Hmmmmm - niinpä - mutta ennen vaaleja ehtii tapahtua vielä vaikka mitä, ainakin yhtä ja toista...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
Ylen puoluekannatusmittaus: Perussuomalaisille iso nousu, kokoomus kirii SDP:tä
Ylen mittaus arvioi nyt myös eduskunnan paikkajakoa: SDP saisi 13 ja kokoomus 6 lisäpaikkaa, keskusta menettäisi 7.
Yle Uutisgrafiikka
Perussuomalaiset on Ylen tuoreen puoluekannatusmittauksen suurin nousija. Puolueen kannatus on 10,2 prosenttia eli nousua oli joulu-tammikuussa 2,1 prosenttiyksikköä.
Edellisen kerran PS:n kannatus ylitti kymmenen prosenttia kesäkuussa 2018.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Tuomo Turjan mukaan puolueen kannatus nousi heti mittausjakson alussa joulukuussa, kun Oulun alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä uutisoitiin.
– Tässä on ihan selkeä yhteys. Seuraavalla viikolla tuli heti selkeä piikki perussuomalaisten kannatuksen nousussa, Turja kertoo.
Vastaava piikki perussuomalaisten kannatukseen tuli Turjan mukaan joulun välipäivinä, Helsingin Arabianrannan murhaepäilyn jälkeen.
SDP ja kokoomus kamppailevat
Kahden suosituimman puolueen, SDP:n ja kokoomuksen kisa kiristyy. SDP on yhä mittauksen ensimmäinen, mutta sen kannatus laski 21,2:een, ja kokoomuksen nousi 19,6 prosenttiin.
– Suurimman puolueen paikka on yhä selkeämmin kahden kauppa, Turja sanoo.
Keskustan suosio painui matalimmilleen sitten syksyn 2017, ja on nyt 16,1 prosenttia. Kannattajista on kadonnut etenkin miehiä – ja oululaisia.
– Oikeastaan kannatuksen lasku tulee kokonaan vanhan Oulun läänin alueelta, mikä on myös pääministeri Juha Sipilän vaalipiiri, Turja kertoo.
Turjan mukaan tämä näkyy peilikuvana kokoomuksen kannatuksessa, joka Oulun vaalipiirissä on noussut.
Vihreiden nousu tasaantui
Puheenjohtaja Pekka Haaviston valinnan jälkeen alkanut vihreiden nopea nousu taittui, ja nyt suosio laski hivenen. Vihreitä äänestäisi 13,6 prosenttia, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
– Voisi arvella, että vihreiden kannatus tasaantuu 13,5 ja 14 prosentin välille. Sekin tarkoittaa aika isoa vaalivoittoa, erityisesti verrattuna eduskuntavaaleihin, mutta myös kunnallisvaaleihin, Turja arvioi.
Vasemmistoliiton kannatus nousi yhden prosenttiyksikön, 9,5 prosenttiin. Turjan mukaan vasemmistoliittoa kannattamaan siirtyi naisia sekä ylempiä toimihenkilöitä ja asiantuntijoita.
KD ohitti taas RKP:n
Sinisten kannatus on yksi prosentti. "Ministeripuolueen" edellä on nyt 2,1 prosentillaan muu-ryhmä, johon kuuluu esimerkiksi eduskuntaryhmä Liike Nyt sekä eduskunnan ulkopuolisia puolueita, kuten Feministinen puolue ja Liberaalipuolue.
Pienimmissä eduskuntapuolueissa huomion kiinnittää se, että RKP vaipui 2,5 prosentin kannatuksellaan kristillisdemokraattien 4,2 prosentin taakse.
Turjan mukaan kyse on on todennäköisesti tilastopoikkeamasta, joka johtuu liian pienestä vastaajamäärästä tietyillä alueilla. Taloustutkimus aikoo perata RKP:n asiaa vaalien jälkeen, kun puoluekannatusarviota tarkastellaan kokonaisuutena.
Punavihreille 26 kansanedustajaa enemmän, keskusta ja PS menettäisivät
Taloustutkimus laskee nyt ensi kertaa arvion siitä, miten eduskunnan paikat jakautuisivat kannatusprosenttien mukaan. Arvio on laskettu kuuden tuoreimman kannatuskyselyn perusteella. Lue tästä lisää, miten arvio on tehty.
Eniten lisäpaikkoja menisi nykyiseen oppositioon.
SDP saisi 13 lisäpaikkaa eli 47 kansanedustajaa, ja vihreät 10 lisäpaikkaa eli peräti 25 kansanedustajaa. Vasemmistoliitto saisi kolme lisäpaikkaa eli 15 kansanedustajaa.
Katso tästä, miltä eduskunnan paikkajako kaikkien puolueiden osalta näyttäisi.
–Käytännössä yksittäisten ääniharavien suosio kevään vaaleissa voi kuitenkin vaikuttaa lopulliseen tulokseen, Turja sanoo.
Hallituspuolue kokoomus saisi kuusi lisäpaikkaa eli 43 kansanedustajaa. Keskusta sen sijaan menettäisi seitsemän paikkaa eli saisi 42 kansanedustajaa.
Keskustan tilanne näyttää Turjan mukaan kiikkerältä, sillä puolueella on eri vaalipiireissä niin sanottuja viimeisiä paikkoja.
–Keskustalla on aika monta viimeistä paikkaa, joissa marginaali vertailuluvuissa seuraavaan on muutama sata. Nämä voivat kääntyä ihan miten vaan, Turja sanoo.
Lukuja verrataan vaalitulokseen ja paikkamääriin kevään 2015 eduskuntavaaleissa.
Perussuomalaiset saisi 15 kansanedustajaa. Tämä on kaksi kansanedustajaa vähemmän kuin eduskuntaryhmässä nyt, mutta edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna 23 paikkaa vähemmän. Puolue ja sen eduskuntaryhmä hajosivat kesällä 2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti