torstai 15. joulukuuta 2016

Ylen johtoa arvostellut esimies ja Sipilä-uutisointia hoitanut toimittaja irtisanoutuivat: ”Näkemyserot sananvapaudesta liian suuret”


Toimittajien sananvapaus on herkkä asia. Se on lähes/kuitenkin veteen piirretty viiva. Onneksi toimittajilla on mahdollisuus valita työnantajansa, mikäli kokevat omia journalistisia toimintaperiaatteitaan loukatun ja/tai rajoitetun.

Kohtalaisen aktiivisesti Yle Uutiset-sivuja seuraavana olen havainnut Yle:ssä siirtymistä aika-ajoin ns. keltaisen lehdistön osa-alueille tutkivan journalismin temmellyskentässä. Tietyllä tavalla ollaan lähestymässä monien poliitikkojen osalta ajojahdin puolelle, jossa tiukan paikan tullen piiloudutaan lähdesuojan sumuverhon taakse...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna: 

Ylen johtoa arvostellut esimies ja Sipilä-uutisointia hoitanut toimittaja irtisanoutuivat: ”Näkemyserot sananvapaudesta liian suuret”






Jussi Eronen (vas.) ja Salla Vuorikoski (oik.) irtisanoutuivat keskiviikkona. Atte Jääskeläinen on vastaavana päätoimittajana joutunut arvostelun keskelle.
Ylen uutistoimituksen pääministeri Juha Sipilää (kesk) koskevasta uutisoinnista alkanut kohu on johtanut kahden journalistin irtisanotumiseen yhtiön palveluksesta.

Ylen ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ilmoitti keskiviikkona aamupäivällä irtisanoutuneensa tehtävistään sananvapauskiistan vuoksi.

”Näkemyserot sananvapaudesta päätoimittajan kanssa ovat liian suuret”, Eronen twiittasi.

Eronen täydensi perustelujaan Facebookissa.

”Minua ja tiimiäni on pyydetty vähentämään väärinkäytöksiin ja epäkohtiin puuttuvan paljastusjournalismin tekemistä. Tähän en voi suostua. Journalistin ohjeiden ykköskohdan mukaan yleisöllä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu”, Eronen kirjoittaa.

Hän myös arvostelee kovin sanoin Ylen vastaavaa päätoimittajaa Atte Jääskeläistä, joka Erosen mielestä suojelee erityisesti Sipilää.

”Päätoimittajan tiiviissä käsiohjauksessa toimitus kohtelee juuri poliitikkoja – etenkin pääministeriä – kaikkein varovaisimmin.”

Keskiviikkona irtisanoutumisestaan kertoi myös toimittaja Salla Vuorikoski, joka oli laatimassa kiistan aloittanutta uutisjuttua.

”Ylessä on perustavanlaatuisia ongelmia ratkottavana. Ne koskevat journalismin ydinaluetta: riippumattomuutta ja yleisön – Ylen rahoittajien – oikeuksien toteutumista”, Vuorikoski kirjoittaa Facebookissa.

Päätoimittaja Jääskeläinen ei aamupäivällä vastannut HS:n soittopyyntöihin.

Ylen omassa uutisessa Jääskeläinen toteaa, että Ylessä on toimittu vain journalistisen perustein.

”Näyttää siltä, että hän [Eronen] ei voi hyväksyä Ylen journalistisia periaatteita ja arvoja”, Jääskeläinen sanoo Ylen uutisessa.

”Yle on tehnyt vuosia laadukasta tutkivaa journalismia, ja tulee tekemään sitä jatkossakin. Kun tutkivaa journalismia tehdään, olennaista on huolellisuus ja se, että väitteet pitävät. Tällainen huolellisuus ei ole sananvapauden rajoittamista”, Jääskeläinen toteaa Ylellä.

IRTISANOUTUMINEN sananvapauden väitetyn rajoittamisen vuoksi on Suomen oloissa poikkeuksellinen teko.

Yleisradion journalistista johtoa on viime viikkoina arvosteltu julkisuudessa pääministeri Sipilää ja tämän sukulaisia käsittelevän uutisoinnin vuoksi. Johdon on väitetty rajoittaneen Sipilää koskevaa uutisointia journalistisen etiikan vastaisesti.

Vyyhti sai alkunsa valtio-omisteisen Terrafamen eli Talvivaaran kaivoksen saamaa tukea koskevasta Ylen uutisesta. Yle kertoi marraskuun lopulla, että pääministerin sukulaisten omistama yritys on saanut tilauksen kaivosyhtiöltä, jolle Sipilä on ollut mukana myöntämässä valtion rahaa.

Sipilä kritisoi uutista tuoreeltaan erittäin voimakkaasti blogissaan.

Myöhemmin selvisi, että Sipilä oli myös lähettänyt toistakymmentä sähköpostia uutisen laatineelle Ylen toimittaja Vuorikoskelle. Sipilä katsoi, että hän ei ollut saanut tarpeeksi aikaa kommentoida uutista, joka julkaistiin ilman Sipilän vastausta.

Seuraavina päivinä Ylen journalistinen johto linjasi Jääskeläisen johdolla, että aiheen käsittelyä yhtiön kanavissa rajoitetaan. Samalla toimittaja Ruben Stiller sai varoituksen, koska aikoi käsitellä aihetta edelleen.

Ylen johdon mukaan linjaus oli normaalia journalistista harkintaa, jolla haluttiin asettaa asia oikeisiin mittasuhteisiinsa. Stillerin varoitus peruttiin myöhemmin, mutta Stiller jäi viime viikolla sairauslomalle.

HS kertoi joulukuun alussa, että Sipilä syytti jo aiemmin keväällä Yleä valehtelusta sähköpostilla. Viestien jälkeen Ylen johto rajoitti Sipilän sijotusten käsittelyä tavalla, joka herätti huolta Ylen toimituksessa.

Molemmissa tapauksissa syytösten kohteeksi on joutunut vastaava päätoimittaja Jääskeläinen.

VIIME VIIKOLLA Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päälliköt ja aluepäälliköt asettuivat avoimissa kirjeissä Jääskeläisen tueksi. Kirjeen julkaisseet uutistoiminnan päälliköt ovat yhtiön hierarkiassa Erosen yläpuolella.

Asia on edennyt myös Ylen hallituksen ja poliitikoista muodostuvan hallintoneuvoston käsiteltäväksi.

Tiistaina Eronen kritisoi Twitterissä ankarasti myös hallintoneuvostoa, joka kokoontui keskiviikkona. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps) kehotti yhtiön pesemään likapyykin kotona eikä julkisuudessa.

Erosen mukaan Yleen on asettunut pelon ilmapiiri: ”Osa tukee päällikköjen tukikirjelinjaa, osa vastustaa, osa tuijottaa ruutua hiljaa”, hän twiittasi tiistai-iltana.

PÄÄMINISTERI SIPILÄ on kiistänyt yrittäneensä painostaa Yleisradiota, ja on todennut halunneensa vain oikaista itseään koskevat virheet. Sipilä ilmoitti viestittelystään nousseen kohun jälkeen lopettavansa suorat yhteydenotot toimituksiin ja hoitavansa oikaisupyyntönsä muulla tavalla. Yleisradion johdon mukaan sen Sipilää koskevat ratkaisut ovat olleet normaalia journalistista harkintaa.

Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen kieltäytyi keskiviikkona kommentoimasta asiaa. Kivinen on aiemmin kertonut käyvänsä yhtiön yksiköissä tällä viikolla keskusteluja tilanteesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti