Kaipaamme edelleen edesmennyttä Pohjolan Sanomat-lehteä. Se tuntui omalta. Nykyiseen Lapin Kansa-lehteen emme meinaa tottua ei sitten millään.
No se tullut tällä erää taas meille puolisen vuotta ja ensi viikolla on edessä lehden tulon loppuminen.
Meitä on pommitettu lehden jatkotilauksella kahdenkin henkilön voimin. Mieshenkilö soitti hetki sitten ja tiedusteli lehtitilauksen jatkosta. Olin hänelle kertonut aikaisemmin, että asia on mietinnässä.
Niinhän siinä kävi, että sovimme kahden kuukauden jatkotilauksesta -hänen aktiivisuus palkittiin...
TIETOINEN SYÖMINEN on esimerkiksi sitä, että lopettaa syömisen, kun tuntee olevansa kylläinen. Ruokaa voi jättää lautaselle. Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen pohtii aihetta tuoreessa kirjassaan Superhyvää keholle. Tee rauha ruoan kanssa (Otava 2019).
Putkonen kuvaa kirjassaan, miten nälkänä kokemamme halu palvelee usein jotain muuta tarvetta kuin konkreettista ravinnon puutetta. Se on hyvä ymmärtää. Yksi keino on tunnistaa erilaiset nälkätyypit, joita Putkonen luettelee kirjassaan yhdeksän.
”Nälkätyypit ovat keino avata, miten kehon viestejä ja nälkää voi ymmärtää”, Putkonen sanoo.
Nälkätyypit ovat peräisin amerikkalaiselta lastenlääkäriltä Jan Chozen Baysiltä, jolta on suomennettu kirja Tietoinen syöminen (Viisas elämä 2011). Peltosen mukaan kyse on vähän samasta asiasta kuin mindfulnessissa, läsnäolon taidosta.
”Keskitytään aisteihin ja esimerkiksi ruokamuistoihin”, Peltonen kuvaa asiaa.
1. MUISTINÄLKÄ
Muistinälkä on Putkosen oma lisäys nälkätyyppeihin. Sen avulla havainnoidaan esimerkiksi, miten paljon on päivän aikana jo syönyt.
”Jos lounaan syö kiireessä, voi olla vaikea rekisteröidä, paljonko on syönyt”, Putkonen selittää.
Jos ruokailusta ei jää muistijälkeä, ei siitä myöskään tule kylläiseksi. Putkosen mukaan tulee syötyä enemmän, jos syöminen ei jää muistiin.
”On hyvä tiedostaa ja ymmärtää omien mielihalujen taustalla vaikuttavat asiat.”
2. NÄKÖNÄLKÄ
Annoksen tekeminen houkuttelevan näköiseksi on hyvä asia. Putkosen mielestä sitä tulisi käyttää hyväksi esimerkiksi vihannesosastolla, jonka väriloisto on upea ympäri vuoden.
Kun keskityt katsomaan mitä syöt, et tule ahmineeksi vain vatsan täytettä, vaan keskityt ruokailuun. ”Näkönälkä auttaa ruoansulatuksessa ja toki ilahduttaa syöjää esteettisesti”, Putkonen sanoo.
Kun keskityt katsomaan mitä syöt, et tule ahmineeksi vain vatsan täytettä, vaan keskityt ruokailuun.
3. TUOKSUNÄLKÄ
Tuoksuja nälän herättämiseen käyttävät esimerkiksi kauppojen paistopisteet. Tuoksunälkä yhdistyy monesti muistinälkään. Alitajunnasta nousee pullamuisto mummolasta tai muisto croissantin syömisestä Pariisin katukahvilassa. Tuoksunälän kohdalla on usein kysymys mielikuvasyömisestä eikä aina nälän tunteesta.
Kun kohtaa hyviä ruokatuoksuja, on Putkosen mukaan hyvä pysähtyä miettimään, tunteeko todella nälkää vai herättääkö tuoksu vain tunteen. Läheskään aina kyse ei ole nälästä vaan siitä, tuoksu herättää muiston jostain mukavasta tunteesta. Toki tuoksun takia voi joskus ostaa pullan ja syödä herkullisen korvapuustin.
4. SUUN NÄLKÄ
Ruoan rakenne vaikuttaa siihen, miten sen makumolekyylit irtoavat suussa ja miten ne aistitaan. Ihmisten makumieltymykset eroavat toisistaan. Joskus, kun ruoka maistuu oikein hyvältä, on vaikea kuunnella kehon muita viestejä. Eli vaikka vatsa olisi täynnä, tulee syötyä liikaa.
”Hyvää ruokaa syödessään voi keskittyä ajattelemaan, että tätä voin syödä joskus uudelleenkin”, Putkonen sanoo.
Toisaalta esimerkiksi monien vanhusten ruokahalu on heikentynyt. Silloin maku on korvaamaton apu, jotta ihminen saadaan syömään riittävästi.
5. KUULONÄLKÄ
Osa ruokailuun liittyvistä äänistä herättää ruokahalun. Tuore vihannes esimerkiksi rouskuu ja herättää mielikuvan tuoreudesta ja raikkaudesta. Ruoanlaittoon liittyvät äänet ovat monille osa ruokahalun herättelyä.
Kuulonälkä ei Putkosen mielestä ole kovin keskeistä silloin, kun syödään tiedostaen, mutta se voi olla hauska lisä.
”Osa ei pidä keitetyistä vihanneksista, vaan he kaipaavat pureskeltavaa. Raakojen vihannesten lisääminen ruokavalioon voi silloin olla keino lisätä kasvisten syömistä”, Putkonen sanoo.
Terveellä aikuisella saattaa tulla tarve napostella jotain, jos ei ole saanut ruokaa tiettyyn aikaan päivästä. Silloin voisi pysähtyä miettimään, onko oikeasti nälkä.
6. MAHANÄLKÄ
Mahanälkä on osittain opittua. Mahan kuristellessa suolisto puhdistuu. Se on suoliston oma pesujärjestelmä, joka kuuluu, kun viimeiset ruoan rippeet edellisestä syömiskerrasta siivotaan pois. Se ei selitä fysiologista nälkää, mutta kurinan voimakkain osuus osuu yksiin sen kanssa, että ateriasta alkaa olla useita tunteja.
Ihmiset syövät lounaan tiettyyn aikaan, koska ovat tottuneet syömään silloin.
”Terveellä aikuisella saattaa tulla tarve napostella jotain, jos ei ole saanut ruokaa tiettyyn aikaan päivästä. Silloin voisi pysähtyä miettimään, onko oikeasti nälkä”, Putkonen sanoo.
Monille ei ehdi tulla nälkä päivän aikana ollenkaan juuri mahanälän takia. Silloin kannattaa opetella, miltä nälkä tuntuu. Ja mitä se aiheuttaa? Toisaalta, jos ei koskaan syö liikaa, voi myös kokeilla, miltä tuntuu syödä vatsansa ihan täyteen.
7. MIELEN NÄLKÄ
”Oikein syöminen” on tämän päivän vitsaus. Ihmiset eivät kuuntele enää omaa näläntunnettaan vaan jatkavat tarkkoja ruokailuohjeita, vaikka olo olisi miten huono.
”Yksikään kalorilaskuri ei pelaa paremmin kuin kehon omat nälänsäätelymekanismit”, Putkonen sanoo.
Nälkä on välttämätön mekanismi, joka suojaa elämää. Jos syömistä ohjaisi pelkkä fysiologia, makuvalinnat olisivat luultavasti hyvin monipuolisia. Itsekuri ei voi toimia syömisen säätelymekanismina, sillä ihminen väsyy itsensä kurissa pitämiseen ennen pitkää.
Mielen nälkä on parhaimmillaan sitä, että valitsee tietoisesti ruokia, joista tulee hyvä mieli ja hyvä olo. Putkosen mielestä olisi hyvä miettiä, miksi esimerkiksi jaottelee ruokia oikeisiin tai vääriin valintoihin.
Toisaalta mielen nälkä on tiedon nälkää, ja on hienoa, että ravitsemustieto auttaa meitä voimaan paremmin ja elämään terveempinä.
Osa ihmisistä hakee syömissääntöjen kautta henkistä selkeyttä.
8. SYDÄMEN NÄLKÄ
Tunnesyöminen on esimerkiksi lohduttautumista hyvällä ruoalla huonon työpäivän jälkeen. Moni myös palkitsee itsensä syömällä. Ja aivan yhtä moni syö suruun, yksinäisyyteen tai tylsyyteen.
Sydämen nälkä pitää sisällään asioita, jotka eivät ratkea ruokalautasella. Kurja päivä ei välttämättä muutu paremmaksi syömällä.
”Olisi hyvä tiedostaa, että jokainen pieni arkinen notkahdus ei ratkea syömällä”, Putkonen sanoo.
Ruokasuhde on hänen mielestään pulmallinen silloinkin, kun tunteita turrutetaan syömällä eikä käsittelemällä ja tuntemalla niitä.
Pahimmillaan sydämen nälkä johtaa ahmintahäiriöön tai muuhun syömishäiriöön. Se sisältää ajatuksen, että tunteita voi käsitellä ruokaidentiteettinsä kautta.
”Osa ihmisistä hakee syömissääntöjen kautta henkistä selkeyttä.”
9. SOLUNÄLKÄ
”Jos eläisimme luonnon armoilla, osaisimme tunnistaa meille sopivia ja tarpeellisia ruokia”, Leena Putkonen kirjoittaa kirjassaan.
Monen makeannälkä johtuu siitä, ettei saa päivän aikana tavallista ruokaa lautasmallin mukaisesti. Luonnostaan valitsisimme monipuolisia ruokia, jos keho saisi valita. Putkosen mukaan ihminen valitsee esimerkiksi liikuntasuorituksen jälkeen monipuolisen aterian karkkipussin sijasta.
Tietoinen syöminen on myös sitä, että kuuntelee, mitä keho tarvitsee. Syöminen on taito, jonka jokainen voi oppia.
Kuinka sitten tunnistaa aidon nälän näläksi pukeutuneiden halujen joukosta?
Erilaiset tunteet ja halut hallitsevat nälän tunnetta, mutta nälkä on oikeasti myös fyysinen tarve. Leena Putkosen mukaan fyysinen nälkä on erilainen kaikilla. Jollain se tuntuu mahassa tyhjyytenä, joillakin taas keskittymiskyvyn menetyksenä. Joku taas alkaa kiukutella, ja työt takkuavat. Osa uuvahtaa, ja kehon valtaa voimattomuus.
”Fysiologinen nälkä lähtee ruoalla”, Putkonen toteaa.
