SUOMALAISET eivät ole menettäneet uskoaan politiikkaan ja äänestämiseen. Näin voi päätellä tuoreesta kyselystä, jolla selvitettiin kansalaisten näkemyksiä huhtikuun eduskuntavaaleista.
KUNNALLISALAN kehittämissäätiön (KAKS) joulukuussa teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että kaksi kolmesta eli 67 prosenttia vastaajista arvioi hänen äänellään olevan merkitystä eduskuntavaalien lopputulokseen. Vuonna 2014 vastaava osuus oli 63 prosenttia.
Etenkin niiden osuus, jotka ovat täysin samaa mieltä siitä, että omalla äänellä on merkitystä, on kasvanut tuntuvasti eli 19 prosentista 28 prosenttiin.
ÄÄNESTÄMISEN motivaatiopohjaa tunnusteltiin myös väitteellä ”eduskuntavaalit tarjoavat äänestäjälle todellisen mahdollisuuden muuttaa politiikan suuntaa”.
Tämä väite sai taakseen kolme viidestä eli 62 prosenttia vastaajista.
VASTAAJILTA kysyttiin myös suoraan, aikovatko he kevään eduskuntavaaleissa äänestää.
Kaikista äänestysikäisistä kolme viidestä eli 60 prosenttia ilmoitti äänestävänsä varmasti.
Melko varmoja äänestäjiä on viidennes, ja enemmän tai vähemmän epävarmoja joka seitsemäs.
Epävarmimpia äänestäjiä ovat työttömät, nuoret ja opiskelijat sekä puolueiden kannattajista perussuomalaiset.
Varmimmin äänestämässä käyvät yli 60-vuotiaat, ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät sekä vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajat.
VAIKKA puolue on useimmille vastaajille tärkeämpi kuin ehdokas, ja passeli puolue on myös helpompi löytää kuin mieluisa ehdokas, ei puolueenkaan valinta helppoa ole.
Itse asiassa puolueen valinta on kyselyn mukaan nyt hankalampaa kuin neljä vuotta sitten.
”Minun on vaikea löytää sopivaa puoluetta eduskuntavaaleissa” -väitteen allekirjoitti nyt 35 prosenttia, kun vuonna 2014 tätä mieltä oli vain 25 prosenttia.
PUOLUE on ehdokasta tärkeämpi etenkin vasemmistoliiton, kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajille. Sen sijaan Sdp:n kannattajista keskimääräistä useampi korostaa ehdokkaan merkitystä.
Myös tuleva hallituspohja kiinnostaa kansalaisia. Enemmistön mielestä ”puolueiden tulisi ennen vaaleja ilmoittaa tavoittelemansa hallituspohja, jotta äänestäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa maan tulevan hallituksen koostumukseen”.
Nyt tällaisia ”blokkivaaleja” kannatti vastaajista 64 prosenttia ja viimeksi eli vuonna 2015 vielä suurempi osuus eli 74 prosenttia.
LISTAVAALI, ainakaan suljettu sellainen, ei juuri saa kansalaisten kannatusta. Sitä vastustaa 60 prosenttia ja kannattaa 16 prosenttia, ja loput eivät osaa sanoa.
Listavaaleissa äänestetään joko pelkkää puolueen valitsemaa listaa tai sekä listaa että sen lisäksi ehdokasta.
Suljettu listavaali sai kyselyssä näkyvää kannatusta lähinnä perussuomalaisten tukijoiden joukossa.
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaaman tutkimuksen toteutti Kantar TNS.
Kyselyssä selviteltiin suomalaisten näkemyksiä huhtikuun eduskuntavaaleista.
Aineisto kerättiin Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019.
Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 020.
Vastaajat edustavat Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä lukuun ottamatta Ahvenanmaata.
Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
- EduskuntavaalitSeuraa
- PolitiikkaSeuraa
- PuolueetSeuraa
- Marjukka LiitenSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti