Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että seuraan Ukrainan kriisiä - tämänhetkistä sotatilaa/mahdollisesti juuri hetki sitten aikaan saatua haperoa tulitaukoa - kohtalaisen tarkasti, koska sillä saattaa olla arvaamattomat vaikutukset maailmanrauhaan lähitulevaisuudessa.
Maailmanrauhaan, jota Yhdistyneet kansakunnat (YK) pitäisi arvovallallaan kiihkeästi suojella ja ylläpitää...
Niin pitäisi, mutta se on mielestäni demokratian irvikuva - totaalihampaaton monien tälläkin hetkellä jylläävien kriisipesäkkeiden keskellä - myös Ukrainan kriisissä.
Minulle on viime aikoina tullut mieleen suomalainen lastenlaulu Ihme ja kumma, josta lainaan ensimmäisen säkeistön:
1.
Minua - pientä kulkijaa - hämmästyttää erittäin paljon se, että mm. YK:n turvallisuusneuvoston pysyväisjäsenillä on veto-oikeus, jonka perusteella mikä tahansa näistä maista voi kaataa minkä tahansa päätöslauselmaluonnoksen voimaantulon.
Se on minun arvomaailmassa demokratian irvikuva. Puhdas, suoraviivainen enemmistöäänestyspäätös on sen sijaan oikeaa, kriittisen tarkastelun kestävää demokratiaa...
Toisaalta on murheellista todeta, että joka maailman kolkassa nousee kuin sieniä sateella noita pikkuhitlereitä, jotka äärimmäisen röyhkeillä valloituspykimyksillään saattavat maailman lähes kolmannen maailmansodan partaalle. Naurettavinta ovat lisäksi väitteet, että he eivät kuitenkaan ole kriisin osapuolia...
On tämä kummaa aikaa!
Pätkä suoraa Wikipedia-nettilainausta:
Yhdistyneet kansakunnat[1] (lyhenne YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin 24. lokakuuta 1945 San Franciscossa Kansainliiton korvaajaksi. Maailmanjärjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia.
Maailmanrauhaan, jota Yhdistyneet kansakunnat (YK) pitäisi arvovallallaan kiihkeästi suojella ja ylläpitää...
Niin pitäisi, mutta se on mielestäni demokratian irvikuva - totaalihampaaton monien tälläkin hetkellä jylläävien kriisipesäkkeiden keskellä - myös Ukrainan kriisissä.
Minulle on viime aikoina tullut mieleen suomalainen lastenlaulu Ihme ja kumma, josta lainaan ensimmäisen säkeistön:
1.
Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa. Kun päivä painuu pilveen, niin varjo katoaa.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.
____________________________________________________________________
Se on minun arvomaailmassa demokratian irvikuva. Puhdas, suoraviivainen enemmistöäänestyspäätös on sen sijaan oikeaa, kriittisen tarkastelun kestävää demokratiaa...
Toisaalta on murheellista todeta, että joka maailman kolkassa nousee kuin sieniä sateella noita pikkuhitlereitä, jotka äärimmäisen röyhkeillä valloituspykimyksillään saattavat maailman lähes kolmannen maailmansodan partaalle. Naurettavinta ovat lisäksi väitteet, että he eivät kuitenkaan ole kriisin osapuolia...
On tämä kummaa aikaa!
Pätkä suoraa Wikipedia-nettilainausta:
Yhdistyneet kansakunnat[1] (lyhenne YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin 24. lokakuuta 1945 San Franciscossa Kansainliiton korvaajaksi. Maailmanjärjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia.
Yhdistyneiden kansakuntien viralliset kielet ovat puhujamäärältään maailman suurimpien kielien joukkoon kuuluvat englanti,ranska, espanja, venäjä, kiina ja arabia: näistä päivittäisessä käytössä ovat englanti ja ranska.[2]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
YK:n organisaatio muodostuu kuudesta pääelimestä sekä New Yorkissa sijaitsevasta päämajasta. YK:n pääelimiä ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö.
Yleiskokous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous
Yhdistyneiden kansakuntien päätöksiä tekee Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous|yleiskokous . Jokainen jäsenvaltio voi osallistua New Yorkissa pidettävään kokoukseen. YK:n yleiskokous avataan syyskuussa ja se jatkuu seuraavan yleiskokouksen alkuun saakka. Käytännössä yleiskokouksessa tapahtuu eniten syksyllä, kun asioita käsittelevät komiteat kokoontuvat.
Turvallisuusneuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto
Yhdistyneiden kansakuntien päätösten toimeenpanon kannalta keskeinen on päätöslauselmia antava Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto. Turvallisuusneuvostossa on 15 jäsentä kerrallaan, joista pysyviä jäsenvaltioita ovat Venäjä (Neuvostoliiton kansainvälisoikeudellisena seuraajavaltiona), Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Yhdysvallat ja Kiinan tasavallan sijaan 1971 paikan saanut Kiinan kansantasavalta. Näillä pysyväisjäsenillä on turvallisuusneuvostossa veto-oikeus, jolla yksikin niistä voi estää minkä tahansa päätöslauselmaehdotuksen voimaantulon.
Muut turvallisuusneuvoston jäsenvaltiot ovat vaihtuvia. Käytännössä järjestelmä muistuttaa kiertojärjestelmää. Maat kampanjoivat päästäkseen turvallisuusneuvostoon ja valinta tapahtuu vaalilla. Vaihtuvilla jäsenmailla ei ole veto-oikeutta turvallisuusneuvoston päätösehdotuksiin. Turvallisuusneuvosto kokoontuu New Yorkissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti