tiistai 16. syyskuuta 2014

Priorisointi on vaikea laji...

Priorisointi on kaikessa yksinkertaisuudessaan asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. 

Yksinkertainen asia mutta vaikea, monille ihmisille täysin ylivoimainen laji...

Usein lienee avainkysymys se, millä asialla on myönteisin vaikutus henkilökohtaiseen elämänmenoon.
Ne asiat pääsääntöisesti priorisoidaan korkealle ja tehdään ensi tilassa. 
Elämä on kaiken kaikkiaan aika raadollista, jossa itsekkyys tulee pakostakin esiin priorisoinnissa.

Aika on rajallista ja yleensä ihmisillä on koko ajan menossa yllin kyllin erilaisia aktiviteetteja. On pakko priorisoida, pistää asiat tärkeysjärjestykseen.

Itse olen ollut kuusi vuotta eläkkeellä opetustehtävistä. Usein väitetään, että eläkeläisillä on aina kiire. 

Varmaan sellaisiakin eläkeläisiä on, itse en ole koskaan kokenut olevani kiireinen. En työssä ollessanikaan, vaikka olin työhön liittyvänä ja työn työn ulkopuolellakin aika monessa kuviossa mukana.

Tälle aamupäivälle priorisoin ojanpenkan ja nurmikon leikkauksen. Arvelen, että tälle syksylle sitä ei enää tarvitse välttämättä tehdä. Nyt se on tehty, enkä suunnittele tälle päivälle mitään muuta.

Turhat asiat pitäisi jo tässä iässä osata jättää tekemättä.

Tiedän kokemuksesta, että näin kirjoitettuani kohta tulee jotain yllättävää, ennakolta arvaamatonta tehtävää, joten se siitä priorisoinnista...
_______________________________

No niin kuin arvasin, aktiviteettia tuli vielä illaksi - tosin omasta ehdotuksestani. Kävin vaimoni kanssa ajelemassa niin sanotusti huvia Kemin Ajoksessa. Uteliaisuuttamme kävimme katsomassa Koroistennokalla, mitä Laukkasen Sakari puuhaa - olihan komea pytinki nousemassa rannalle. Lisäksi käväisimme Murhaniemessa puolukoita katselemassa. Tullessa vielä vilkaisimme tuttuja puolukkapaikkoja muualtakin...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti