YHDYSVALTAIN tuore presidentti Donald Trump isännöi ensimmäistä rukousaamiaistaan ensi torstaina Washingtonissa.
Suomesta mukaan on kutsuttu kaksi perussuomalaista, puolueen puheenjohtaja ja ulkoministeri Timo Soini sekä kansanedustaja Laura Huhtasaari. Kolmas kutsuttu on kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen.
Laukkanen on joukon rukousaamiaisten veteraani. Trump on jo neljäs presidentti, jonka aikana Laukkanen on saanut kutsun tapahtumaan. Ensimmäisen kutsunsa kristillisten ensimmäisen kauden kansanedustaja sai jo vuonna 1998 Bill Clintonin kaudella.
Ensi torstai on täten jo 18. kerta Laukkaselle. Hän uskoo, että tämä on Suomessa ennätys.
ENNÄTYKSEN tausta juontuu 1990-luvun loppupuolelta, jolloin Laukkanen toimi avustajan tehtävissä eduskunnassa. Hän oli saanut asiakseen järjestää kansanedustajien hartaustilaisuudet.
Samoihin aikoihin eduskunnassa vieraili ryhmä amerikkalaisia kongressiedustajia, jotka tiedustelivat, onko Suomen eduskunnassa kristillisiä rukousaamiaisten tai hartaushetkien tapaisia tilaisuuksia, jotka kuuluvat olennaisesti sikäläiseen traditioon.
Edustajat ohjattiin Laukkasen puheille. Siitä lähtien hän on saanut vuosittain kutsun tapahtumaan.
Laukkanen sanoo, että Suomessa ei ilmeisesti oikein ymmärretä rukousaamiaisen tapaisen tilaisuuden suurta merkitystä.
”Siinä on se sana rukous, jonka takia asiaa on vähätelty Suomessa. Sinne tullee valtavasti ihmisiä, kaikki Yhdysvaltain tärkeimmät vaikuttajat ja paljon ulkomaalaisia. Se on mielestäni tärkeämpi kokoontuminen kuin YK:n yleiskokous.”
Laukkasen mukaan Suomessa ei myöskään tiedetä, ettei kyse ole vain yhdestä kokoontumisesta: tapahtuma kestää kaikkiaan kolme päivää. Varsinaisen aamiaisen jälkeen on lounaita, illallisia ja seminaareja ajankohtaisista aiheista.
”Henkilö, joka ei Yhdysvalloissa osallistu hartaustilaisuuksiin, ei ole varteenotettava vaikuttaja.”
Laukkanen sanoo odottavansa Trumpin torstaista puhetta erittäin kiinnostuneena varsinkin siksi, että tämä on ehkä ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka ei ole julkisesti tunnustautunut kristityksi tai edes uskonnolliseksi.
”Hän tosin kiersi kampanjansa aikana paljon uskonnollisten ryhmien tilaisuuksissa, mutta tunnustuksellinen uskovainen hän ei ole.”
LAUKKANEN sanoo suhtautuvansa toistaiseksi avoimin mielin Trumpiin.
”Monet ovat tuominneet hänet jo kampanjapuheiden perusteella, mutta annetaan kaverin yrittää. Katsotaan.”
Laukkanen ei ole kertaakaan edes harkinnut boikotoivansa aamiaisia sen perusteella, että kulloisenkin isännän otteet eivät ole miellyttäneet. Suomalaisista kutsutuista esimerkiksi europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola boikotoi aikoinaan George W. Bushin aamiaisia tämän Irakia koskeneiden puheiden takia.
”Minusta nämä aamiaiset ovat sellainen traditio, että tapahtuma on jo itsessään suurempi kuin isäntä. Myös presidentti tietää tämän, ja siksi aamiaispuheeseen liittyy aina erityistä merkitystä”, Laukkanen sanoo.
Laukkanen muistaa erityisesti Barack Obaman ensimmäisen kauden toisen aamiaispuheen: Obama pahoitteli sitä, että monet amerikkalaiset epäilivät hänen kristillisyyttään.
Suomesta mukaan on kutsuttu kaksi perussuomalaista, puolueen puheenjohtaja ja ulkoministeri Timo Soini sekä kansanedustaja Laura Huhtasaari. Kolmas kutsuttu on kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen.
Laukkanen on joukon rukousaamiaisten veteraani. Trump on jo neljäs presidentti, jonka aikana Laukkanen on saanut kutsun tapahtumaan. Ensimmäisen kutsunsa kristillisten ensimmäisen kauden kansanedustaja sai jo vuonna 1998 Bill Clintonin kaudella.
Ensi torstai on täten jo 18. kerta Laukkaselle. Hän uskoo, että tämä on Suomessa ennätys.
ENNÄTYKSEN tausta juontuu 1990-luvun loppupuolelta, jolloin Laukkanen toimi avustajan tehtävissä eduskunnassa. Hän oli saanut asiakseen järjestää kansanedustajien hartaustilaisuudet.
Samoihin aikoihin eduskunnassa vieraili ryhmä amerikkalaisia kongressiedustajia, jotka tiedustelivat, onko Suomen eduskunnassa kristillisiä rukousaamiaisten tai hartaushetkien tapaisia tilaisuuksia, jotka kuuluvat olennaisesti sikäläiseen traditioon.
Edustajat ohjattiin Laukkasen puheille. Siitä lähtien hän on saanut vuosittain kutsun tapahtumaan.
Laukkanen sanoo, että Suomessa ei ilmeisesti oikein ymmärretä rukousaamiaisen tapaisen tilaisuuden suurta merkitystä.
”Siinä on se sana rukous, jonka takia asiaa on vähätelty Suomessa. Sinne tullee valtavasti ihmisiä, kaikki Yhdysvaltain tärkeimmät vaikuttajat ja paljon ulkomaalaisia. Se on mielestäni tärkeämpi kokoontuminen kuin YK:n yleiskokous.”
Laukkasen mukaan Suomessa ei myöskään tiedetä, ettei kyse ole vain yhdestä kokoontumisesta: tapahtuma kestää kaikkiaan kolme päivää. Varsinaisen aamiaisen jälkeen on lounaita, illallisia ja seminaareja ajankohtaisista aiheista.
”Henkilö, joka ei Yhdysvalloissa osallistu hartaustilaisuuksiin, ei ole varteenotettava vaikuttaja.”
Laukkanen sanoo odottavansa Trumpin torstaista puhetta erittäin kiinnostuneena varsinkin siksi, että tämä on ehkä ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka ei ole julkisesti tunnustautunut kristityksi tai edes uskonnolliseksi.
”Hän tosin kiersi kampanjansa aikana paljon uskonnollisten ryhmien tilaisuuksissa, mutta tunnustuksellinen uskovainen hän ei ole.”
LAUKKANEN sanoo suhtautuvansa toistaiseksi avoimin mielin Trumpiin.
”Monet ovat tuominneet hänet jo kampanjapuheiden perusteella, mutta annetaan kaverin yrittää. Katsotaan.”
Laukkanen ei ole kertaakaan edes harkinnut boikotoivansa aamiaisia sen perusteella, että kulloisenkin isännän otteet eivät ole miellyttäneet. Suomalaisista kutsutuista esimerkiksi europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola boikotoi aikoinaan George W. Bushin aamiaisia tämän Irakia koskeneiden puheiden takia.
”Minusta nämä aamiaiset ovat sellainen traditio, että tapahtuma on jo itsessään suurempi kuin isäntä. Myös presidentti tietää tämän, ja siksi aamiaispuheeseen liittyy aina erityistä merkitystä”, Laukkanen sanoo.
Laukkanen muistaa erityisesti Barack Obaman ensimmäisen kauden toisen aamiaispuheen: Obama pahoitteli sitä, että monet amerikkalaiset epäilivät hänen kristillisyyttään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti