Vilkaisin hetki sitten Pohjolan Sanomien nettilehteä. Tunnen olevani kohta Veikko Huovisen romaanihahmon, Konsta Pylkkäsen mainitsema välikäsi kopioidessani lehdistä artikkeleita.
Ei tarvitse paljoakaan mielikuvitusta, kun laskee yhteen 1 + 1 = 3 toisin sanoen kohta vuoden velloneen Ukrainan kriisin, välillä totaalisen Itä-Ukrainan sotatilan heijastuksia tänne koto-Suomeenkin.
Valmiutta on kohennettava/löydyttävä koko maan puolustamiseksi, siitä ei liene kahta sanaa.
Suoraa nettilainausta Pohjolan Sanomista:
Kuusi puoluetta saavutti Ilkka Kanervan johtamassa parlamentaarisessa työryhmässä yksimielisyyden. Vasemmistoliitto jättää eriävän mielipiteensä, ja vihreät ehdottaa sodan ajan joukkojen vahvuuden pienentämistä.
Lauri Nurmi
Armeijan asehankintojen rahoitusta miettinyt parlamentaarinen työryhmä on saanut työnsä valmiiksi.
Kuusi puoluetta on yhtä mieltä siitä, että jo vuonna 2016 armeijalle pitää antaa puolustusmateriaalin hankintaan lisärahaa 50 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä taistelujoukoilla on vakavia puutteita esimerkiksi pimeänäkölaitteista.
Ensi vuonna puolustustarvikkeiden hankintaan on budjetoitu 446,8 miljoonaa euroa. Sen lisäksi armeija irrottaa hankintoihin muista budjettirahoistaan noin 50 miljoonaa, jolloin kokonaissumma nousee 500 miljoonaan. Vuoden 2016 lisäys on siis suuruudeltaan 10 prosenttia.
Alma Aluemedian tietojen mukaan kokoomus, sdp, keskusta, perussuomalaiset, rkp ja kristillisdemokraatit ovat asiasta yksimielisiä.
Vuoden 2016 jälkeen armeija saa joka vuosi asehankintoihin lisärahaa porrastetusti. Vuonna 2020 vuotuinen lisäys on nykytasoon verrattuna 150 miljoonaa euroa. Käytännössä summa on suurempi, koska puolueet ovat sopineet, että indeksikorotukset vaikuttavat määrärahan suuruuteen.
Ilkka Kanervan (kok) johtama työryhmä julkistaa raporttinsa keskiviikkona.
Vihreiden esitys johtaisi koko maan puolustamisesta luopumiseen
Vasemmistoliitto on jättänyt lopputuloksesta eriävän mielipiteensä. Puolue vastustaa asemäärärahojen korottamista.
Vihreät on vastaavasti kirjannut raporttiin lausuman, jonka mukaan puolustusvoimien pitäisi pienentää sodan ajan joukkojensa määrää. Puolustusvoimauudistus päättyy vuonna 2015. Siitä lähtien Suomen armeijan sodan ajan taisteluvahvuus on 230 000 miestä.
Vihreiden mielestä vahvuutta pitäisi vielä tästäkin laskea, mikä vapauttaisi määrärahoja materiaalihankintoihin.
Yksimielisyyden työryhmässä saavuttaneille puolueille vihreiden esitys ei käy, koska muuten armeija ei pysty puolustamaan koko maata.
Kuuden puolueen saavuttama yksimielisyys tarkoittaa sitä, että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus kirjaa ohjelmaansa armeijan asemäärärahojen korottamisen.
Upseerien toiveet toteutuvat
Alman tietojen mukaan yksimielisyyden saavuttaminen oli nykyisessä maailmantilanteessa melko helppoa. Työryhmässä istuneille kansanedustajille on vuoden aikana selvinnyt, että armeijan taisteluvarustukseen uhkaa tulla vakavia puutteita, kun etenkin maavoimien kalusto vanhenee nopeasti.
Eduskuntapuolueet asettivat Kanervan johtaman työryhmän sen jälkeen, kun vuoden 2012 puolustuspoliittisessa selonteossa oli todettu maanpuolustukseen varattujen määrärahojen riittämättömyys suhteessa armeijalta vaadittavaan suorituskykyyn.
Nyt päätetyt lisäykset aserahoihin noudattavat puolustusvoimien johdon arviota vaadittavista tasokorotuksista.
Ensi vuonna tarvikehankintoihin käytetään vain noin 18 prosenttia puolustusbudjetista. Armeijan tavoitteena on nostaa prosenttiosuus lähelle kolmannesta.
Romahtanutta kertausharjoitusten määrää nostetaan
Työryhmä korostaa, että nyt linjatuilla korotuksilla pystytään paikkaamaan vasta arviolta puolet vaalikaudella 2011–2015 puolustusvoimissa tehdyistä leikkauksista.
Edellisten eduskuntavaalien jälkeen armeijan rahoitusta leikattiin tuntuvasti, mutta parin viime vuoden kuluessa puolueet ovat havahtuneet Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön muuttumiseen.
Ensimmäisenä johtopäätöksenä on aserahojen asteittainen palauttaminen armeijalle. Työryhmässä on keskusteltu myös kertausharjoitusten määrästä. Vuonna 2011 kertausharjoituksiin osallistui noin 27 000 suomalaista, mutta tänä vuonna luku jää 6 000:een.
Ensi vuonna kertauskutsu kolahtaa noin 18 000 suomalaiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti