EUROOPAN UNIONI haluaa jäsenmaiden suitsivan niin sanottujen ”kultaisten viisumien” jakamista. Kultaviisumeilla ja -passeilla viitataan varakkaille sijoittajille räätälöityyn oikopolkuun EU-kansalaiseksi tai ainakin oleskeluluvan haltijaksi.
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona raportin, joka kehottaa jäsenmaita tiukentamaan sääntöjään ja toimimaan läpinäkyvämmin.
Jos EU-jäsenmaat eivät näin toimi, komissio uhkaa ”ryhtyvänsä toimiin”.
EU:N MUKAAN kultaviisumijärjestelmä voi auttaa järjestäytynyttä rikollisuutta asettumaan EU-maihin. Lisäksi järjestelmään liittyy muun muassa rahanpesu- ja veronkiertoriskejä.
Järjestelmä on laillinen, mutta usein tulijoiden taustoja ei tarkasteta riittävän hyvin, jotta riskit voitaisiin sulkea pois.
”Jäsenmaan kansalaisuuden saaminen tarkoittaa myös EU-kansalaisuuden saamista kaikkine oikeuksineen, mukaan lukien vapaa liikkuvuus ja pääsy sisämarkkinoille”, sanoo EU:n oikeuskomissaari Věra Jourová tiedotteessa.
”EU-kansalaisuuden saavilla ihmisillä täytyy olla aito yhteys kyseiseen jäsenmaahan. Haluamme enemmän läpinäkyvyyttä siihen, miten kansalaisuus myönnetään, sekä enemmän yhteistyötä jäsenmaiden kesken. EU:ssa ei pitäisi olla heikkoa lenkkiä.”
UUDEN RAPORTIN MUKAAN yhteensä 20 EU-maata tarjoaa passeja tai oleskelulupia rahaa vastaan. Usein halukkaat tulijat ovat kiinalaisia, venäläisiä tai amerikkalaisia.
Passeja tarjoavat Kypros ja Malta. Passeja on myynyt myös Bulgaria, joka kertoi tiistaina luopuvansa käytännöstä. EU-passin turvin voi liikkua vapaasti koko EU:n alueella.
Oleskelulupia tarjoavat muun muassa Kreikka, Latvia ja Portugali.
Suomella ei ole kultaista passia tai viisumia, jonka saisi ostettua rahalla. Eräänlainen ohituskaista on startup-yrittäjille tarkoitettu oleskelulupa, jota on voinut hakea huhtikuusta lähtien. Se voidaan myöntää hakijalle, joka on perustanut tai perustaa Suomeen startup-yrityksen.
VIIME LOKAKUUSSA kansalaisjärjestöt Transparency International ja Global Witness julkaisivat oman raporttinsa kultaviisumeista. Raportti kuvaili EU-kansalaisuutta ja EU-maiden oleskelulupia ”luksushyödykkeeksi”, jonka riittävän varakas voi ostaa.
”Kultaviisumijärjestelmät ovat houkutteleva ajatus rikollisille ja korruptoituneille”, järjestöt kirjoittivat raportissaan.
Passin on saanut EU:n raportin mukaan 1–2 miljoonalla eurolla. Oleskeluluvan on saanut edullisimmillaan noin 15 000 eurolla Kroatiassa, mutta Luxemburgissa samasta saa maksaa yli viisi miljoonaa euroa.
Syksyn talousrikostutkinnassa selvisi, että Airiston helmen venäläisellä omistajalla oli Maltan kansalaisuus. Maltan kansalaisia ovat myös Venäjän suosituimman hakukoneen Yandexin perustaja Arkadi Volož ja metallimiljardööri Aleksandr Nesis.
EU-RAPORTIN MUKAAN tämäntyyppisten järjestelmien kautta on myönnetty passeja noin 6 000 ihmiselle ja oleskelulupia noin 100 000 ihmiselle kymmenen viimeisen vuoden aikana. EU ei arvioi kultaviisumeilla houkuteltujen sijoitusten arvoa, mutta kansalaisjärjestöjen mukaan kymmenen vuoden aikana summa on saattanut nousta noin 25 miljardiin euroon.
Eniten järjestelmästä ovat kansalaisjärjestöjen mukaan hyötyneet Espanja, Kypros, Portugali ja Britannia.
EU ON ARVOSTELLUT kultaviisumikäytäntöä jo pitkään. EU:n oikeuskomissaari Věra Jourová sanoi elokuussa Financial Times -lehden haastattelussa, että hän on erityisen huolissaan Maltan kansalaisuuden saaneiden venäläisten varallisuuden alkuperästä.
”On suuri huolenaihe, jos Venäjän kansalaisella, joka on työskennellyt koko ikänsä keskijohdossa tai ylimmässä johdossa, jossa palkat eivät ole kovin korkeita, on yhtäkkiä rahaa ostaa Maltan kansalaisuus”, Jourová sanoi.
”Meillä ei ole valtaa kieltää sellaista käytäntöä, mutta meillä on velvollisuus asettaa jäsenmaille tiukat vaatimukset varovaisuudesta”, Jourová sanoi FT:lle.
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona raportin, joka kehottaa jäsenmaita tiukentamaan sääntöjään ja toimimaan läpinäkyvämmin.
Jos EU-jäsenmaat eivät näin toimi, komissio uhkaa ”ryhtyvänsä toimiin”.
EU:N MUKAAN kultaviisumijärjestelmä voi auttaa järjestäytynyttä rikollisuutta asettumaan EU-maihin. Lisäksi järjestelmään liittyy muun muassa rahanpesu- ja veronkiertoriskejä.
Järjestelmä on laillinen, mutta usein tulijoiden taustoja ei tarkasteta riittävän hyvin, jotta riskit voitaisiin sulkea pois.
”Jäsenmaan kansalaisuuden saaminen tarkoittaa myös EU-kansalaisuuden saamista kaikkine oikeuksineen, mukaan lukien vapaa liikkuvuus ja pääsy sisämarkkinoille”, sanoo EU:n oikeuskomissaari Věra Jourová tiedotteessa.
”EU-kansalaisuuden saavilla ihmisillä täytyy olla aito yhteys kyseiseen jäsenmaahan. Haluamme enemmän läpinäkyvyyttä siihen, miten kansalaisuus myönnetään, sekä enemmän yhteistyötä jäsenmaiden kesken. EU:ssa ei pitäisi olla heikkoa lenkkiä.”
UUDEN RAPORTIN MUKAAN yhteensä 20 EU-maata tarjoaa passeja tai oleskelulupia rahaa vastaan. Usein halukkaat tulijat ovat kiinalaisia, venäläisiä tai amerikkalaisia.
Passeja tarjoavat Kypros ja Malta. Passeja on myynyt myös Bulgaria, joka kertoi tiistaina luopuvansa käytännöstä. EU-passin turvin voi liikkua vapaasti koko EU:n alueella.
Oleskelulupia tarjoavat muun muassa Kreikka, Latvia ja Portugali.
Suomella ei ole kultaista passia tai viisumia, jonka saisi ostettua rahalla. Eräänlainen ohituskaista on startup-yrittäjille tarkoitettu oleskelulupa, jota on voinut hakea huhtikuusta lähtien. Se voidaan myöntää hakijalle, joka on perustanut tai perustaa Suomeen startup-yrityksen.
VIIME LOKAKUUSSA kansalaisjärjestöt Transparency International ja Global Witness julkaisivat oman raporttinsa kultaviisumeista. Raportti kuvaili EU-kansalaisuutta ja EU-maiden oleskelulupia ”luksushyödykkeeksi”, jonka riittävän varakas voi ostaa.
”Kultaviisumijärjestelmät ovat houkutteleva ajatus rikollisille ja korruptoituneille”, järjestöt kirjoittivat raportissaan.
Passin on saanut EU:n raportin mukaan 1–2 miljoonalla eurolla. Oleskeluluvan on saanut edullisimmillaan noin 15 000 eurolla Kroatiassa, mutta Luxemburgissa samasta saa maksaa yli viisi miljoonaa euroa.
Syksyn talousrikostutkinnassa selvisi, että Airiston helmen venäläisellä omistajalla oli Maltan kansalaisuus. Maltan kansalaisia ovat myös Venäjän suosituimman hakukoneen Yandexin perustaja Arkadi Volož ja metallimiljardööri Aleksandr Nesis.
EU-RAPORTIN MUKAAN tämäntyyppisten järjestelmien kautta on myönnetty passeja noin 6 000 ihmiselle ja oleskelulupia noin 100 000 ihmiselle kymmenen viimeisen vuoden aikana. EU ei arvioi kultaviisumeilla houkuteltujen sijoitusten arvoa, mutta kansalaisjärjestöjen mukaan kymmenen vuoden aikana summa on saattanut nousta noin 25 miljardiin euroon.
Eniten järjestelmästä ovat kansalaisjärjestöjen mukaan hyötyneet Espanja, Kypros, Portugali ja Britannia.
EU ON ARVOSTELLUT kultaviisumikäytäntöä jo pitkään. EU:n oikeuskomissaari Věra Jourová sanoi elokuussa Financial Times -lehden haastattelussa, että hän on erityisen huolissaan Maltan kansalaisuuden saaneiden venäläisten varallisuuden alkuperästä.
”On suuri huolenaihe, jos Venäjän kansalaisella, joka on työskennellyt koko ikänsä keskijohdossa tai ylimmässä johdossa, jossa palkat eivät ole kovin korkeita, on yhtäkkiä rahaa ostaa Maltan kansalaisuus”, Jourová sanoi.
”Meillä ei ole valtaa kieltää sellaista käytäntöä, mutta meillä on velvollisuus asettaa jäsenmaille tiukat vaatimukset varovaisuudesta”, Jourová sanoi FT:lle.
- Euroopan unioniSeuraa
- EurooppaSeuraa
- UlkomaatSeuraa
- Aino FrilanderSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti