keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Kärsivällisyys palkittiin...

Kirjoitin viikko toista sitten seuraavaa:

Seurasimme hetki sitten kotikuusitaistelua elämästä. Yhdessä ns. logokuusistamme on linnunpönttö, jossa on talitiasilla pesä. On ollut mukava seurata talitiaispariskunnan kiihkeää ruokkimislenähtelyä pönttöön ja taas ruokaan hakemaan poikasilleen.

Hetki sitten pöntön läheisyyteen ilmaantui orava, joka aiheutti ruokkimislennähtelyjen loppumisen. Talitiaiset ärhentelivät reviirilleen tunkeutuneelle oravalle. Ilmeisesti poikkeukselliset ärhentelyäänet ja -eleet houkuttelivat kaksi harakkaa paikalle, jotka alkoivat ahdistella, jäljittää oravaa. Tuntui siltä, että harakat tulivat talitiaisten avuksi - mene ja tiedä.

Taistelu jatkui pitkään. Monien vaiheiden päätteeksi harakat ajoivat oravan pois. Se jäi lähikuoivuun tarkkailemaan tilannetta. Orava siirtyi ilmeisesti lähellä oleviin kuusiin, koska harakoiden räkätysäänet alkoivat kuulua sieltä.

Talitiaiset olivat myös hetken aikaa liikkumattomina pöntön lähettyvillä. Sitten ruokkimislennähtelyt jatkuivat. Todennäköisesti kyseinen orava palaa häirintäretkelleen uudestaan.  

Oravia monet pitävät herttaisina, pikku lemmikkeinä. Ne ovat kaukana siitä. Ne ovat petoja, suoranaisia riiviöitä nimenomaan pikkulintujen pesimisaikaan.

________________________________________________________________________

Tänään keskiviikona 15.06.2016 aamulla vaimoni huikkasi päärakennuksen terassilta: "Tulehan katsomaan, pöntöstä tehdään lähtöä!"

Pöntön aukossa oli tiaisenpoikanen, jota emolinnut houkuttelivat ulos. Näytti siltä, että emolinnut edelleen kantoivat suussaan poikaselle herkkuja, mutta välillä oli pitkiä pausseja.
Ilmeisesti aikaisemmin oli jo poikanen, mahdollisesti poikasia jo tullut ulos pöntöstä, sillä kuusiryppäästä oli kuultavissa sen tyyppistä ääntä.

Pitkään kyseinen poikanen sinnitteli pesäaukossa, mutta sitten pudottautui pehmeälle, uutta kasvustoa (kuusenkerkkää) olevalle kuusenoksalle. Eikä aikaakaan, kun se oli jo toisen kuusen oksilla touhuamassa. Emolinnut tuntuivat seuraavan tilannetta...

Niin tuo artikkelin otsikko: Kärsivällisyys palkittiin: Ensimmäistä kertaa näin livenä em. tyyppisen tapahtuman eli linnunpoikasen pesästä lähdön. Tosin samaan hengenvetoon on todettava, että aikaisemmin en ole näin kärsivällisesti  ja intensiivisesti asiaa seurannutkaan.

Tällä hetkellä pöntön läheisyydessä on täysin hiljaista. Tiaiset ovat siirtyneet lähipuihin ja pensaisiin.

Meillä on kaksi pönttöä toisistaan noin 15 metrin etäisyydellä olevissa koivuissa. Toisessa ovat sinitiaiset asukkaina ja toisessa kirjosieppopariskunta. Liikehdintä niissäkin on aika vilkasta.
Pihanperällä pienessä pihlajassa oleva pönttö ei havaintojemme mukaan ole saanut asukkaita. 

Todettakoon lisäksi, että yhdessä kuusessa näyttää olevan harakanpesä. Siksi harakat olivat aikaisemmin niin tiitteriä oravaa hätyytellessään.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti