No niin! Tämän tyyppistä olen jo tovin odottanutkin - uutta toimeliaisuutta - hyvä niin...
Tuo lantajuttu on mielenkiintoinen. En malta olla muistelematta menneitä. Pohdiskelimme vakavin aikein 1970-luvulla Imatralla erään parikkalalaisen suurtilanomistajan pojan kanssa Imatran ammattikoulussa heidän akuuttia lantaongelmaa prosessiteknisessä mielessä. Muutkin oppilaat olivat jollakin tavalla asiassa mukana. Siihen maailman aikaan ei kiinteää ja nestemäistä "prosessituotosta" aktiivisesti eritelty.
Muistelen myös Kemiin takaisin Kaakkois-Suomesta tultuamme vuonna 1980-luvun alussa asian nousseen esiin. Kävimme jopa Tervolassa tutustumassa erään suurnavetan toimintaan. Prosessi oli kehittynyt > kiinteät ja nestemäiset jakeet eroteltiin toisistaan hallitusti. Kyseessä oli erään oppilaaan kotitila.
Molemmissa em. tapauksissa pohdiskelimme lantaprojektin kaupallista sovellutusta.
Luonnollisesti se olisi vaatinut tiivistä paneutumista asiaan ja aikamoisen tukun riihikuivaa rahaa.
Arvelen sen nytkähtävän nyt Talvivaaran toimesta liikkeelle. Seuraan aktiivisesti tilannetta.
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö sijoitti uuteen teknologiaan - myös lantaprojekti vireillä
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Perä. KUVA: PEKKA KARHUNEN/ALMA TALENT -ARKISTO
Ostetun teknologian kauppahintana on viiden prosentin osuus teknologian myöhemmin kerryttämästä käyttökatteesta.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj kertoi tiistai-iltana uusista liiketoimintamahdollisuuksistaan.
Kaivosyhtiö on sopinut terästeollisuuden energiankäyttöä tehostavan teknologian hankkimisesta.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö kertoo teknologian tehostavan terästehtaiden valokaariuunien energiankäyttöä. Järjestelmä säästää energiaa ja tasapainottaa sulatus- ja kuumennusprosessivaiheita.
Kaupan kohteeseen kuuluvat oikeudet teknologiajärjestelmään sekä teknologiaa hyödyntävät olemassa olevat laitteistot.
Ostetun teknologian kauppahintana on viiden prosentin osuus teknologian myöhemmin kerryttämästä käyttökatteesta. Talvivaaralla on kuitenkin oikeus milloin tahansa päättää käyttökatteeseen perustuva earn out-järjestely suorittamalla teknologian myyjälle kahden miljoonan euron kertakorvaus. Lisäksi Talvivaara maksaa sille siirtyvistä laitteistoista 160 000 euron kauppahinnan.
Tähtäimessä lanta
Talvivaaran kaivososakeyhtiö kertoo kehittävänsä myös ravinteiden kierrätykseen ja energiantuotantoon liittyvää hanketta.
"Järkevä ja tehokas lannankäsittely karjataloudessa on monilla alueilla haastavaa johtuen karjatiheyden ja lannanlevitykseen käytettävissä olevan maatalousmaan epäsuotuisasta maantieteellisestä jakautumisesta niin Suomessa kuin ennen kaikkea Keski-Euroopassa", Talvivaara kertoo tiedotteessa.
"Talvivaara tutkii mahdollisuuksia rakentaa käsittely-yksiköitä, joissa voidaan ottaa talteen biomassan sisältämät arvoaineet kaupallisina tuotteina ja samalla tehostaa ravinnevirtojen hallintaa karjankasvattajille edullisella tavalla. Yhtiön tavoitteena on muuttaa lanta energiajakeeksi ja hyvälaatuisiksi uusiolannoitteiksi sekä puhdistaa lietelannan sisältämä neste turvallisesti ympäristöön johdettavalle tasolle ja ottaa talteen nesteen sisältämät ravinteet käyttökelpoisina lannoitteina."
"Yllämainittujen liiketoimintojen lisäksi yhtiö on kartoittamassa ja edelleen kehittämässä liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouteen liittyvissä metallurgian, kemian ja rakennusteollisuuden hankkeissa, jotka lyhyellä tähtäimellä voisivat täyttää yhtiön sijoituskriteerit", tiedotteessa todetaan.
Talvivaaran hallitus hakee helmikuun alussa kokoontuvalta yhtiökokoukselta valtuuksia osakeanteihin, jotka "edesauttaisivat valittujen liiketoimintojen kehittämistä".
Maailma, Eurooppa, Suomikin on erilainen vuoden 2014 Venäjän Krimin miehittämisen ja Itä-Ukrainan separatistien/kapinallisten sotilaallisen tukemisen jälkeen. Puhumattakaan muista maailman kriisipesäkkeistä, joissa merkittävää edistymistä rauhan palauttamiseksi ei ole tapahtunut.
Itämeren alueen turvallisuus on tärkeä. Siihen liittyy olennaisesti Suomen Ahvenanmaan, Ruotsin Gotlannin ja Venäjän Kaliningradin asema.
Viimeinkin suomalaisilta ns. sinisilmäisyys alkaa hivenen muuttaa muotoaan ja uskalletaan avoimesti tuoda realimaailman ajatuksia esiin. Valitettavan moni suomalainen päättäjä haikailee/muistelee entisiä - muka parempia - Suomi-Neuvostoliitto ja YYA-sopimusaikoja. Ne ajat ovat olleet ja menneet. Niihin ei ole paluuta.
Toivottavasti tulevaisuudessa löytyy jotain parempaa. Se parempi perustuu keskinäiseen luottamukseen, sitä ei mm. Suomen ja Venäjän välillä - edellä mainituista syistä - ole ollut vuosikausiin...
Toivottavasti "pienten vihreiden, tunnuksettomien miesten" läsnäoloa emme Suomen maaperällä koskaan joudu kokemaan.
Valitettavasti koko ajan maailmalla on menossa perinteisen sodankäynnin ohessa pienimuotoinen kybersota, jossa Suomikin on koko ajan läsnä. Niihin on myös varauduttava/varustauduttava...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Analyysi: Mitä Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisille pitäisi tehdä?
Yle uutisoi tänään, että Puolustusvoimat on laittanut Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset erityistarkkailuun. Missä viipyy kauan odotettu laki kaksoiskansalaisuudesta, kysyy Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen.
Suomessa on pohdittu jo muutamia vuosia, pitäisikö Suomen kiristää tiettyjen maiden kaksoiskansalaisten pääsyä tiettyihin valtion virkoihin.
Poliittiset päättäjät eivät sano sitä mielellään ääneen, mutta näissä pohdinnoissa on ennen kaikkea kyse henkilöistä, jotka ovat Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia.
Venäjän toiminta viime vuosina on saanut monen huolestumaan Suomessa. Eikä vähiten Puolustusvoimissa.
Suomessa on virkamieslain mukaan tiettyjä valtion virkoja,joihin voidaan nimetä vain Suomen kansalainen. Esimerkiksi Puolustusvoimien virat ovat tällaisia. Suomen kansalaisuuden vaatimus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei henkilöllä voisi olla jonkun toisen maan kansalaisuutta.
Koska Suomi hyväksyi kansalaisuuslaissa kaksoiskansalaisuuden vuonna 2003, kaksoiskansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti Suomen kansalaisten kanssa. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden mukaan kaksoiskansalaisia on kohdeltava samoin kuin oman maan kansalaisia.
Siispä esimerkiksi Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia on kohdeltava esimerkiksi virkojen nimityksissä kuin Suomen kansalaisia.
Puolustusvoimat on kuitenkin laittanut oma-aloitteisesti jokin aika sitten Venäjän kaksoiskansalaiset erityistarkkailuun. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että jos turvallisuusselvityksessä on käynyt ilmi työnhakijan kaksoiskansalaisuus, se on ollut este päästä töihin Puolustusvoimiin.
Ylen tietojen mukaan Puolustusvoimissa on myös alettu rajoittaa varusmiespalvelukseen tulevien Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten toimintaa. Yle sai nähtäväksi Puolustusvoimissa hiljattain annetun salaisen ohjeistuksen, joka koskee varusmiespalvelukseen tulevia Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia. Heitä ei enää kouluteta tehtäviin, joissa on mahdollisuus päästä käsiksi turvallisuuden kannalta merkittävään tietoon.
Aiemmin tällaista linjausta ei ole ollut.
Puolustusvoimien nykyinen käytäntö ei ole kansalaisuuslain mukainen. Puolustusvoimissa on kuitenkin päädytty turvallisuussyistä toimimaan omien linjausten mukaisesti.
Suomessa asuu 60 000 kaksoiskansalaista. Heistä 20 000 on venäläisiä, joilla on Suomen kansalaisuus. Kaksoiskansalaisten syrjinnän mahdollistavan lain säätäminen ei varmasti ole aivan ongelmatonta.
Puolustusvoimissa kuitenkin ihmetellään, missä viipyy laki, jolla kaksoiskansalaisten pääsy tiettyihin virkoihin voitaisiin estää.
Samaa lakia odotetaan todennäköisesti kuumeisesti myös Rajavartiolaitoksessa, Tullissa ja Poliisissa. Ja turvallisuusselvityksiä tekevässä Suojelupoliisissa.
Eikö tätä lakia saada Suomeen siksi, että me haluamme olla hienovaraisia itänaapuriamme kohtaan, kysyi minulta eräs Puolustusvoimissa merkittävässä asemassa työskentelevä henkilö.
Parhaan vastauksen tähän kysymykseen pystyvät antamaan Suomen johtavat poliittiset päättäjät.
Täytyi hieraista aivan silmiään/silmälasejaan lukiessani alla olevan otsikon.Alla olevassa artikkelissa todetaan: Laukkanen sanoo, että Suomessa ei ilmeisesti oikein ymmärretä rukousaamiaisen tapaisen tilaisuuden suurta merkitystä.
”Siinä on se sana rukous, jonka takia asiaa on vähätelty Suomessa. Sinne tullee valtavasti ihmisiä, kaikki Yhdysvaltain tärkeimmät vaikuttajat ja paljon ulkomaalaisia. Se on mielestäni tärkeämpi kokoontuminen kuin YK:n yleiskokous.”____________________________________________________________________ Toki em. henkilöllä on oikeus arvottaa ja arvostaa eri tilaisuuksia mielensä mukaisesti mutta... Jos suomalainen kansanedustaja noteeraa YK:n yleiskokouksen edellä mainitulla tavalla, on mielestäni kyseisen henkilön arvomaailma arveluttavasti ja pahanpäiväisesti hakoteillä.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Trumpin rukousaamiaiselle osallistuva suomalaiskansanedustaja: ”Tärkeämpi tapahtuma kuin YK:n yleiskokous”
Suomesta mukaan on kutsuttu kaksi perussuomalaista, puolueen puheenjohtaja ja ulkoministeri Timo Soini sekä kansanedustaja Laura Huhtasaari. Kolmas kutsuttu on kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen.
YHDYSVALTAIN tuore presidentti Donald Trump isännöi ensimmäistä rukousaamiaistaan ensi torstaina Washingtonissa.
Suomesta mukaan on kutsuttu kaksi perussuomalaista, puolueen puheenjohtaja ja ulkoministeri Timo Soini sekä kansanedustaja Laura Huhtasaari. Kolmas kutsuttu on kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen.
Laukkanen on joukon rukousaamiaisten veteraani. Trump on jo neljäs presidentti, jonka aikana Laukkanen on saanut kutsun tapahtumaan. Ensimmäisen kutsunsa kristillisten ensimmäisen kauden kansanedustaja sai jo vuonna 1998 Bill Clintonin kaudella.
Ensi torstai on täten jo 18. kerta Laukkaselle. Hän uskoo, että tämä on Suomessa ennätys.
ENNÄTYKSEN tausta juontuu 1990-luvun loppupuolelta, jolloin Laukkanen toimi avustajan tehtävissä eduskunnassa. Hän oli saanut asiakseen järjestää kansanedustajien hartaustilaisuudet.
Samoihin aikoihin eduskunnassa vieraili ryhmä amerikkalaisia kongressiedustajia, jotka tiedustelivat, onko Suomen eduskunnassa kristillisiä rukousaamiaisten tai hartaushetkien tapaisia tilaisuuksia, jotka kuuluvat olennaisesti sikäläiseen traditioon.
Edustajat ohjattiin Laukkasen puheille. Siitä lähtien hän on saanut vuosittain kutsun tapahtumaan.
Laukkanen sanoo, että Suomessa ei ilmeisesti oikein ymmärretä rukousaamiaisen tapaisen tilaisuuden suurta merkitystä.
”Siinä on se sana rukous, jonka takia asiaa on vähätelty Suomessa. Sinne tullee valtavasti ihmisiä, kaikki Yhdysvaltain tärkeimmät vaikuttajat ja paljon ulkomaalaisia. Se on mielestäni tärkeämpi kokoontuminen kuin YK:n yleiskokous.”
Laukkasen mukaan Suomessa ei myöskään tiedetä, ettei kyse ole vain yhdestä kokoontumisesta: tapahtuma kestää kaikkiaan kolme päivää. Varsinaisen aamiaisen jälkeen on lounaita, illallisia ja seminaareja ajankohtaisista aiheista.
”Henkilö, joka ei Yhdysvalloissa osallistu hartaustilaisuuksiin, ei ole varteenotettava vaikuttaja.”
Laukkanen sanoo odottavansa Trumpin torstaista puhetta erittäin kiinnostuneena varsinkin siksi, että tämä on ehkä ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka ei ole julkisesti tunnustautunut kristityksi tai edes uskonnolliseksi.
”Hän tosin kiersi kampanjansa aikana paljon uskonnollisten ryhmien tilaisuuksissa, mutta tunnustuksellinen uskovainen hän ei ole.”
LAUKKANEN sanoo suhtautuvansa toistaiseksi avoimin mielin Trumpiin.
”Monet ovat tuominneet hänet jo kampanjapuheiden perusteella, mutta annetaan kaverin yrittää. Katsotaan.”
Laukkanen ei ole kertaakaan edes harkinnut boikotoivansa aamiaisia sen perusteella, että kulloisenkin isännän otteet eivät ole miellyttäneet. Suomalaisista kutsutuista esimerkiksi europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola boikotoi aikoinaan George W. Bushin aamiaisia tämän Irakia koskeneiden puheiden takia.
”Minusta nämä aamiaiset ovat sellainen traditio, että tapahtuma on jo itsessään suurempi kuin isäntä. Myös presidentti tietää tämän, ja siksi aamiaispuheeseen liittyy aina erityistä merkitystä”, Laukkanen sanoo.
Laukkanen muistaa erityisesti Barack Obaman ensimmäisen kauden toisen aamiaispuheen: Obama pahoitteli sitä, että monet amerikkalaiset epäilivät hänen kristillisyyttään.
Alla oleva kuva on totuttu näkemään viime aikoina eri medioissa. Alkuinnostuksen vallassa uusi presidentti on suoltanut määräystä määräyksen perään. Tuskin jarruja löytyy omasta ydinporukasta - ainakaan aluksi - mutta ne löytyvät todennäköisesti loppujen lopuksi yritysmaailmasta. Siitä alkaa olla jo viitteitä.Jarruja löytyy myös yhä lisääntyvästä kansalaisten vastenmielisyydestä ja tyytymättömyydestä nykyistä presidenttihallintoa kohtaan. Kansakunnan jakaantuminen voimistuu/lisääntyy...Luonnollisesti täällä Suomessa, Perämeren pohjukassa Meri-Lapissa > Kemissä, Haukkarin Kainuunkadulla ollaan mediatietojen varassa, mutta aika järjettömältä tuo meno tuntuu presidentintouhujen osalta olevan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunatuna:
Ford, Starbucks, Apple, Netflix, Microsoft – Yhä useampi yritys käy Trumpia vastaan
Donald Trumpin maahantulokieltomääräys huolettaa monia yrityksiä, ja joissakin lentoyhtiöissä pohditaan, keitä henkilöstöstä voidaan lähettää Yhdysvaltain-lennoille. Seuraava asetus rajoittanee työviisumien myöntämistä.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunatuna:
Pääkirjoitus | Pääkirjoitus
Donald Trumpilla luultiin olevan jarrut – ei ole
Kongressin republikaanienemmistön johto on ensimmäkseen myötäillyt Donald Trumpin kiistellyimpiä päätöksiä, tai sitten ollut niistä hiljaa.
Julkaistu:
USEIDEN ennakkoarvioiden mukaan Yhdysvaltojen kongressin republikaanisen enemmistön piti toimia jarruna, mikäli Donald Trump ryhtyisi presidenttinä toteuttamaan kiistellyimpiä hankkeitaan, kuten muuria Meksikon-vastaiselle rajalle tai maahantulokieltoa muslimeille.
Puolentoista viikon kokemuksella niin ei näyttäisi tapahtuvan. Trumpia vaalikampanjan aikana vastustanut republikaanien puoluejohto ja kongressin molempien kamareiden republikaanienemmistöjen johtajat ovat enimmäkseen joko myötäilleet presidentin päätöksiä tai olleet niistä hiljaa.
Yleensä lisämenojen rahoituksesta tarkat republikaanit ryhtyivät kuuliaisesti kokoamaan noin kymmenen miljardin dollarin pottia, kun Trump viime viikolla allekirjoitti asetuksen muurihankkeesta.
Trumpin perjantainen ilmoitus määräaikaisesta maahantulokiellosta pakolaisille ja seitsemän muslimienemmistöisen maan kansalaisille aiheutti jo konservatiivienkin joukossa enemmän soraääniä, mutta ei mitään vastalausemyrskyä.
Vaikuttaa siltä, että ainakin alkuvaiheessa presidentin poliittinen massa jyrää tieltään epäilijät omassa leirissä samalla, kun Trump antaa lisää valtaa kiistellyimmille neuvonantajilleen.
Israel ja USA kehittivät itsekopioituvan Stuxnet-madon päästäkseen käsiksi Iranin ydinohjelmaan. Mato levisi hallitsemattomasti yli sataan maahan ja paljasti järjestelmällisen kyberoperaation. Ohjaus Alex Gibney.
Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Suomenmaa uutisoivat viikonloppuna Rovaniemellä kokoontuneen Lapin keskustaväen hyväksyneen mallin, jonka mukaan maakunnassa olisi hallinnollisesti vain yksi sairaala, joka toimisi kahdella paikkakunnalla, Rovaniemellä ja Kemissä.
Tämä kannanotto on hyvin lyhytnäköinen ennen muuta Meri-Lapin aluetta, mutta myös koko Lappia ajatellen.
Vireillä olevan laajan valinnanvapauden mallin mukaan perusterveydenhuollon palvelut ja valtaosa erikoissairaanhoidon käynneistä tulevat valinnanvapauden piiriin ja ne on yhtiöitettävä. Suuri osa palveluista siirtyisi yksityisten yritysten tuottamiksi.
Julkiset palvelut tuottaisi maakunnan ylläpitämä liikelaitos. Kunnilla ei tätä oikeutta olisi.
Yksityiset yritykset ylläpitäisivät julkisella rahoituksella toimivia sote-keskuksia, jotka vastaisivat listautuneitten asiakkaittensa koko palvelutuotannosta. Ne voisivat ohjata haluamallaan tavalla potilaita myös erikoissairaanhoitoon.
Kemin-Tornion alueelta suunta olisi epäilemättä Oulu, jonne kehittyisi korkeatasoisia yksityisiä sairaalapalveluja. Ne lisäisivät myös yksityisten peruspalvelujen vetovoimaa.
Jos Lapin keskustaväen hyväksymä malli toteutuu, yksityiset palveluntuottajat saisivat Meri-Lapissa helposti yliotteen palvelujen järjestämisessä. Maakunnan liikelaitoksen rahoituspohja rapautuisi ja palveluja jouduttaisiin karsimaan eri puolilla maakuntaa. Koko Lappi joutuisi tästä kärsimään. Pahin olisi edessä Kemin-Tornion alueella. Länsi-Pohjan sairaalaa uhkaisi alasajo.
Tälle kehitykselle on vaihtoehto. Kunnillakin tulee olla oikeus tuottaa yhtiöitettyjä palveluja, kuten lukuisat kunnat ovat lausunnoissaan edellyttäneet. Tällöin Meri-Lapin alueen kunnat voisivat yhtiöittää sekä Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut että omat perusterveydenhuollon palvelunsa ja tuottaa niitä Lapin maakunnalle. Tällä tavoin syntyisi kilpailukykyinen julkisen terveydenhuollon kokonaisuus, jolla voisimme turvata alueemme palvelujen ja työpaikkojen säilymisen ja varmistaa oman sairaalamme olemassaolon.
Lapin keskustaväellä on vahva edustus oman puolueensa ja sen eduskuntaryhmän päätöksenteossa. Sen turvin pitäisi olla mahdollista huolehtia Lapin elintärkeistä eduista.
