Kaivoin taas esiin vanhan tekstin muutaman vuoden takaa. Teksti on sikäli ajankohtainen, että tietotekniikan voittokulku näyttää edelleen jatkuvan koulumaailmassakin.
Yhä monipuolisempia välineitä otetaan käyttöön. Varmaan iäkkäillä opettajilla takaraivoon on alkanut hiipiä ajatus, että nyt riittää tietotekniikkavouhotus! Tietotekniikka on hyvä renki mutta huono isäntä.
Tietotekniikka ei saa syrjäyttää perinteistä opettajan ja oppilaan välistä kanssakäymistä kontaktituntien muodossa. Ei edes kovien säästöpäätösten, ja -paineiden puserruksessa.
Ei uuden tietotekniikan käyttöönotto ole ilmaista sekään, vaikka laitteiden tehot/nopeudet kasvavat ja hinnat laskevat. Hintalappu niillekin löytyy, varsinkin kun tuo uudistamisvauhti tuntuu yhä vain kiihtyvän...
____________________________________________________________________
LIITU JA IKENET VS. ÄLYTAULUT…
Googlasin
eli hain netistä Googlen sivuilta joutessani tietoa hakusanalla älytaulut.
Tietoa asiasta sillä hetkellä löytyi 0,11 sekunnissa 1240 sivulta
suomenkielellä.
Lainaus Tekniikka&Talous-lehden
artikkelista hiukan muunneltuna:
Otsikko:
Liitutaulu väistyy kouluissa älytaulun tieltä
Eräs kanadalainen yritys on myynyt jo
yli miljoona interaktiivista valkotaulua. Seinälle ripustettava iso tietokoneen
kosketusnäyttö, johon voi piirtää liidulla tai sormella, tuli markkinoille jo
1990-luvun alussa. Lentoon kyseisen älytaulun myynti lähti kuitenkin vasta
2000-luvulla. Britanniassa 70 prosenttia kouluista on jo hankkinut
inter-aktiivisen valkotaulun, ja parin kolmen vuoden kuluttua kaikki
brittikoulut on varustettu älytaululla.
Suomessa ensimmäiset älytaulut nähtiin
seitsemisen vuotta sitten. Nyt niitä on jo noin 4 000 koululuokassa, mutta se
on vasta 5–7 prosenttia kaikista koululuokista. Eräässä ruuhka-Suomen kunnan kouluissa
älytauluja on tällä hetkellä noin puolessa luokista. Yhden älytaulun hinta
laitteineen ja asennuksineen on noin 5 000 euroa…
Sovelluksia on sadoittain
luonnontieteen, matemaattisten aineiden, kielten ja muiden aineiden opetukseen.
Valkotaululle saa kaikki ohjelmat ja materiaalit opettajan tietokoneelta ja
internetistä. Dokumenttikameralla voi kuvata esineitä, oppilaiden vihkoja,
kasveja, hyönteisiä. Kuvat voi tallentaa ja niitä voi muokata eteenpäin. Oppilaat
voivat vastata kokeisiin pienen langattoman päätteen avulla.
Tiedot sujahtavat valkotaululta oppilaitten
tietokoneiden näytölle ja päinvastoin.
Tutkimukset tietotekniikan
vaikutuksista oppimistuloksiin ovat ristiriitaisia. Oppilaat kuitenkin pitävät
älynäytöistä, ja ainakin tietotekniikkaan positiivisesti suuntautuvien
oppilaiden oppimistulokset ovat parantuneet.
Koulutaulujen lisäksi isoja, interaktiivisia
näyttöjä ja infotauluja on markkinoitu yrityksille ja julkishallinnolle.
Uusin tuote on värikäs älynäyttö
taaperoille. Sen ääressä 4–5 tarhaikäistä mahtuu tekemään tehtäviä kuten
leikkimään kirjaimilla ja kokoamaan palapelejä virtuaalisesti.
__________________________________________________
Ennen todettiin, että opettaja kyllä pärjää, kun on liitu ja
ikenet.
Niillä ja perinteisellä liitutaululla,
oppikirjoilla ja sinikantisilla ruutuvihkoilla pärjättiin pitkään. Sitten
opetusta häkellyttävällä tavalla mullistivat piirtoheittimet, diaprojektorit ja
muut audiovisuaaliset vempaimet. Samassa rytäkässä sprii- ja vahakopiokoneet
saivat siirtyä erilaisten kehittyneempien kopiokoneiden tieltä…
Tietotekniikan kehittyminen mahdollisti
seuraavan vaiheen: luokkiin tulivat vähintäänkin opettajan tietokone + lerput,
korput, romput, tikut, mokkulat, jne., printteri ja videotykki, samalla
luokkahuoneisiin asennettiin ns. muovitauluja, joihin poishinkattavilla tusseilla
kirjoiteltiin ja piirreltiin. Perustettiin myös erillisiä tietokoneluokkia. Nyt
sitten ovat tulollaan voimallisesti älytaulut…
Usein sanotaan, että mikä tahansa
pienikin muutos vaatii kunnolla toteutuakseen yhden sukupolven. Tietotekniikan
voimakas, hengästyttävän voimakas kehittyminen vaatii paljon opettajilta ja nimenomaan
opettajakoulutukselta.
Alta kolmikymppiset, opetustehtäviin
vastikään tulleet, ns. opetussektorin tulevaisuuden tähdet oletettavasti
ottavat nopeasti haltuunsa kaikki uudet vempaimet mutta miten on laita ns.
vanhoilla pieruilla…
Asiasta kolmanteen: Töissä ollessani
yllätin noin kaksikymmentä vuotta sitten oppilaani erään syysloman jälkeen
sanomalla: ”Kävin muuten vasta Virossa ja ostin kaksi tietokonetta.” ”Mitä?
Virosta tietokoneita? Ei voi olla totta. Siellähän ollaan vielä
helmitauluasteella.” parahtivat silloiset ammatti kouluoppilaani.
”Kyllä! Hyvä! Oikein! Ostin kaksi
helmitaulua.” totesin.
Entisen opettajakollegani käydessä
vaimonsa kanssa viime viikolla kyläilemässä tutkiskelimme kyseisiä
helmitauluja. Pohdiskelimme niiden käyttöä eli oppisikohan niillä laskemaan. Todennäköisesti
jos kyseisellä taidolla olisi tarvetta briljeerata…
Lupasin katso netistä, jospa sieltä
löytyvät helmitaulun käyttöohjeet. Jos ne löytyvät, viitsiikö tuota taitoa
hankkia, jos viitsii, niin mihin sitä taitoa hyödyntäisi. Olisikohan siitä apua
johonkin älytaulusovellutukseen – no se onkin asia erikseen…
Pohdiskeluterveisin
Opetusalan eläkeläinen Kemistä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti