KUNNALLISTEN LUOTTAMUSTEHTÄVIEN ARVOSTUS

Olen kirjoittanut otsikolla - KUNNALLISTEN LUOTTAMUSTEHTÄVIEN ARVOSTUS - aika monta kertaa vuodesta 2000 alkaen. 
Muistaakseni artikkeli noin neljän vuoden välein hiukan eri muodossa on julkaistu paikallisissa lehdissä.

Tavoitteeni on psyykata myös työnantajia asialliseen = aktiiviseen suhtautumiseen kuntavaaliasiassa.

Suomessa kunnallisvaalit, nykyisin kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina. Seuraavat poikkeuksellisesti huhtikuun alkupuolella 2017...

Uudet valtuustot aloittavat nelivuotisen toimikautensa siten kesän korvalla vuonna 2017. 

”Vaaleihinhan on vielä iäisyys!” moni saattaa aamukahvia hörpätessään todeta. Eipä niinkään, vaalipäivään tästä hetkestä alkaen on aikaa vain noin neljä kuukautta.

Eri puolueiden paikalliset ykkösketjut ovat katselleet jo pitkään ”sillä silmällä” ympärilleen rekrytoidakseen riveihinsä varteenotettavia kuntavaaliehdokkaita.

He toivovat löytävänsä pomminvarmojen ääniharavien lisäksi sellaisia ehdokkaita, jotka saisivat Suomen suurpuolueen, Nukkuvatkin liikkeelle vaalipäivänä. Kukaties kuntavaalien lähestyessä syntyy aivan uusia paikallisryhmittymiäkin.

Itsekin olen ollut tällä kerralla poikkeuksellisen aktiivinen asiassa.

Monet meistä väittävät, että mitä se oikeastaan kannattaa äänestää, sama meno se kuitenkin jatkuu joka tapauksessa, olipa asioista päättämässä kuka tahansa.

Monet meistä väittävät myös, että kyllä sitä vaalien alla luvataan vaikka kuu taivaalta, mutta kun vallan kahvaan päästään, niin lupaukset unohtuvat ja takki kääntyy sutjakkaasti yhdessä yössä.

Monet meistä väittävät lisäksi, että kaikilla poliittisilla puolueilla ohjelmat ovat niin samantyyppiset, ettei niitä juuri toisistaan erota…

Olipa asia niin tai näin, joka tapauksessa kunnallisten luottamustehtävien arvostuksen ja kiinnostavuuden on kohennuttava nykyisestään!

Miten? Muun muassa siten, että on selkeästi viestitettävä mahdollisuuksista ruohonjuuritason vaikuttamiseen. Kyllä nimenomaan kuntapolitiikka parhaimmillaan on yhteisten asioiden hoitamista.

Siten myös, että työnantaja, olipa kyseessä kunta, kuntayhtymä, julkinen virasto, yksityisyritys, tms. arvostaa niiden työntekijöiden ja virkamiesten luottamustyöpanosta, jotka ovat esim. valtuusto- tai hallitusjäsenenä ja lautakuntajäsenenä tekemässä luottamusmiestyötä yhteiseksi hyväksi.

Oikeastaan työnantajan on syytä olla erityisen tyytyväinen siitä, että työntekijöiden ja virkamiesten joukosta löytyy sellaista aktiviteettia, että se on johtanut em. tyyppisiin tehtäviin.

Tehtävien arvostusta tukee muun muassa toimenpiteet, joilla luottamustehtävissä työskentelevälle taataan palkallinen osallistuminen työaikana kokouksiin siten, että hän ei joudu täyttämään ansionmenetyslomakkeita eikä hänelle maksettavaa palkkaa veloiteta kaupungin/kunnan kassasta. 
Se on sitä yhteisvastuullisuutta, sillä luottamustehtävissä toimivat hoitavat loppujen lopuksi myös oman työnantajansa etuja.

Esimerkiksi yksi tai kaksi 1-3 tunnin kokousta kuukaudessa ei voi olla kynnyskysymys minkään työnantajatahon palkkakertymässä!

Toisaalta kukaan työntekijä tai virkamies ei voi olla niin korvaamaton, ettei hänen työpanostaan voida korvata riittävän aikaisessa vaiheessa sovituilla sijaisjärjestelyillä. Kunnallisten luottamustehtävien hoito ei voi eikä saa olla pelkästään omalla vapaa-ajalla tapahtuvaa harrastuksenomaista puuhastelua.

Mielestäni luottamustehtävien kokousajankohdat pitää olla pääsääntöisesti ma-pe pääsääntöisesti klo 12-16 välisenä aikana, sillä asiantuntijoiden mukaan myöhäisenä ajankohtana alkavien ja pitkään kestävien kokousten tehokkuus on alhainen.

Siirtyminen kokousten aikaistamiseen parantaa tehtävien päätösten tasoa, järkeistää kaikkien osapuolten ajankäyttöä ja edesauttaa luottamustyössä jaksamista.

Kokouksista ei saa muodostua arvokasta ajanhukkaa-tyyppisiä seurustelutapahtumia.

Lisäksi em. menettelyllä todennäköisesti puretaan edes hiukan valitettavan monien nykyluottamushenkilöiden iltakokousruuhkaa...