SUOMI on päättänyt jatkaa osallistumista kahteen sotaan. Toista käydään Afganistanissa, toista Irakissa.
Näihin sotiin osallistuminen ei nykyisin näyttäisi edistävän Suomen tavoitteita eikä lisäävän suomalaisten turvallisuutta. Siksi asiaa on arvioitava uudelleen.
AFGANISTANIN ja Irakin operaatioita on perusteltu monin tavoin vuosien varrella. Perustelut voidaan jakaa neljään ryhmään.
Yksi tapa perustella sotiin osallistumista on, että se kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuisiin. Sotiin osallistumisen ohella Suomi kantaa näissä maissa vastuutaan muun muassa ihmisoikeuksia, koulutusta ja terveydenhuoltoa kehittämällä.
Toisen perustelun mukaan Suomi ja Eurooppa laajemmin saavat itsekin hyötyä sotiin osallistumisesta. Kun esimerkiksi pakolaisuuden syitä, huumekauppaa tai terrorismia kitketään jo kriisialueilla, ongelmat eivät leviä samassa mittakaavassa meille ja lähialueillemme.
Osallistumista sotiin pidetään myös tärkeänä osana Suomen liittolaisuussuhteiden vaalimista. Tämä koskee erityisesti Suomen suhdetta Natoon ja Yhdysvaltoihin.
Viime vuosina on nostettu esiin uutta perustetta, jota ei ole aiemmin juuri käytetty julkisuudessa. Sotiin osallistumisen on katsottu testaavan ja todentavan Suomen puolustuskykyä – myös ulkopuolisten tarkkailijoiden silmissä.
Näitä argumentteja käytetään, mutta onko niille nykyisin katetta?
KANSAINVÄLISIIN sopimuksiin sitoutuneena maana Suomen on noudatettava sopimuksia ja toimittava niin, että muutkin noudattaisivat. Suomi voi kuitenkin kantaa vastuunsa vain osallistumalla toimiin, jotka vahvistavat kansainvälisiä sopimuksia. Näin Suomi teki esimerkiksi osallistuessaan operaatioon, jossa suurin osa Syyrian hallituksen kemiallisista aseista tuhottiin.
Suomi voi myös osallistua operaatioihin alueilla, joissa osapuolilla on todellinen halu saavuttaa rauha. Ihmisoikeuksien tai koulunkäynnin tukeminen ovat kunnioitettavia tavoitteita. Yhteiskuntien normit muuttuvat kuitenkin hitaasti, ja normien muuttumista voidaan harvoin tukea sotilaallisin keinoin.
SOTILAALLISIIN operaatioihin osallistuminen terrorismin, huumeiden ja pakolaisuuden ehkäisemiseksi on teoriassa pätevä perustelu. Tilastot kuitenkin osoittavat, että Irakin ja Afganistanin sotiin osallistuminen ei ole vähentänyt näitä sotien heijastusvaikutuksia Suomessa eikä Euroopassa. Kaaosta Irakissa ja Afganistanissa ei ole saatu hallintaan.
Liittolaisuussuhteiden hoito on ollut turvallisuuspoliittisesti hyvä syy osallistumiselle. Operaatiot ovat olleet tärkeitä Natolle ja Yhdysvalloille. Euroopan turvallisuustilanne on kuitenkin muuttunut, ja Suomen arvo liittolaisille on kasvanut.
Liittolais- ja kumppanuussuhteet ovat nykyisin hoidettavissa Itämeren ja arktisen alueen yhteistyön kautta. Yhteistyön syventäminen tai pääsy Suomelle tärkeisiin järjestelmiin ei enää vaadi osallistumista sotiin Afganistanissa tai Irakissa.
OSALLISTUMINEN Afganistanin sotaan on hyödyttänyt Suomen puolustusta monella eri tavalla. Esimerkiksi operaatioiden suunnittelusta ja toteutuksesta monikansallisessa ympäristössä, niin sanotun ilmasta maahan -toiminnan kehittämisestä ja kansallisen koulutuksen laadun varmistuksesta on ollut Suomelle todellista hyötyä, vaikka se tuodaan harvoin julkisuudessa esille.
Nykyisin Irakin ja Afganistanin sotilaallisiin operaatioihin osallistuminen tuo kuitenkin Suomen puolustuksen kehittämisen kannalta vähemmän hyötyä.
Näihin sotiin osallistuminen ei nykyisin näyttäisi edistävän Suomen tavoitteita eikä lisäävän suomalaisten turvallisuutta. Siksi asiaa on arvioitava uudelleen.
AFGANISTANIN ja Irakin operaatioita on perusteltu monin tavoin vuosien varrella. Perustelut voidaan jakaa neljään ryhmään.
Yksi tapa perustella sotiin osallistumista on, että se kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuisiin. Sotiin osallistumisen ohella Suomi kantaa näissä maissa vastuutaan muun muassa ihmisoikeuksia, koulutusta ja terveydenhuoltoa kehittämällä.
Toisen perustelun mukaan Suomi ja Eurooppa laajemmin saavat itsekin hyötyä sotiin osallistumisesta. Kun esimerkiksi pakolaisuuden syitä, huumekauppaa tai terrorismia kitketään jo kriisialueilla, ongelmat eivät leviä samassa mittakaavassa meille ja lähialueillemme.
Osallistumista sotiin pidetään myös tärkeänä osana Suomen liittolaisuussuhteiden vaalimista. Tämä koskee erityisesti Suomen suhdetta Natoon ja Yhdysvaltoihin.
Viime vuosina on nostettu esiin uutta perustetta, jota ei ole aiemmin juuri käytetty julkisuudessa. Sotiin osallistumisen on katsottu testaavan ja todentavan Suomen puolustuskykyä – myös ulkopuolisten tarkkailijoiden silmissä.
Näitä argumentteja käytetään, mutta onko niille nykyisin katetta?
KANSAINVÄLISIIN sopimuksiin sitoutuneena maana Suomen on noudatettava sopimuksia ja toimittava niin, että muutkin noudattaisivat. Suomi voi kuitenkin kantaa vastuunsa vain osallistumalla toimiin, jotka vahvistavat kansainvälisiä sopimuksia. Näin Suomi teki esimerkiksi osallistuessaan operaatioon, jossa suurin osa Syyrian hallituksen kemiallisista aseista tuhottiin.
Suomi voi myös osallistua operaatioihin alueilla, joissa osapuolilla on todellinen halu saavuttaa rauha. Ihmisoikeuksien tai koulunkäynnin tukeminen ovat kunnioitettavia tavoitteita. Yhteiskuntien normit muuttuvat kuitenkin hitaasti, ja normien muuttumista voidaan harvoin tukea sotilaallisin keinoin.
SOTILAALLISIIN operaatioihin osallistuminen terrorismin, huumeiden ja pakolaisuuden ehkäisemiseksi on teoriassa pätevä perustelu. Tilastot kuitenkin osoittavat, että Irakin ja Afganistanin sotiin osallistuminen ei ole vähentänyt näitä sotien heijastusvaikutuksia Suomessa eikä Euroopassa. Kaaosta Irakissa ja Afganistanissa ei ole saatu hallintaan.
Liittolaisuussuhteiden hoito on ollut turvallisuuspoliittisesti hyvä syy osallistumiselle. Operaatiot ovat olleet tärkeitä Natolle ja Yhdysvalloille. Euroopan turvallisuustilanne on kuitenkin muuttunut, ja Suomen arvo liittolaisille on kasvanut.
Liittolais- ja kumppanuussuhteet ovat nykyisin hoidettavissa Itämeren ja arktisen alueen yhteistyön kautta. Yhteistyön syventäminen tai pääsy Suomelle tärkeisiin järjestelmiin ei enää vaadi osallistumista sotiin Afganistanissa tai Irakissa.
OSALLISTUMINEN Afganistanin sotaan on hyödyttänyt Suomen puolustusta monella eri tavalla. Esimerkiksi operaatioiden suunnittelusta ja toteutuksesta monikansallisessa ympäristössä, niin sanotun ilmasta maahan -toiminnan kehittämisestä ja kansallisen koulutuksen laadun varmistuksesta on ollut Suomelle todellista hyötyä, vaikka se tuodaan harvoin julkisuudessa esille.
Nykyisin Irakin ja Afganistanin sotilaallisiin operaatioihin osallistuminen tuo kuitenkin Suomen puolustuksen kehittämisen kannalta vähemmän hyötyä.
Hyödyllisempää olisi esimerkiksi, jos panostettaisiin reservin kertausharjoituksiin ja lisättäisiin suomalaisten joukkojen määrää kansainvälisissä sotaharjoituksissa.
SUOMEN VALTION tapana ei ole ollut kohdella kriisinhallintaoperaatioissa palvelleita suomalaisia sodasta palanneina veteraaneina. Virallinen apu operaatioissa palvelleille on ollut vähäistä, joskin tilanne on viime vuosina parantunut. Palvelustoverit ovat tukeneet toisiaan etenkin Suomen rauhanturvaajaliiton kautta.
Niin kauan kuin Afganistanin ja Irakin sodat jatkuvat ja Suomi lähettää sota-alueelle joukkoja, heitä voi kuolla tai haavoittua konfliktissa. Kun operaatioiden hyödytkin ovat pienentyneet, ovatko suomalaiset poliitikot valmiita kantamaan vastuun henkilövahingoista? Elleivät ole, on aika tuoda sotilaat kotiin.
Charly Salonius-Pasternak
Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.
SUOMEN VALTION tapana ei ole ollut kohdella kriisinhallintaoperaatioissa palvelleita suomalaisia sodasta palanneina veteraaneina. Virallinen apu operaatioissa palvelleille on ollut vähäistä, joskin tilanne on viime vuosina parantunut. Palvelustoverit ovat tukeneet toisiaan etenkin Suomen rauhanturvaajaliiton kautta.
Niin kauan kuin Afganistanin ja Irakin sodat jatkuvat ja Suomi lähettää sota-alueelle joukkoja, heitä voi kuolla tai haavoittua konfliktissa. Kun operaatioiden hyödytkin ovat pienentyneet, ovatko suomalaiset poliitikot valmiita kantamaan vastuun henkilövahingoista? Elleivät ole, on aika tuoda sotilaat kotiin.
Charly Salonius-Pasternak
Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.
- VieraskynäSeuraa
- AfganistanSeuraa
- IrakSeuraa
- KriisinhallintaSeuraa
- PuolustuspolitiikkaSeuraa
- SotaSeuraa
- SuomiSeuraa
- TurvallisuuspolitiikkaSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti