syytä Venäjän toimiin ei nyt tiedetä.
Venäjä ei silti edelleenkään ole Suomelle sotilaallinen uhka, Haglund sanoo. "Taloudellinen uhka se voi kyllä olla."

Ukrainalle Venäjä on todellinen uhka. "Venäjä käy Ukrainassa sotaa", Haglund sanoo. "Kyllähän se on selvää. Venäjä pelaa peliä, jossa se koko ajan koettelee sietokyvyn rajoja."

Ukrainan kriisi leimaa ensi viikolla Walesissa järjestettävää Naton huippukokousta, jonne myös Haglund matkustaa.

"Ukraina dominoi kokousta. Ja oli riski, että kumppanuuden jatko olisi jäänyt sen jalkoihin." Ei jäänyt. Nato julkistaa huippukokouksessa sen, että Suomi on yksi viidestä Naton keskeisestä kumppanimaasta yhdessä Ruotsin, Australian, Georgian ja Jordanian kanssa.

Nato-kumppanuus on Haglundin mukaan ihan ydintä siinä, miten Suomi voi parantaa suorituskykyään. "Ilman Nato-kumppanuutta Suomen puolustuskyky ei olisi yhtä uskottava. Jos Suomi ei olisi mukana Nato-harjoituksissa, ei tarjolla olisi juuri muuta kansainvälistä harjoittelua."

Walesissa allekirjoitetaan myös Suomen ja Naton yhteisymmärryspöytäkirja niin sanotusta isäntämaatuesta. Siitäkin ehti nousta tällä viikolla kohu. Sitä Haglund ei oikein ymmärrä.

Asia ei ole iso, hän sanoo, ja kyse on Suomen aloitteesta. "Aloite on vuodelta 2001. Silloin esimerkiksi Baltian maat eivät olleet vielä Naton jäseniä."

Normaalioloissa isäntämaatuki koskee esimerkiksi tilanteita, kun jonkin Nato-maan joukot harjoittelevat Suomessa.

Toisaalta Suomella voi olla tarve pyytää kriisissä Nato-maalta apua. Siitä näkökulmasta voi sanoa, että Suomen suhde Natoon tiivistyy. "Mutta Nato voi tulla Suomeen vain, jos Suomi pyytää, ja silloin vain, jos kriisi koskee Suomea."

Haglundin mukaan yhteistoimintapöytäkirjasta ei hallituksessa ole ollut poliittista vääntöä. "Jos isäntämaatuki veisi Suomea lähemmäs Natoa, minulla ei olisi mitään vaikeuksia kertoa sitä, sillä olen itse avoimesti Naton kannattaja."