SOPIMUS Naton ja EU:n yhteisestä uudesta hybridiuhkia tutkivasta keskuksesta allekirjoitetaan jo runsaan viikon kuluttua.
Helsinkiin perustettavassa keskuksessa on alkuvaiheessa Suomen lisäksi mukana kymmenen muuta maata. Mukaan voi myöhemmin liittyä lisää.
UUSI KESKUS on viralliselta englanninkieliseltä nimeltään The European center of excellence for countering hybrid threats eli suomeksi Eurooppalainen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus. Keskuksen toimintaa johtaa ohjausryhmä, jossa on yksi jäsen jokaisesta mukana olevasta maasta.
”Meillä on tarkoitus pitää yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoitustilaisuus 11. huhtikuuta”, sanoo hanketta vetävä Matti Saarelainen Suojelupoliisista.
”Sopimus allekirjoitetaan, ja siitä se sitten lähtee käyntiin. Siinä on sellainen suunnitelma, että keskuksen sihteeristö avataan syyskuussa Helsingissä. Aikataulullisesti se näyttäisi kyllä onnistuvan.”
Keskuksen tarkkaa sijoituspaikkaa Helsingissä ei vielä tiedetä.
HYBRIDIUHILLA tarkoitetaan erilaisia menetelmiä, joita valtiot tai valtiosta riippumattomat toimijat voivat käyttää vahingoittaakseen tai horjuttaakseen yhteiskuntaa ilman että sotatilaa varsinaisesti julistetaan.
Hybridiuhkien torjuntakeskuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä hybridiuhat pitävät sisällään ja mitä tarkoittaa hybridivaikuttaminen.
”Toinen tärkeä puoli on varautuminen hybridiuhkiin”, Saarelainen sanoo.
”Yksi tavoite on se, että yhteiskunnan haavoittuvuuksia pyritään kartoittamaan ja poistamaan, jotta olisi vaikeampi toimia maata vahingoittavasti.”
Osaamiskeskus tuottanee hybridiuhkia käsittelevää materiaalia myös suurelle yleisölle, mutta pääpaino on muualla.
”Kyllä tässä tietenkin pääpaino on tutkimuksessa, analyysissä, koulutuksessa ja jäsenmaita hyödyttävien harjoitusten järjestämisessä”, Saarelainen sanoo.
Hybridikeskus voi esimerkiksi mennä mukaan Naton sotaharjoitukseen ja tarjota harjoituksen osaksi hybridiuhkia sisältäviä skenaarioita.
KESKUKSEN vuosibudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa. Suomi haluaa, että keskukselle valitaan suomalainen johtaja, mutta lopullisen valinnan tekee keskuksen ohjausryhmä.
Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus toimii mukaan sitoutuvien maiden lähettämien asiantuntijoiden varassa. Kyse on noin kymmenestä, enimmillään 15:stä ihmisestä. Ensimmäisenä isona työnä valmistellaan toimintasuunnitelma vuodelle 2018.
Jokainen mukana oleva maa päättää itse, keitä se Suomeen lähettää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijoita on tulossa monista ministeriöistä eri hallinnonaloilta.
”Siellä on analyytikon tehtäviä ja sen tyyppisiä”, Saarelainen kertoo.
AJATUS sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin yhteisestä hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta sai alkunsa vuonna 2016. Taustalla on näiden kahden organisaation halu lisätä käytännön yhteistyötä.
Euroopan komissio hyväksyikin viime vuoden huhtikuussa kehyspaperin hybridiuhkien torjumiseksi. Se sisälsi myös viittauksen yhteistyön lisäämiseksi Naton kanssa.
EU ja Nato taas hyväksyivät viime heinäkuussa pidetyssä Naton huippukokouksessa yhteisen julistuksen yhteistyön lisäämiseksi muun muassa hybridiuhkien torjunnassa.
Helsinkiin perustettavassa keskuksessa on alkuvaiheessa Suomen lisäksi mukana kymmenen muuta maata. Mukaan voi myöhemmin liittyä lisää.
UUSI KESKUS on viralliselta englanninkieliseltä nimeltään The European center of excellence for countering hybrid threats eli suomeksi Eurooppalainen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus. Keskuksen toimintaa johtaa ohjausryhmä, jossa on yksi jäsen jokaisesta mukana olevasta maasta.
”Meillä on tarkoitus pitää yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoitustilaisuus 11. huhtikuuta”, sanoo hanketta vetävä Matti Saarelainen Suojelupoliisista.
”Sopimus allekirjoitetaan, ja siitä se sitten lähtee käyntiin. Siinä on sellainen suunnitelma, että keskuksen sihteeristö avataan syyskuussa Helsingissä. Aikataulullisesti se näyttäisi kyllä onnistuvan.”
Keskuksen tarkkaa sijoituspaikkaa Helsingissä ei vielä tiedetä.
HYBRIDIUHILLA tarkoitetaan erilaisia menetelmiä, joita valtiot tai valtiosta riippumattomat toimijat voivat käyttää vahingoittaakseen tai horjuttaakseen yhteiskuntaa ilman että sotatilaa varsinaisesti julistetaan.
Hybridiuhkien torjuntakeskuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä hybridiuhat pitävät sisällään ja mitä tarkoittaa hybridivaikuttaminen.
”Toinen tärkeä puoli on varautuminen hybridiuhkiin”, Saarelainen sanoo.
”Yksi tavoite on se, että yhteiskunnan haavoittuvuuksia pyritään kartoittamaan ja poistamaan, jotta olisi vaikeampi toimia maata vahingoittavasti.”
Osaamiskeskus tuottanee hybridiuhkia käsittelevää materiaalia myös suurelle yleisölle, mutta pääpaino on muualla.
”Kyllä tässä tietenkin pääpaino on tutkimuksessa, analyysissä, koulutuksessa ja jäsenmaita hyödyttävien harjoitusten järjestämisessä”, Saarelainen sanoo.
Hybridikeskus voi esimerkiksi mennä mukaan Naton sotaharjoitukseen ja tarjota harjoituksen osaksi hybridiuhkia sisältäviä skenaarioita.
KESKUKSEN vuosibudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa. Suomi haluaa, että keskukselle valitaan suomalainen johtaja, mutta lopullisen valinnan tekee keskuksen ohjausryhmä.
Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus toimii mukaan sitoutuvien maiden lähettämien asiantuntijoiden varassa. Kyse on noin kymmenestä, enimmillään 15:stä ihmisestä. Ensimmäisenä isona työnä valmistellaan toimintasuunnitelma vuodelle 2018.
Jokainen mukana oleva maa päättää itse, keitä se Suomeen lähettää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijoita on tulossa monista ministeriöistä eri hallinnonaloilta.
”Siellä on analyytikon tehtäviä ja sen tyyppisiä”, Saarelainen kertoo.
AJATUS sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin yhteisestä hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta sai alkunsa vuonna 2016. Taustalla on näiden kahden organisaation halu lisätä käytännön yhteistyötä.
Euroopan komissio hyväksyikin viime vuoden huhtikuussa kehyspaperin hybridiuhkien torjumiseksi. Se sisälsi myös viittauksen yhteistyön lisäämiseksi Naton kanssa.
EU ja Nato taas hyväksyivät viime heinäkuussa pidetyssä Naton huippukokouksessa yhteisen julistuksen yhteistyön lisäämiseksi muun muassa hybridiuhkien torjunnassa.
Tästä on kyse
Hybridikeskuksessa on mukana 11 maata
Hybridisodasta ruvettiin puhumaan kolme vuotta sitten, kun Venäjä kaappasi Krimin Ukrainalta.
Venäjä käytti Krimin valtauksessa epätavanomaisia keinoja, kuten tunnuksettomia sotilaita.
Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa ovat mukana Suomi, Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Britannia, Viro, Latvia, Liettua, Espanja, Ruotsi ja Puola.
- HybridisotaSeuraa
- HelsinkiSeuraa
- Jarmo HuhtanenSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti