maanantai 11. elokuuta 2014

Nöyryyttävää kyykyttämistä!


Olen juuri hetki sitten saapunut kaupungilta ja todennut ännännen kerran murheellisen
asiakokonaisuuden, josta olen jo aiemmin monesti aikonut kirjoittaa.

Tiedän etukäteen, että moni saattaa kokea kohta lukemansa turhan - ettei peräti
tyhjänpäiväiseksi, mutta siitä huolimatta…

Asia liittyy tupakointiin! Minusta on nöyryyttävää kyykyttämistä ohjata tupakoitsijat
nimenomaan pikkukuppiloiden ja - kapakoiden sisääntulo-ovien pieleen. Heidän ei pitäisi
alistua siihen.

Suoraa lainatekstiä netistä:

Tupakkalaki Suomessa
Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa on kielletty myymästä tai
luovuttamasta alle 18-vuotiaille tupakkaa tai tupakointivälineitä. Lain mukaan tupakalla
tarkoitetaan tupakkakasvin lehdistä tai sen osista valmistettua nautintoainetta. Näiden
lisäksi tupakkalakia sovelletaan tupakkavastikkeisiin, tupakkajäljitelmiin ja
tupakointivälineisiin.
Tupakkatuotteiden myyntikiellosta alle 18-vuotiaille tulee myyntipaikan yhteydessä
tiedottaa ilmoituksella ja tupakkatuotteita saa myydä ainoastaan valvotuissa
myyntipaikoissa.
Tupakointi kiellettiin Suomessa julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa vuonna 1977.

Tupakan ja tupakkatuotteiden suora ja epäsuora mainonta on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1978 lähtien. Työntekijöiden altistumista tupakansavulle työpaikoilla on säädelty
tupakkalailla vuodesta 1995.
Ravintoloita koskevan tupakkalain ensimmäinen uudistus tuli voimaan vuonna 2000.
Toinen uudistus tuli voimaan vuonna 2007, jonka jälkeen tupakointi ei ole ollut sallittua.
Suomessa ravintolatupakoinnin kieltävä laki astui voimaan 1. kesäkuuta 2007, siirtymäaika
tietyissä tapauksissa 1. kesäkuuta 2009 saakka, jolloin ainoastaan erillisessä
tupakointitilassa on mahdollista tupakoida.

Ravintoloitsija päättää tilan rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä. Yli 50
neliömetrin suuruisilla ravintoloilla on mahdollista hakea nykyiselle käytännölle lisäaikaa
vuoden 2009 kesäkuun alkuun saakka. Suomessa laki toimii erityisen hyvin, kun taas
esimerkiksi Saksassa ihmiset eivät välitä kiellosta ja nykyään Saksassa ravintoloissa
tupakointi on sallittu. 

Lain tarkoitus on suojella ravintolatyöntekijöitä ja asettaa heidät samanarvoiseen asemaan
muiden työntekijöiden kanssa.

Lakia on mahdollisesti edellisestäkin vielä viilattu, jos niin ilmeisesti vielä tiukempaan suuntaan...

___________________________________________________________________

Tupakkalain tavoitteet ovat hyviä; tupakointi aiheuttaa riippuvuutta, se on kiistattomasti terveydelle vaarallista, jne. mutta…

On nöyryyttävää ja surullista katsella nimenomaan pohjoisissa luonnonolosuhteissamme
ihmisiä, jotka kaikesta valistuksesta ja sormenheristelystä huolimatta haluavat polttaa.

Ilmeisesti he myös nauttivat henkilökohtaisesta pikku paheestaan, tupakoinnista, jonka
vuoksi he värjöttelevät kadulla savupilven keskellä etsien kengilleen tilaa natsa- ja
räkäklimppien keskeltä. 

Huolestuneita meidän pitäisi olla toisaalta myös ohi kulkevista tupakoimattomista;
lastenkärryntyöntäjistä, koirantaluttajista, kauppareissulla kävijöistä, jne., jotka saattavat
altistua tupakka- ja räkäklimppihöyrystä ohi kulkiessaan.

Tupakan valmistus ja myynti on hyvä, ilmeisesti peräti erittäin menestyvä liiketoimi.

Luulisi kansainvälisten, globaalien tupakkaorganisaatioiden olevan kiinnostuneita –
turvatakseen valmistamiensa tuotteidensa menekin jatkossa – sponsoroimaan
pikkubaareille ja - kapakoille asialliset tupakointitilat, suorastaan kilvoittelevan niistä.

Teknisesti asia on erittäin helposti toteutettavissa nykytekniikalla. Vähän sähköpiuhaa,
elektroniikkaa, suotimia, ilmastointiputkia, tehokas huippuimuri, kevyttä elementtirakennetta, jne. siinä se on ja häiritsevät sauhut ohjataan taivaan tuuliin…

Tehdä siis sellaiset lain ja asetuksen täyttävät tupakointitilat, joissa tupakoitsijoille luodaan
kohtuullisen asialliset/viihtyisät nautinto-olosuhteet.

Toki tupakointi on minullekin tuttua. Onneksi lopetin mokoman kesällä 1976. Minulla oli kolme hyvää syytä lopettaa tupakointi, sen aikainen piiputtelu. Se onkin ihan oma tarinansa...






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti