sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Olivatko keskustan neuvottelut demarien kanssa pelkkää teatteria? Hallituksen arkkitehdit, astukaa esiin!

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Jokin tässä ei nyt täsmää. Miksi keskusta ylipäänsä neuvotteli demarien kanssa, jos yhteistyötä kokoomuksen kanssa oli valmisteltu jo pitkään? Vai olivatko keskustan neuvottelut demarien kanssa pelkkää teatteria?

Luulisi niin kokenaan kirjoittajan kuin Unto Hämäläisen tietävän, että politiikka kaiken kaikkiaan on täyttä teatteria ja toinen toistaan parempia näyttelijäsuorituksia. Siinä ohessa = samalla hoidetaan vasemmalla kädellä näitä pakollisia kuvioita, joista tällä hetkellä tärkein on Suomen talouden kuntoon saattaminen,

On aivan turhaa ja turhanpäiväistäkin haikailla sitä, mitä kulissien takana on mm. noin vuosi sitten tai jo aikaisemminkin tapahtunut ja/tai jäänyt tapahtumatta. 


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Olivatko keskustan neuvottelut demarien kanssa pelkkää teatteria? Hallituksen arkkitehdit, astukaa esiin!

Juha Sipilä (kesk.) piti hallitusneuvotteluissa pitkään ovea auki sekä kokoomukselle että demareille. Sipilä ei ole julkisuudessa perustellut, miksi hän valitsi kokoomuksen.

PÄÄKIRJOITUS  
Unto Hämäläinen
Unto Hämäläinen HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on Kuukausiliitteen toimittaja.

KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA Juha Sipilä nousi vuosi sitten Suomen politiikan ykköseksi. Hän sai vahvan mandaatin äänestäjiltä, sillä viime huhtikuussa pidetyissä eduskuntavaaleissa keskusta voitti 14 paikkaa ja nousi suurimmaksi puolueeksi, jolle kuului pääministerin paikka.
Sipilä oli ryhtynyt valmistautumaan uuteen tehtäväänsä jo oppositioaikana. Näin voi päätellä Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen kertomasta.

Sipilä ja Rinne olivat yhtä mieltä myös siitä, että perussuomalaiset pitäisi ottaa hallitukseen kolmanneksi puolueeksi.
”Kun lähestyttiin vaaleja, todettiin puolin ja toisin, että jos vaalitulos sen sallii, on hyvin mahdollista, että löydämme yhteisen pohjan”, Rinne kertoo huhtikuun Kuukausiliitteen haastattelussa keskusteluistaan Sipilän kanssa.
He eivät tehneet sopimusta yhteisen hallituksen perustamisesta, mutta heillä oli Rinteen sanoin ”yhteinen käsitys” yhteistyöstä.
Rinne oli tuolloin kokoomuksen ja Sdp:n hallituksen valtiovarainministeri.
Hallituksen pääpuolueet Sdp ja kokoomus olivat riitaantuneet keskenään niin pahasti, että molemmat etsivät keskustasta uutta hallituskumppania.
Vaalitulos sinetöi Sipilän vahvan aseman, sillä hallituspuolueet kärsivät raskaat tappiot: kokoomus menetti seitsemän ja Sdp kahdeksan paikkaa.
Perussuomalaiset olivat oitis valmiita hallitukseen, sillä puolue oli hävinnyt vain yhden paikan ja noussut demarien ja kokoomuksen ohi toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Näin Sipilälle avautui mahdollisuus tehdä poikkeuksellisen suuri vallansiirto. Uusi pääministeri pystyi nostamaan molemmat oppositiopuolueet hallitukseen ja syrjäyttämään entiset vallanpitäjät.
Tuli enää valita kolmas puolue hallitukseen.
Sipilä piti hyvin pitkään ovea auki sekä demareille että kokoomukselle.
Rinteen kertoman mukaan keskusta ja Sdp keskustelivat niin hyvässä hengessä, että demarit luulivat pääsevänsä hallitukseen.
”Minulla oli tiistai-iltaan [5. 5.] asti sellainen tunne, että keskustan, perussuomalaisten ja Sdp:n hallitus olisi ollut aito vaihtoehto. Mutta sitten meidän ja keskustan välinen keskustelu katkesi yhtäkkiä kuin seinään. Keskusta ei enää halunnut jatkaa”, Rinne kertoo.
Torstaina 7. toukokuuta Sipilä ilmoitti aloittavansa hallitusneuvottelut perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa.
Juha Siplä ei ole julkisuudessa – ainakaan järin tarkasti – perustellut, miksi hän valitsi kokoomuksen eikä demareita.
Rinteen haastattelu ilmestyi viikko sitten, ja olen kuluneen viikon aikana kysellyt, mikä oli se syy, joka kaatoi demarien tulon hallitukseen.
Virallisen selityksen mukaan Sdp ei ollut keväällä 2015 hallituskunnossa. Puolue oli hävinnyt vaalit ja sisäisesti hajalla. Keskustan olisi ollut vaikea sopia demarien kanssa hallitusohjelmasta ja muun muassa valtiontalouden säästöistä.
Tämä on hyväksyttävä ja hyvin ymmärrettävä perustelu. Sipilällä oli kaikki valta päättää, ja hän valitsi kumppanin, jonka katsoi parhaaksi.
Selityksen kanssa ristiriidassa on kuitenkin Rinteen haastattelussa kertoma tieto. Hänelle on jälkikäteen selvinnyt, että keskustan ja kokoomuksen yhteishallitusta olisi valmisteltu jo pari vuotta ennen vaaleja.
Kysyin Rinteeltä, oliko hänellä vuosi sitten ollut tietoa näistä porvarihallituskeskusteluista?
”Ei ollut minulla eikä kenelläkään meistä. Meille ei tullut mistään sellaista tietoa. Sipilän ja keskustan käyttäytyminen viesti tiistai-iltaan [5. 5.] asti ihan toista”, Rinne vastasi.
Jokin tässä ei nyt täsmää. Miksi keskusta ylipäänsä neuvotteli demarien kanssa, jos yhteistyötä kokoomuksen kanssa oli valmisteltu jo pitkään? Vai olivatko keskustan neuvottelut demarien kanssa pelkkää teatteria?
Vuosi on pian kulunut Sipilän hallituksen muodostamisesta. Nykyisin politiikan riento on niin nopeatempoista, että viime kevään tapahtumat ovat jo siirtyneet lähihistoriaan.
Porvarihallituksen arkkitehdit tekisivät palveluksen historiankirjoitukselle, jos he vuorostaan paljastaisivat avoimesti, mitä kulisseissa vuosi sitten tapahtui.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti