TYÖNANTAJAPUOLI pyrkii määrätietoisesti pääsemään eroon niin sanotuista poliittisista lakoista. Lakko-oikeuden rajaaminen on ainakin Elinkeinoelämän keskusliiton ja EK:n jäsenliitoista suurimman, Teknologiateollisuuden, hallitusohjelmatavoitteissa. Muutkin työnantajaliitot ja -järjestöt ovat todennäköisesti samaa mieltä. Näinä aikoina varsinkin suuret puolueet saavat viestiä ja toiveita vähän joka puolelta.
Poliittinen lakko on nimensä mukaisesti suunnattu poliittisia päätöksiä – yleensä senhetkistä hallitusta – vastaan. Viime syksynä poliittisia lakkoja oli poikkeuksellisen runsaasti, kun ammattiyhdistysliike protestoi hallituksen kaavailemaa irtisanomiskynnyksen helpottamista vastaan. Lakot ovat pysyneet hyvin työnantajajärjestöjen muistissa, kun ne ovat muotoilleet tavoitteitaan seuraavalle hallituskaudelle.
Luonnollisesti työnantajaliitot ja palkansaajaliitot ovat eri mieltä poliittisten lakkojen rajoittamisesta. Erimielisyys näkyi hyvin Sanomatalossa viime tiistaina pidetyssä työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteisessä ”Ääni työlle” -paneelissa. Järjestöt kiertävät parhaillaan maata yhteisen teeman alla.
Niissä oikeus poliittisiin lakkoihin on huomattavasti rajatumpi kuin Suomessa. Palkansaajapuolen yhteinen vastaus kuului tiivistettynä näin: ”Emmehän me, mutta kun maan hallitus. . .”
Osallistuuhan neuvotteluihin todennäköisesti jompikumpi suurista porvaripuolueista, vähän vähemmän todennäköisesti molemmat. Porvaripuolueet kuuntelevat herkällä korvalla työnantajaleirin toiveita.
Se, muuttuuko asia nykyisestä mihinkään, on jo toinen asia. Nykyisillä kannatuslukemilla hallitusneuvotteluissa nähdään myös Sdp. Työnantajapuolella tuskin edes oletetaan, että Sdp lähtisi tiukentamaan lakko-oikeutta etenkään ammattiyhdistystaustaisen Antti Rinteen ollessa puolueen johdossa. Vastaavasti ay-liikkeellä ei olisi samanlaista intoa vastustaa hallitusta kuin nyt porvarihallituksen aikaan.
Jääkiekkotermein ilmaistuna: aikeillaan heikentää irtisanomissuojaa Juha Sipilän (kesk) hallitus antoi syötön suoraan Sdp:n lapaan. Seuraukset ovat näkyneet puoluekannatuskyselyissä. Sdp:n kannatusosuus nousi päälle 20 prosentin jo siinä vaiheessa, kun työttömät alkoivat tuntea aktiivimallin vaikutukset elämässään. Samoihin aikoihin Sdp nousi HS-gallupissa kärkipaikalle ohi kokoomuksen.
Viime aikoina Sdp:n ja kokoomuksen välinen kannatusero on kaventunut. Tästä näkökulmasta Sipilän troikan olisikin kannattanut esittää irtisanomissuojan heikentämistä jo paljon aiemmin, jolloin seuraaviin vaaleihin olisi ollut enemmän aikaa ja kiista olisi ehkä ehtinyt ainakin osin unohtua.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
- PääkirjoituksetSeuraa
- AmmattiyhdistysliikeSeuraa
- Antti RinneSeuraa
- Juha SipiläSeuraa
- LakkoSeuraa
- SAKSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti