Hmmmmm - niinpä se taitaa olla. Olen viime aikoina aloittanut lukemaan Ilkka Remeksen Kiirastuli-romaania. Tuntuu ihan hyytävän realistiselta ja erittäin ajankohtaiselta.
Luin aikanaan em. kirjailijan JÄÄTYVÄ HELVETTI-romaanin, joka pisti kyllä mietityttämään Suomen asemaa idän ja lännen rajapinnassa. Nimenomaan Ahvenanmaan asema ja rooli Itämeren alueen mahdollisessa konfliktitilanteessa on ratkaiseva.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Analyysi: Suomi on hiljaa valinnut puolensa
Jos EU tai Yhdysvallat purkaisi pakotteitaan, Putin myhäilisi Kremlissä ja valmistautuisi jalkapallon MM-kilpailujen lohkoarvontoihin omasta mielestään miehenä, jota kenelläkään ei olisi uskallusta vastustaa.
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko (toinen vas.) teki virallisen vierailun Suomeen tiistaina puolisonsa Maryna Poroshenkon kanssa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottivat heidät vastaan Presidentinlinnassa.
Viime heinäkuun 1. päivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistö seisoi Kultarannan nurmikolla lehdistökatoksessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierellä.
Puheenaiheet eivät olleet länsimaisen arvokäsityksen näkökulmasta normaaleja.
– Todennäköisesti Nato mielellään tulisi sotimaan Venäjän kanssa viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen, Putin levitti kätensä ja hymyili kolkkoa hymyään.
Sivistyneet valtionpäämiehet eivät esitä verhottuja uhkauksia.
Siksi oli kiinnostavaa kuunnella uudelleen nauha Putinin puheista tiistaina, jolloin Ukrainan presidentti Petro Poroshenko vieraili Suomessa ja Presidentinlinnassa.
– Kokemus ulkopuolisen hyökkääjän vastustamisesta yhdistää maitamme, Petro Poroshenko sanoi.
Hän haki Suomesta vähintäänkin henkistä liittolaista Venäjän vaikutuksen vastustamisessa ja kiitteli tapaamisen Niinistön kanssa olleen yhdestoista miesten välillä.
Niinistöä on tulkittava osittain rivien välistä, koska suhteessa Venäjään hän pitää viisaana välttää kärjekkäitä julkisia kannanottoja. Suomi on kuitenkin hiljaa valinnut puolensa ulkopolitiikassaan.
– Olen aika luottavainen, että me molemmat työskentelemme suuntaan, jossa järjestyksen muutokset olisivat muutoksia parempaan suuntaan, eivät huonompaan, Sauli Niinistö totesi Poroshenkolle avaussanoissaan.
Putinille Niinistö ei todennut – eikä varmasti nyt toteaisi – olevansa luottavainen siitä, että Suomi ja Venäjä työskentelisivät parhaillaan samaan suuntaan paremman maailmanjärjestyksen puolesta.
Valtionjohtajien välisistä keskusteluista ei kerrota yksityiskohtaisesti julkisuuteen kuin vasta vuosikymmenien viiveellä, kun läsnä olleiden avustajien kirjoittamat muistiot tulevat julkisiksi.
Poroshenkon lausunnoista voi päätellä, että presidentit ovat puhuneet maidensa kipeästä lähihistoriasta.
– On vaikeata uskoa sitä, kuinka suosittu marsalkka Mannerheimin hahmo on Ukrainassa. Hän on esimerkki oman maansa kansan palvelemisesta. Herra presidentti, ymmärrätte Ukrainaa paremmin kuin kukaan muu, Poroshenko sanoi Niinistölle ja mainitsi esimerkkinä hybridisodankäynnin.
Jos veikata pitäisi, presidentit ovat jakaneet kokemuksiaan siitä, miten Venäjän toteuttamia hybridivaikuttamisen ja -sodankäynnin muotoja on mahdollista torjua.
Niinistö painotti Suomen olleen EU:n jäsenenä tekemässä päätöksiä Venäjän vastaisista pakotteista, joista Suomi aikoo EU:n jäsenmaana pitää presidentin mukaan kiinni niin kauan kuin Minskin sopimuksen ehdot ovat toteutumatta.
EU ei ole asettanut Venäjä-pakotteitaan Syyrian tapahtumien takia, minkä vuoksi unioni ei niitä aio purkaa, vaikka Venäjä alkaisi Lähi-idässä tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
Poroshenkon ääni alkoi väristä, kun hän muistutti kuulijoitaan siitä, että pakotteiden jatkuminen on tärkeää, koska ne pitävät yllä painetta Venäjää kohtaan.
Ukrainan presidentin arvioon on helppoa yhtyä.
Jos EU tai Yhdysvallat purkaisi pakotteitaan, vaikka sotiminen Itä-Ukrainassa jatkuisi, Putin myhäilisi Kremlissä ja valmistautuisi jalkapallon MM-kilpailujen lohkoarvontoihin omasta mielestään miehenä, jota kenelläkään ei olisi uskallusta vastustaa.
Sellainen maailma olisi arvojen puolesta ontto.
Poroshenko: Trump pitää linjansa
”Enemmän kuin 2 500 sotilasta ja 7 500 siviiliä on kuollut Venäjän hyökkäyksen seurauksena.”
HelsinkiUkrainan presidentti Petro Poroshenko luottaa siihen, että Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump pitää maansa Venäjän vastaiset pakotteet voimassa, kunnes Venäjä muuttaa Ukrainan-politiikkaansa. Poroshenko painottaa, että Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa kuluneen kolmen sotavuoden aikana.
– Emme näe mitään syytä, miksi tilanne muuttuisi, hän vastasi kysymykseen Trumpin vihjailuista, että Yhdysvallat saattaisi lieventää Venäjä-pakotteitaan, jos terrorismin vastainen sota lähentäisi Yhdysvaltoja ja Venäjää.
– Emme näe mitään yhteyttä mahdollisella edistyksellä Lähi-idässä ja Ukrainan tilanteella. Tämä on hyvin helppoa selittää, koska joulukuussa Ukrainan kansa menetti 22 sotilastaan. Koko aikana enemmän kuin 2 500 sotilasta ja 7 500 siviiliä on kuollut Venäjän hyökkäyksen seurauksena, Poroshenko kertoo suomalaisille Ukrainan hallituksen tilastot sodan kauheudesta.
Koska sota jatkuu Itä-Ukrainassa, Poroshenkon mielestä vain läntiset pakotteet voivat motivoida Venäjää ja sen presidenttiä Vladimir Putinia täyttämään Minskin sopimuksen velvoitteet.
Presidentti Sauli Niinistö korostaa Minskin sopimuksen toteutumista EU:n asettamien pakotteiden purkamisen ehtona.
Poroshenko varoittaa suomalaisia siitä, että hänen mielestään Nord Stream 2 -kaasuputkihanke sisältää korkeita poliittisia riskejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti