Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho - mielenkiintoista...

Jussi Halla-ahosta voi olla ainakin kahta mieltä. Ainakin sen olen konkreettisesti huomannut, että hän sanoo kohtalaisen suoraan sen, mitä hän ajattelee ja varmasti pysyy sanojensan takana.

Testasin Helsingin Sanomien sivuilla, kuinka paljon olen samaa mieltä kuin Jussi Halla-aho.
Vastaus oli Jussi Halla-ahoa/minua mairitteleva, olen hänen kanssaan 68%:sti samaa mieltä.

Olen testannut itseni myös Stubbin ja Tuomiojan kanssa. Stubbin kanssa lukemat olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellä mutta Tuomiojan kanssa olimme huomattavasti vähemmän samaa mieltä, joka oli minusta aika yllättävää...

Otin alla olevan Helsingin Sanomien tekstin blogikirjoitukseeni sen vuoksi, että em. henkilö on kohtalaisen ahkera blogikirjoittaja. Hänen kirjoitusaktiviteettiin minulla on vielä hiukan petrattavaa.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomien sivuilta:

Venäjä pyrkii kohti neuvostoaikojen menetettyä suuruutta. Suomen olisi parasta suojautua liittymällä Natoon, rajoittamalla venäläisten kiinteistöomistuksia Suomessa ja pyrkimällä tiukentamaan EU:n pakotteita Venäjää kohtaan.

Tällaiset madonluvut latelee perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho HS:n Studio Kulmapöydän haastattelussa.

"En sano, että meitä olisi välitön sotilaallinen uhka vaanimassa. Ei pidä toisaalta kuvitella, että lepyttelevä linja tekisi minkäänlaista vaikutusta venäläisiin. Ei siellä arvosteta mielistelijöitä", Halla-aho sanoo.

"Suomessa uskotaan, että Suomi on rautainen Venäjä-osaaja. Kun eletään niin kuin aina on eletty, tullaan hyvin toimeen eikä meitä uhkaa mikään. Samoin ajateltiin Ukrainassa."Hän syyttää Suomea "naiivista" suhtautumisesta venäläisiin.

Ukrainalaisten luottavaisen suhtautumisen venäläisiin Halla-aho muistaa 1990-luvulta, jolloin hän asui Kiovassa vuoden verran. Hän työskenteli Ukrainan pääkaupungissa Suomen lähetystössä viisumivirkailijana.

Hän on myös toimittanut suomi-ukraina-sanakirjaa.

Keväällä Euroopan parlamenttin valittu Halla-aho on EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan jäsen.

Hänen mielestään Venäjän toiminta Ukrainassa heijastaa sen "tietynlaisia imperialistisia, suurvaltapoliittisia toimintatapoja". Venäjä liitti keväällä itseensä Ukrainaan kuuluneen Krimin niemimaan vastoin kansainvälistä oikeutta. Sen jälkeen länsi on sanonut sen lähettäneen sotilaitaan Itä-Ukrainaan, vaikka Venäjä itse kiistää tämän.

"Venäjä kokeilee kepillä jäätä. Se katsoo, mitä kaikkea se voi tehdä", Halla-aho arvioi.

Hän vertaa tilannetta 1930-lukuun, jolloin Saksan diktaattorille Adolf Hitlerille annettiin myönnytys toisensa perään kunnes toinen maailmansota roihahti liekkeihin.

Halla-aho muistuttaa, että Venäjän neljästä liittoutumattomasta rajanaapurista se on hyökännyt kahden kimppuun. Hänestä Baltian maiden Nato-jäsenyys esti sen, että Venäjän sotilaita, "vihreitä miehiä" ei nähty Baltiassakin.

Niinpä myös Suomen olisi hänestä järkevää liittyä Natoon. Hän on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo vuosia.

Liittoutumattomuuden lisäksi Halla-aho pitää myös Suomessa asuvia venäläisiä mahdollisena pitkän aikavälin vaaratekijänä. Siksi heidän kiinteistöomistuksiaan olisi hänestä syytä rajoittaa.

Pelkona on, että Venäjän presidentti Vladimir Putin päättäisi Suomen venäläisten tarvitsevan Venäjän suojelusta. Sinänsä Halla-aho ei usko, että Suomen venäläiset tällaista toivoisivat.

"Venäjä saattaa käyttää venäläisvähemmistöjä tahattomana viidentenä kolonnana ja vipuvartena, kun sisäpoliittinen tilanne vaatii, että on kehitettävä kriisejä."

Putin on Halla-ahon mielestä tekemässä itsestään "elinikäistä tsaaria". Asemansa sementoimiseen hän tarvitsee kuitenkin keskiluokan tukea. Tässä Halla-aho näkee Putinin heikon kohdan, johon EU:n pitäisi iskeä pakotteillaan. Jos keskiluokan elintaso heikkenee, mahdollisesti myös tuki Putinille laimenee.

"Keskiluokan elintaso on se, mihin pakotteilla pitäisi iskeä. Ja ne iskevätkin", hän arvioi.

Halla-aho vaatiikin voimakkaampien pakotteiden ottamista käyttöön.

Niitä pohtiessa pitäisi lopettaa hänen mielestään lyhytnäköinen huolehtiminen siitä, mitä vaikeuksia pakotteet aiheuttavat Suomen ja muiden EU-maiden taloudelle.

"Pitää kysyä se kysymys, onko meillä vaihtoehtoa?"