Kiina ei aio jäädä muurin taakse, sillä Huawei on vain pala sen palapelissä

Matkapuhelinyhtiö Huawein tekemisistä käytävä vääntö kertoo, että Kiina saapuu keinoja kaihtamattomassa maailmanvalloituksessaan rajalle, jota länsi ei antaisi sen ylittää edes rahalla.

Julkaistu: 19.1. 20:15

OXFORDIN yliopisto Britanniassa ei ota toistaiseksi vastaan lahjoituksia eikä tutkimusapurahaa kiinalaiselta teknologiajätiltä Huaweilta. Britannian hallitus kehottaa muitakin yliopistoja maassa pohtimaan tarkkaan, kannattaako Huawein kanssa tehdä yhteistyötä.

Saksan hallitus haluaa estää Huawein osien käytön Saksaan syntyvässä 5g-matkapuhelinverkostossa. Australia ja Uusi-Seelanti ovat jo estäneet Huaweita rakentamasta liittoumia paikallisten matkapuhelinyhtiöiden kanssa. Japani ja Britannia laativat samantapaisia rajoituksia Huaweille 5g-verkon rakentamisessa. Suuri brittiläinen verkkoyhtiö BT poistaa 4g-verkoistaan Huawein osat.

Britannian ulkomaantiedustelupalvelun MI6:n johtaja Alex Younger kehotti joulukuun alussa miettimään, tuntuuko se turvalliselta, että kiinalaisomistus leviää Britannian yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeissä infrastruktuureissa, kuten matkapuhelinverkoissa. Identtisen varoituksen kertoi samaan aikaan tekniikan kehityksestä vastaava EU-komissaari Andrus Ansip. Ansipin mukaan kiinalaisten teknologiayhtiöiden on pakko tehdä yhteistyötä kiinalaisen tiedustelun kanssa.

Nämä linjaukset olisi helppo yhdistää siihen, että Kanada pidätti Huawein rahoitusjohtajan Meng Wanzhoun joulukuussa Vancouverissa ja Kiina antoi pian tämän jälkeen kuolemantuomion kanadalaismiehelle huumerikoksista. Mengiä syytetään Yhdysvaltain Iranin-vastaisten pakotteiden rikkomisesta. Huaweita epäillään myös amerikkalaisten matkapuhelinyhtiöiden liikesalaisuuksien varastamisesta.

Ajoitus ei kuitenkaan täsmää. Oxfordin rahoitusta ja matkapuhelinverkkoja koskevat päätökset ovat olleet valmistelussa kauan – niitä ei tehty kuolemantuomion julistamisen jälkeen. Taustalla oleva kehityskulku on jatkunut vielä pitempään.

MENG WANZHOUN pidätys ei tätä aloittanut. Sytykkeenä ei myöskään ole ollut Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kova Kiinan-politiikka.

Kiinalaiset yritykset ovat Kiinan taustatuella vallanneet lännessä ja Afrikassa strategisesti tärkeitä asemia: rautateitä, malmivarantoja ja satamia. Ruoka ja raaka-aineet ovat saatavissa Afrikasta ja osaaminen lännestä, yliopistoista ja läntisistä teknologiayhtiöistä. Kiina ottaa suurta harppaustaan kohti teknologiayhteiskuntaa ja investoi valtavasti tutkimukseen.

HUAWEIN tekemisistä ja läntisistä matkapuhelinverkostoista käytävä vääntö kertoo nimellisesti yhdestä yhtiöstä ja vakoilun pelosta. Samalla tapaus Huawei kertoo jostain laajemmastakin: Kiina saapuu rajalle, jota länsi ei antaisi sen ylittää edes rahalla – investoinneilla tai ostoilla. Kiinalle halutaan muuri. EU on jo pitkällä aikeissaan rakentaa yhteinen kiinalaisten investointien valvontajärjestelmä.

Kiina ei aio muurin taakse jäädä. Maan poliittinen johto tavoittelee korkean tuottavuuden äly-yhteiskuntaa, jota ilman maailmanvalloitus ei voi jatkua. Ja sen on Kiinan päättäjien mielestä jatkuttava keinolla millä hyvänsä, jotta kansalaiset tyytyväisenä pitävä kasvu jatkuisi.

Odotettavissa on kiistan politisoitumista ja voimakkaita signaaleja idästä: vastapuoleksi mielletyistä maista tulevien pidätyksiä, karkotuksia, protesteja ja ehkä läntisten tuotteiden boikotteja. Kun tämän liittää Yhdysvaltain aloittamaan kauppasotaan ja brexitin aiheuttamaan epävarmuuteen, etäällä siintänyt taantuma tulee lähemmäs.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Aki Pyykkö

sunnuntai 20. tammikuuta 2019