Benchmarking-arviointi ja vähän muutakin

Pistän liikkeelle vanhan tekstini vuodelta 2012 hiukan päivitettynä.

Onko Benchmarking humpuukia vai jotain muuta...

Nykyään Benchmarking-käsite esiintyy paljon lehtien palstoilla käsite benchmarking.

Benchmarking-arviointi on

• vertaamista, vertailua
• arviointia
• avointa kiinnostusta siihen miten toiset tekevät ja toimivat
• oppimista yhdessä ja oppimista toisilta organisaatioilta
• rakentava tapa kyseenalaistaa omia prosesseja ja menettelyjä
• jatkuvaa parantamista

Suomen kielestä ei löydy benchmarking -käsitteelle yleistä ja käyttökelpoista käännöstä, josta syystä sitä käytetään lainasanana. Käännöksinä on erilaisissa yhteyksissä käytetty esimerkiksi vertailua, vertailevaa arviointia, parhaiden käytänteiden etsimistä ja esikuva-arviointia.
Benchmarking – käsitteen saattaa moni lukija liittää humpuukin osa-alueelle.

Suora lehtilainaus:

Turistit ovat tänä vuonna heittäneet Rooman kuuluisaan Trevin suihkulähteeseen ennätysmäärän kolikoita. Kesäkuun loppuun mennessä suihkulähteeseen oli heitetty rahaa 540 000 euron verran, kertoo La Republica –lehti.
Rahasaalis menee lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen katoliselle Caritas-järjestölle, jonka edustajat keräävät lähteen kolikot viikoittain.
Legendan mukaan matkailija varmistaa paluunsa Roomaan heittämällä kolikon Trevin suihkulähteeseen olkansa ylitse. Suihkulähde on tuttu myös Federico Fellinin La Dolce Vita –elokuvasta Anita Ekbergin uintipaikkana.
Suihkulähteestä kerätty rahasumma on ollut viime vuosina kasvussa. Vuonna 2010 nähtävyydestä kerättiin 838 000 euroa ja viime vuonna summa kohosi 951 000 euroon.

Italialaisten mukaan kasvu johtuu turistien anteliaisuuden lisäksi myös varkauksien vähentymisestä. Nähtävyyden vartiointia on lisätty ja kolikoiden poimimista yrittävät ulkopuoliset voidaan ottaa kiinni.

Huom! Varmaan tällä hetkellä talouskurjimuksesta huolimatta em. suihkulähteen keräyssumma lienee pitkästi yli miljoonan euron.

Olemme viime aikoina saaneet mediatuutin täydeltä infoa Irlannin, Kreikan, Espanjan, Italian jne. talouskurjimuksesta, johon me suomalaisetkin olemme joutuneet takuumiehiksi, maksumiehiksi. 
Tuntuu siltä, että edes kansanedustajat eivät tiedä, mistä ns. vakuuksien osalta mm. viime viikolla Suomen eduskunnassa päätettiin…

Olen itsekin joskus kirjoittanut, että me suomalaiset olemme naiiveja, sinisilmäisiä hölmöjä, jotka pilkun tarkkuudella hoitavat oman, sovitun osuutensa ja enemmänkin ja toisaalta Etelä-Euroopan totaalikorruptoituneet valtiot maksattavat taloussotkunsa osittain meillä…

Mutta otsikon asiaan:

Kemissä on ollut käynnissä Sata ideaa-Facebook (Naamakirja) virittely. Tavoitteena on löytää hyviä, käyttökelpoisia ideoita Kemin ja koko talousalueen kehittämiseksi. En ole henkilökohtaisesti erityisen innostunut noista Facebook-jutuista mutta voin irrotella, ideoida julkisesti lehtien palstoilla, mikäli mm. tämä artikkeli tulee julkaistuksi.

Huom! Tätä tekstiä ei ole aikaisemmin julkaistu...

Kemin taloutta on ajettu aktiivisesti viime vuosina oikeaan asentoon. Apuna on ollut mm. Raisiosta lähtöisin oleva tilaaja-tuottaja malli, jolla päättäjiin, niin virkamiehiin kuin luottamusmiespäättäjiin sekä työntekijöihin pyritään luomaan oikeaa talousasennoitumista.

Kyllähän tuo Italian/Rooman Trevin suihkulähteen tapainen ”eurosampo” olisi kova sana pienenä avituksena…

Tuskin sillä saadaan matkailijaa välttämättä ainakaan moneen kertaan Kemissä käymään, kunhan saisimme edes sen ensimmäisen kerran.
Väitetään, että ulkomaalaiset matkailijat eivät tiedä Kemistä muuta kuin turistijäänmurtaja-Sammon ja Lumilinnan.

Jos näin todella on, niin ainakin tuota jälkimmäistä pitäisi yhä enemmän hyödyntää. Jos ja toivottavasti kun tuo Sarius-hanke toteutuu, se merkitsee myös Lumilinnan rakentamiseen liittyvää uusarviointia. Mielestäni tulevaisuuden Lumilinna voi olla osittain myös kiinteästi rakennettu. Silloin sillä olisi taatusti myös ”rantarakennuksena” muuta kuin hektistä, talviaikaista lyhytkäyttöä.

Huom! Tällä hetkellä tutkitaan Pajarinrannan aluetta Lumilinnarakentamiseen - hyvä niin.

Matkailijat rakentamaan Kemin Lumilinnaa osittain kivestä – kivi kiveltä!

Humpuukia, kuulen jo monen lukijan tuskailevan. Matkailija saa pikakoulutuksen perusteella muurata ostamansa kiven paikoilleen uusimuotoiseen ”Lumilinnaseinään” tai ainakin maksaa em. kiven…

Jo nykyisilläkin kävijämäärillä seinää syntyisi ihan mukavasti. Toki saahan siihen paikalliset asukkaatkin osallistua, vaikka talkoilla, entisen hyvän ajan tyyliin…

Syysaivoterveisin
i