Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
KOLUMNI
Brexitissä tyhmyys tiivistyy
Britannian mahdollisen EU-eron ympärillä pyörivässä keskustelussa tyhmyyttä edustavasta populismista on tullut suorastaan hyve, kirjoittaa Sixten Korkman.
BRITANNIAN kansalaiset vastaavat ensi torstaina kysymykseen ollako vai eikö olla osa Euroopan unionia?
Kansanäänestys on juuri nyt eurooppalaisen keskustelun hallitseva teema. Onko kysymys tärkeä, ja jos on, niin miksi?
EI OLE uutta, että saarivaltio ja entinen suurvalta pohtii, ollako osa Eurooppa vai ei. Äänestyksen lopputuloksesta riippumatta identiteettiä koskeva keskustelu Britanniassa saattaa jatkua kiivaana kansanäänestyksen jälkeenkin.
Iso pulma on se, että eroa vaativilla ei ole mitään käsitystä siitä, miltä pohjalta suhteita Euroopan unioniin pitäisi rakentaa, jos ulkopuolelle päädytään. Ranskalla ja monilla muilla jäsenmailla ei ole kiinnostusta ottaa huomioon EU:sta eroavan maan etuja.
Ero olisi uhka Iso-Britannian talouden toimintaedellytyksille ja sisämarkkinoille pääsylle.
TALOUDELLISESTI Britannian eron merkitys muun Euroopan kannalta on melko vähäinen etenkin pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä epävarmuus ja hermostuneisuus aiheuttavat sen sijaan monenlaisia ylilyöntejä pörssissä ja valuuttamarkkinoilla.
Brexit onkin paljon isompi kysymys poliittisesti kuin taloudellisesti.
BRITANNIAN ero heikentäisi sen omaa vaikutusvaltaa maailmalla mutta myös EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista merkitystä. Vastuu turvallisuuspolitiikan keskustelusta jäisi yhä selvemmin Ranskan sekä vastuunkantoon haluttomasti suhtautuvan Saksan harteille.
Osuvasti on sanottu, että Brexit on ”loose-loose” -ratkaisu. Kaikki häviävät: Britannia, EU ja kansainvälinen yhteisö.
Tässä syy, minkä takia jokseenkin kaikki riippumattomat asiantuntijat pitävät mahdollista eroa tyhmänä ja toivovat äänestyksen puoltavan Britannian pysymistä unionissa.
MIKSI sitten Britannian ero on niin lähellä?
Ehkä masentavin seikka on siinä, että aiheesta käyty keskustelu on tuonut poikkeuksellisen selkeästi esiin taloudellisen ja poliittisen eliitin ja kansan välillä olevan juovan. Eliitti ei halua eroa, kansasta suuri osa toivoo sitä.
Kuvaavaa on, että eroa kiivaasti vaativa Britannian oikeusministeri on torjunut kritiikkiä toteamalla, että ”olemme saaneet tarpeeksemme asiantuntijoista”.
Tässä jäävät yliopistoihin ylimielisesti suhtautuvat suomalaiset ministeritkin jälkeen.
TYHMYYTTÄ edustavasta populismista on tullut sekä salonkikelpoista että suorastaan hyve. Näin on tapahtunut valistuksen kehdossa ja rationaalisen politiikan mallimaissa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.
Jos britit ovat niin tyhmiä että lähtevät EU:sta, on helppo kuvitella, että amerikkalaiset voisivat valita Donald Trumpin presidentikseen.
Se olisi jo vakava uhka Yhdysvaltojen ja koko maailman vakaan kehityksen kannalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti