keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Naton juhlaviikot käyntiin Suomessa – pörinää luvassa maalla, merellä ja ilmassa


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat 

Naton juhlaviikot käyntiin Suomessa – pörinää luvassa maalla, merellä ja ilmassa

Sotilasliitto Nato ja sen johtava jäsenvaltio Yhdysvallat ovat lähiviikkoina näkyvästi esillä Suomessa. Tarjolla on niin turvallisuuspoliittista arviointia kuin asevoimien harjoitteluakin.

Pasi miehistöineen
Suomalainen miehistönkuljetusvaunu Naton Baltops 2015 -sotaharjoituksessa Ustkassa Puolassa 17.6.2015. Kuva: Adam Warzawa / EPA
Suomen turvallisuuspoliittisessa ilmastossa tapahtuu harvoin niin paljon kuin lähiviikkojen aikana.
Tapahtumasarjan käynnisti Naton sotilaskomitean puheenjohtajan vierailu eilen maanantaina ja tänään tiistaina. Kenraali Petr Pavelin viesti oli kirkas. Suomen Nato-kelpoisuus on sitä luokkaa, että jäsenyyden hyväksyminen olisi Naton sisällä vain tekninen muodollisuus.
Toki kenraali toisti Naton perinteisen kannan, jonka mukaan Suomi päättää itse, haluaako se Natoon mennä vai ei.

Uudenlainen Nato-arvio julki perjantaina

Perjantaina on luvassa arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Arvion on laatinut nelihenkinen ryhmä, johon kuuluvat ranskalainen tutkija François Heisbourg, ruotsalainen suurlähettiläs Mats Bergquist sekä Suomesta suurlähettiläs René Nyberg ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Englanniksi kirjoitetun arvion esittelee perjantaina arvostettu ranskalainen kansainvälisen politiikan tutkija Heisbourg. Hän on pannut itsensä likoon analyytikkona, mutta arvio on koko kvartetin yhteinen aikaansaannos. Ryhmällä ei ole ollut puheenjohtajaa.
Arviointiryhmän koostumuksesta johtuen kyse ei ole perinteinen suomalainen arvio Natosta. 
Siinä ei tehdä suositusta siitä, pitäisikö Suomen liittyä Natoon tai jäädä sen ulkopuolelle. Se ei myöskään tasekirjan tapaan luettele Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja.
Nato-arviossa pohdittaneen perusteellisesti, miten Venäjä reagoisi Suomen Nato-jäsenyyteen. Myös Suomen ja Ruotsin kohtalonyhteys Nato-kysymyksessä noussee arviossa esiin.

Maavoimat käynnistää sotaharjoitusten sarjan  

Kaksi Strykeria matkalla kaupunkialueella
Yhdysvaltain Stryker-miehistönkuljetusvaunut matkalla sotaharjoitukseen Lodzissa Puolassa 23.2.2016. Kuva: Grzegorz Michalowski / EPA
Jos tämä viikko kuluu Suomen Nato-jäsenyyden poliittisten arvioiden parissa, alkaa ensi viikolla tapahtua sotilaspuolella.
Pelin avaa maavoimien Arrow 16 -harjoitus Pohjankankaalla Niinisalossa 2.-13. toukokuuta.
Panssariprikaatin johtamaan harjoitukseen osallistuu varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa noin 2 300. Harjoitus koostuu simulaattoriavusteisesta taisteluharjoituksesta ja ampumaharjoituksesta.
Päähuomion harjoituksessa saa Yhdysvaltain maavoimien Stryker-miehistönkuljetusvaunujen ensivierailu suomalaisessa sotaharjoituksessa. Parikymmentä Strykeriä laivataan Suomeen Saksasta jo tällä viikolla.
Yhdysvaltain moottoroidun jalkaväkikomppanian vahvuus Suomen harjoituksessa on noin 160 sotilasta.
Harjoitus on osa Suomen maavoimien ja Yhdysvaltain Euroopan maavoimajoukkojen kahdenvälistä yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää molemminpuolista taktista osaamista ja yhteensopivuutta Nato-standardien mukaisesti.
Maavoimien tiedotteen mukaan harjoitus antaa Yhdysvaltain osastolle mahdollisuuden aselajien välisen yhteistoiminnan harjoitteluun. Suomalaiset harjoitusjoukot pääsevät puolestaan harjoittelemaan yhdessä ammattisotilaiden kanssa omaa osaamistaan ja suorityskykynsä kehittämistä.

Seuraavaksi amerikkalaishävittäjiä Rissalaan

Hävittäjiä rivissä
Yhdysvaltain ilmavoimien F-15 -hävittäjiä Leeuwarden lentotukikohdassa Hollannissa 3.4.2015. Kuva: Catrinus van der Veen / EPA
Lisää amerikkalaista asekalustoa on tulossa Suomeen heti seuraavalla viikolla.
Yhdysvaltain Oregonin kansalliskaaartin lento-osasto tekee vierailun Karjalan lennostoon 9.-20. toukokuuta. Kansalliskaarti tuo Rissalan tukikohtaan 6-8 koneen laivueen F-15C -hävittäjiä. Lento-osaston mukana tulee 70-100 ihmistä.
Laivuevierailun aikana Yhdysvaltain koneet osallistuvat kahdenväliseen harjoitustoimintaan Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjien kanssa. Amerikkalaiskoneet ovat mahdollisesti mukana myös Ruotsin ja Tanskan ilmavoimien kanssa tapahtuvassa Cross Border Training -harjoitustoiminnassa.
Yhdysvaltain F-15 -hävittäjät eivät ole uusi ilmestys Suomen taivaalla.
Ensimmäisen kerran ne vierailivat vuonna 1997 Pirkkalan tukikohdassa. Yhdysvaltain ilmavoimat on osallistunut hävittäjäkalustolla myös Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa järjestettyihin lentotoimintaharjoituksiin vuosina 2013 ja 2015.
Suomen ilmavoimat tekee Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa yhteistoimintaa myös ilmatankkaustoiminnassa. Tämän vuoden ilmatankkauskoulutus on määrä järjestää touko- ja syyskuussa.

Maihinnousu Hankoniemelle vuorossa kesäkuussa

Pasi miehistöineen laskee maihin
Suomalainen Pasi-miehistökuljetusvaunu amerikkalaisen ilmatyynyaluksen kannella Naton Baltops 2015 -maihinnousuharjoituksessa Ustkassa Puolassa 17.6.2015. Kuva: Adam Warzawa / EPA
Suurin sotaharjoitus on Itämerellä järjestettävä merivoimien Baltops 16 -harjoitus kesäkuussa. Baltops-harjoituksia on järjestetty vuodesta 1971, Suomi on osallistunut harjoitukseen vuodesta 1993 alkaen.
Tämän vuoden Baltopsiin osallistuu noin 4 500 sotilasta, viitisenkymmentä merialusta, 60 lentokonetta ja kolme sukellusvenettä. Sotilaita on mukana 20 maasta, Nato-maiden lisäksi Suomi ja Ruotsi osallistuvat harjoitukseen.
Suomi on isäntänä Baltopsin osaharjoituksessa, jossa tehdään maihinnousu Hankoniemelle Syndalenin harjoitusalueella 6.-8. kesäkuuta.
Alusten ja rannikkojoukkojen maihinnousuharjoituksessa on mukana noin 600 sotilasta. Tässä harjoituksessa on mukana suomalaisten lisäksi sotilaita Ruotsista, Yhdysvalloista, Hollannista, Italiasta, Britanniasta ja Saksasta.
Suomen merivoimista harjoitukseen osallistuvat miinalaiva Uusimaa ja Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärikomppania.
Merivoimien mukaan Suomen rannikko-olosuhteet tarjoavat Syndalenin edustalla ainutlaatuisen ja haastavan harjoitusympäristön mataline vesistöineen ja lukuisine saarineen.   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti