Kun Venäjä uhkaa Tanskaa ydinaseilla, on syytä huoleen – ja uuden pelottavan kierteen ydinuhoon tuo nyt Donald Trump
Löysät puheet ydinaseista Venäjällä ja Yhdysvalloissa nostattavat uhkakuvaa, että myös Yhdysvallat alkaa uhkailla ydinaseiden käytöllä muita maita vastaan.
VAIN kaksi maata on viime vuosina uhannut käyttää ydinaseitaan muita maita vastaan: Pohjois-Korea ja Venäjä.
Maat eivät kuulu samaan sarjaan, eikä niiden uhittelu ole yhteismitallista, mutta molemmat ovat muistuttaneet maailmaa ydinaseiden hirveän tuhovoiman jatkuvasta olemassaolosta.
Pohjois-Korea on häirikkövaltio, jolla on Arms Control Associationin tuoreiden tilastojen mukaan kahdeksan ydinkärkeä. Uhkauksia esittää diktatuuri, joka on muutenkin epävakautensa ja arvaamattomuutensa vuoksi jatkuva uhka rauhalle Itä-Aasiassa.
Pohjois-Korea on häirikkövaltio, jolla on Arms Control Associationin tuoreiden tilastojen mukaan kahdeksan ydinkärkeä. Uhkauksia esittää diktatuuri, joka on muutenkin epävakautensa ja arvaamattomuutensa vuoksi jatkuva uhka rauhalle Itä-Aasiassa.
Venäjä vuorostaan on toinen maailman kahdesta ydinasesuurvallasta, ja se on yhdessä Yhdysvaltojen, Kiinan, Ranskan ja Britannian kanssa sitoutunut ydinsulkusopimukseen. Venäjän ydinaseiden määrää ja valvontaa säätelee joukko kahdenkeskisiä aseriisuntasopimuksia Yhdysvaltain kanssa.
Sekä Venäjällä että Yhdysvalloilla on noin 4 500 toimivaa ydinkärkeä asejärjestelmissä tai varastoituina – tuhansien romutusta odottavien ydinkärkien lisäksi.
Siksi Venäjän runsaan parin vuoden aikana esittämät uhkaukset mahdollisuudesta kohdistaa ydinaseita muun muassa Tanskan laivaston aluksiin ovat huolestuttavampia kuin Pohjois-Korean uhittelu, vaikka Venäjällä kynnys ydinaseiden käytölle on varmasti huomattavasti korkeampi kuin Pohjois-Koreassa.
Sekä Venäjällä että Yhdysvalloilla on noin 4 500 toimivaa ydinkärkeä asejärjestelmissä tai varastoituina – tuhansien romutusta odottavien ydinkärkien lisäksi.
Siksi Venäjän runsaan parin vuoden aikana esittämät uhkaukset mahdollisuudesta kohdistaa ydinaseita muun muassa Tanskan laivaston aluksiin ovat huolestuttavampia kuin Pohjois-Korean uhittelu, vaikka Venäjällä kynnys ydinaseiden käytölle on varmasti huomattavasti korkeampi kuin Pohjois-Koreassa.
Venäjä on murtanut ja muuttanut kylmän sodan vuosina syntynyttä käytäntöä, jossa suurvallat keskustelevat väärinkäsitysten välttämiseksi ydinaseistaan tarkoin valituilla ilmaisuilla.
Tuore huoli ydinaseista ehti välillä jo hiipua muiden huolten tieltä, mutta se voimistui uudestaan joulun alla. Sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin että Yhdysvaltain presidentiksi nouseva Donald Trump puhuivat tarpeesta vahvistaa oman maansa ydinasepelotetta.
Ensin Putin sanoi Venäjän asevoimien johdolle, että ”meidän pitää vahvistaa strategisten ydinasevoimien sotilaallista potentiaalia”.
Hetkeä myöhemmin Trump sanoi, että Yhdysvaltain pitää ”vahvistaa ja laajentaa” ydinasevoimaansa. Myöhemmin hän sanoi lisäksi, että ”antaa varustelukilvan tulla”.
Uusi uhkakuva on se, että Venäjän lisäksi myös Yhdysvallat ryhtyy uhkaamaan muita maita ydinaseiden käytöllä. Yhtenä oireena erikoisesta muutoksesta Moskovan ja Washingtonin suhteissa sekä Trumpin avustajat että Putin kuitenkin jälkikäteen rauhoittelivat reaktioita Trumpin puheisiin ja sanoivat, ettei niissä ollut mitään uutta.
Puheet ovat huolestuttavia, jos puhujat tarkoittivat mitä sanoivat. Putin puhui tarpeesta kehittää aseita, jotka läpäisevät ohjustorjuntajärjestelmät. Kirjaimellisesti se tarkoittaisi uusien ohjustyyppien kehittämistä ja hyvin mahdollisesti strategisten ohjusten vähentämistä koskevien sopimusten romuttamista.
Trumpin sanat Yhdysvaltain ydinaseistuksen laajentamisesta tarkoittaisivat toteutuessaan samaa.
Uhittelujen pohjalta olisi liioiteltua puhua käänteestä maiden ydinasestrategioissa. Jos Venäjä ja Yhdysvallat uudistavat ydinaseistustaan, se ei itsessään ole uusi uhka muttei ratkaisukaan. Ydinasevaltojen toiminta on ennakoitavampaa, jos ne itse uskovat, että niiden ydinaseistus riittää ennalta ehkäisevän pelotteen ylläpitämiseen.
Kahden johtavan ydinasevallan löysät puheet ydinaseista ovat kuitenkin uhka. Ainakin ne heikentävät entisestään yrityksiä estää ydinaseiden leviäminen uusiin maihin.
Tuore huoli ydinaseista ehti välillä jo hiipua muiden huolten tieltä, mutta se voimistui uudestaan joulun alla. Sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin että Yhdysvaltain presidentiksi nouseva Donald Trump puhuivat tarpeesta vahvistaa oman maansa ydinasepelotetta.
Ensin Putin sanoi Venäjän asevoimien johdolle, että ”meidän pitää vahvistaa strategisten ydinasevoimien sotilaallista potentiaalia”.
Hetkeä myöhemmin Trump sanoi, että Yhdysvaltain pitää ”vahvistaa ja laajentaa” ydinasevoimaansa. Myöhemmin hän sanoi lisäksi, että ”antaa varustelukilvan tulla”.
Uusi uhkakuva on se, että Venäjän lisäksi myös Yhdysvallat ryhtyy uhkaamaan muita maita ydinaseiden käytöllä. Yhtenä oireena erikoisesta muutoksesta Moskovan ja Washingtonin suhteissa sekä Trumpin avustajat että Putin kuitenkin jälkikäteen rauhoittelivat reaktioita Trumpin puheisiin ja sanoivat, ettei niissä ollut mitään uutta.
Puheet ovat huolestuttavia, jos puhujat tarkoittivat mitä sanoivat. Putin puhui tarpeesta kehittää aseita, jotka läpäisevät ohjustorjuntajärjestelmät. Kirjaimellisesti se tarkoittaisi uusien ohjustyyppien kehittämistä ja hyvin mahdollisesti strategisten ohjusten vähentämistä koskevien sopimusten romuttamista.
Trumpin sanat Yhdysvaltain ydinaseistuksen laajentamisesta tarkoittaisivat toteutuessaan samaa.
Uhittelujen pohjalta olisi liioiteltua puhua käänteestä maiden ydinasestrategioissa. Jos Venäjä ja Yhdysvallat uudistavat ydinaseistustaan, se ei itsessään ole uusi uhka muttei ratkaisukaan. Ydinasevaltojen toiminta on ennakoitavampaa, jos ne itse uskovat, että niiden ydinaseistus riittää ennalta ehkäisevän pelotteen ylläpitämiseen.
Kahden johtavan ydinasevallan löysät puheet ydinaseista ovat kuitenkin uhka. Ainakin ne heikentävät entisestään yrityksiä estää ydinaseiden leviäminen uusiin maihin.
- PääkirjoitusSeuraa
- YdinaseetSeuraa
- VenäjäSeuraa
- YhdysvallatSeuraa
- Donald TrumpSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti