perjantai 1. huhtikuuta 2016

Kuolemanriski kotinurkissa – Suomen vaarallisin liikenneväline on villasukka...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kotimaa 

Kuolemanriski kotinurkissa – Suomen vaarallisin liikenneväline on villasukka

Todennäköisyys tukehtua lihapullaan on Suomessa samaa luokkaa kuin kuolla jäämällä auton alle. Vuonna 2014 vain viisi ihmistä kuoli liukastumalla jää- tai lumikeleillä. Samaan aikaan sadat suomalaiset liukastuivat kuoliaaksi kotonaan. Ja tämän luettuasi et enää ikinä laita kuulakärkikynää suuhusi.

112 kännykkäsovellus.
112 Suomi -sovellus mahdollistaa soittajan sijaintitiedon välittymisen satelliittipaikannuksella hätäkeskukseen. Sovellus on ladattavissa älypuhelimiin ilmaiseksi. Hätäkeskuslaitos suosittelee sovelluksen lataamista ja asentamista puhelimen aloitusnäyttöön. Kuva: Derrick Frilund / Yle
Kuinka moni on ajatellut kuulakärkikynää imeskellessään, että kynän hajoaminen tai aukeaminen suussa voi johtaa tukehtumiseen? Jo kynän nuppi tai kirjoituspään tuppi ovat kuitenkin maailmalla hyvinkin tunnettuja tapaturmakuolemien syitä. Pelkästään Saksassa arvioidaan, että kuulakärkikynä on hurjimpina vuosina johtanut jopa 300 kuolemaan vuodessa.
Kuulakärkikynä saattaa yllättää toimistossa, mutta Suomen melkein kaikki tapaturmaiset kuolemat sattuvat kotona tai ainakin vapaa-ajalla. Suomalaiset kuolevat poikkeuksellisen usein tapaturmaisesti. Tapaturmat ovat Suomen neljänneksi yleisin kuolemansyy. EU:ssa vain Baltian maissa tapaturmakuolema on yleisempi kuin meillä.
Suomalaisiin tapaturmakuolemiin liittyy paljon kansallisia piirteitä. Esimerkiksi vuonna 2014 kuoli 44 ihmistä nukahtamalla kuumaan saunaan. Heikkoihin jäihin putosi kuolettavin seurauksin samana vuonna 17 ihmistä.

Kompastumalla johtoon, liukastumalla sanomalehteen

Saunan ja heikkojen jäiden ero on, että suurin osa suomalaisista tietää luonnonjäiden oikut. Harva kuitenkaan miettii saunaan mennessään, että jos en ole tarkkana, voivat nämä löylyt olla viimeiset. Tapaturmakuolemille tyypillistä onkin yllättävyys. Riskien parempi tiedostaminen säästäisi satojen suomalaisten hengen joka vuosi.
Suomen ylivoimaisesti vaarallisin paikka on omalla lattialla. 1 141 kansalaista kuoli vuonna 2014 kaatumalla tai putoamalla jostakin. Liukastuminen tai kompastuminen vei vuonna 2014 hengen 674 suomalaiselta.
Tapaturmakuolema on usein surkeiden sattumien summa. Kiireisenä aamuna kuoleman voi aiheuttaa luiskahdus suihkussa, liukastuminen lattialla olevaan paperiin tai kompurointi lattian nurkassa pyörivään sähköjatkojohtoon. Kiire altistaa tapaturmille. Sen vuoksi ammattipalomiehet eivät hälytyksessä koskaan juokse.
Portaikossa kaatuminen tai putoaminen johti 82 suomalaisen kuolemaan vuonna 2014. Tuolillakin kaaduttiin tai pudottiin kuolettavasti yhdeksän kertaa. Vertailun vuoksi huonossa maineessa olevat tikkaat veivät 2014 hengen vain neljältä. Tikapuita osataan pelätä ja varoa. Harva pelkää tuolia.
Jokaista tapaturmakuolemaa kohti sattuu moninkertainen määrä loukkaantumisia ja vielä useammin läheltä piti -tilanteita. Lähes kaikki suomalaiset ovat jossakin elämänsä vaiheessa liukastuneet villasukillaan. Siitä huolimatta villasukat jalassa juostaan edelleen ylös ja alas portaissa.

Kun lihapulla vartaasta irtosi

Vuonna 2014 henkitorveen joutunut esine johti tapaturmaiseen kuolemaan 72 kertaa. Tämä lukema ei kuitenkaan sisällä ruokaa. Ruokaan tukehtui 44 ihmistä.
Tapaturmaisissa ruokatukehtumisissa on erikoista, että naiset kuolevat tällä tavoin miehiä useammin. Erikoista on myös, ettei vuonna 2014 yksikään alle 19-vuotias tukehtunut ruokaansa, vaikka lapsille ruuan joutuminen henkitorveen on aikuisia yleisempää.
Kuulakärkikynä .
Henkitorveen joutunut esine johti Suomessa tapaturmaiseen kuolemaan 72 kertaa vuonna 2014. Kuulakärkikynien osien joutuminen henkitorveen oli maailmalla yleistä ennen tietokoneiden yleistymistä. Vahinkoja sattuu edelleen. Kuva: Derrick Frilund / Yle
Tyypillinen kuolemaan johtanut ruokailutapahtuma on esimerkiksi grilli-ilta lihavartaan ääressä. Vaarallisin on se hetki, kun tiukasti vartaassa kiinni oleva lihanpala lopulta irtoaa hampailla vedettäessä.
Vaikka nauraminen tunnetusti pidentää ikää, niin suu täynnä nauraminen on koitunut monen kohtaloksi. Ruokaan tukehtumisen traagisuutta lisää, että usein juuri hetkeä aiemmin kaikilla oli niin mukavaa.

Tieto lisää tuskaa, mutta säästää henkiä

Vuonna 2014 Suomessa kuoli 52 409 ihmistä. Heistä valtaosa kuoli sairauksiin. Tapaturma oli varmuudella syynä vajaat kolme tuhatta kertaa. Tapaturmaisista kuolemista monien taustat jäävät kuitenkin epäselviksi. Moni kuolee yksin ilman silminnäkijää.
Kuolemantilastot saattavat yllättää myös toisin päin. Vaikka alkoholi on Suomessa mukana valtavassa määrässä tapaturmakuolemia, kuoli varsinaiseen alkoholimyrkytykseen vuonna 2014 vain 275 ihmistä. Myös väkivalta on lopulta aika harvinainen syy kuolla. Murhiin, tappoihin ja pahoinpitelyihin kuoli 75 ihmistä vuonna 2014.
Suomessa tieliikennettä pidetään vaarallisena. Kaikista tapaturmaisista kuolemista liikenne on jollakin tavalla osallisena kuitenkin vain joka kymmenennessä tapauksessa. Esimerkiksi hämärällä tai pimeällä tapahtuneissa jalankulkuonnettomuuksissa menehtyi 16 jalankulkijaa vuonna 2014. Heistä 15 ei käyttänyt heijastinta.
Suomalaisia tapaturmatilastoja hallitsevat keski-ikäiset miehet ja alkoholi. Myös vanhuksille sattuu paljon. 85–94-vuotiaiden ikäryhmässä noin 300 naista kuolee vuosittain tapaturmaisesti.
Työikäisille sattuu paljon silkasta väsymyksestä johtuvia turmia. Lattialla olevaan leluun kompastujat pudottavat joka vuosi lapsen sylistään tai tutussa porraskäytävässä kulkeva putoaa portaista, koska ei jaksanut painaa napista valoa päälle.
Tiedot perustuvat WHO:n kansainvälisen ICD-10 – peruskuolemansyyn tilastoon, jonka Suomen luvut löytyvät Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannasta. Juttua varten on haastateltu Suomen Punaisen Ristin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön tapaturma-asiantuntijoita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti