Niin muuttuu maailma Eskoni - todetaan Aleksis Kiven Nummisuutareissa. Niin totisesti muuttuu.
Nyt julkaistu selonteko on realistinen päivitys juuri nyt vallitevasta tilanteesta.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
PÄÄKIRJOITUS
Nato-option arvo vain nousee
Mahdollisuus hakea Naton jäseneksi on keskeinen osa Suomen Venäjän-politiikkaa.
Helsingin Sanomat
SUOMEN turvallisuustilanteen nopea heikentyminen ja uhkien arvaamattomuus leimaavat kaikin tavoin hallituksen perjantaina julkistamaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Sitten vuoden 2012 selonteon Suomen turvallisuusympäristössä oikeastaan kaikki olennainen on muuttunut, ja syynä tähän on Venäjä. Asetelma on nyt Venäjä vastaan muut. Sivustakatsojille sen sijaan ei enää ole roolia. On selvää, että jos Suomen lähialueilla syntyisi konflikti, Suomi ei voisi jättäytyä sen ulkopuolelle.
Selonteko on uusin päivitys siitä murroskaudesta, jossa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tehdään. Tilanne on vakava, eikä sitä peitellä selonteossa: ”Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.”
Suomessa turvallisuuspolitiikan koodisana on perustellusti yhteistyö.
Suomi rakentaa turvallisuuttaan kuin palapeliä, jossa sovitellaan yhteen Ruotsi-yhteistyötä, EU:n vahvistuvaa turvallisuusyhteistyötä, Nato-kumppanuutta sekä kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltoihin ja myös Venäjään. Paloja on monta, ja joskus niitä on vaikea liittää toisiinsa. Silti niitä kaikkia tarvitaan.
Suomi rakentaa turvallisuuttaan kuin palapeliä, jossa sovitellaan yhteen Ruotsi-yhteistyötä, EU:n vahvistuvaa turvallisuusyhteistyötä, Nato-kumppanuutta sekä kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltoihin ja myös Venäjään. Paloja on monta, ja joskus niitä on vaikea liittää toisiinsa. Silti niitä kaikkia tarvitaan.
Selonteko linjaa, että Ruotsi-yhteistyötä syvennetään ilman rajoitteita. Myös suhde Yhdysvaltoihin korostuu monin tavoin. Yhdysvallat puolestaan on jo muuttanut suhdettaan Natoon ja Euroopan puolustamiseen. Muutos jatkuu Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksesta riippumatta. Siksi Suomelle on hyvin tärkeää se, että myös EU vahvistuu turvallisuusyhteisönä.
EU:n puolustusulottuvuudelle antaa suuntaa EU:n uusi globaali ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia, jota juuri viimeistellään. Strategian käsittely kesäkuun lopun Eurooppa-neuvostossa riippuu kuitenkin Britannian EU-äänestyksen tuloksesta. Jos britit aikovat erota EU:sta, strategia menee hyllylle.
Myös ilman Brexitiä EU:n yhtenäisyys on monin tavoin koetuksella. Sekin on Suomelle turvallisuusuhka. Moni eurooppalainen Nato-maa kuitenkin jo ymmärtää selvästi, että myös EU:lla on oltava rooli siinä, miten vastataan Euroopan sisäisiin ja ulkoisiin turvallisuusuhkiin: terrorismiin, erilaisiin hybridiuhkiin, Syyrian ja sen lähialueiden konflikteihin. . .
Se, että EU ja Nato tiivistävät suhteitaan heinäkuussa Varsovassa Naton huippukokouksessa, on tärkeää, vaikka mitään konkreettista tuskin vielä saadaan aikaan. Sen estää Turkin, Kreikan ja Kyproksen ratkaisematon kiista Kyproksesta. Nato on kuitenkin jo laittanut oman strategiansa uusiksi, ja Varsovan kokouksessa vahvistuu se käsitys, että Nato on tulevaisuudessa näkyvä toimija Itämeren alueella. Itämeren vakauttamisessa Naton rooli on Suomen mielestä tärkeä. ”Naton läsnäolo ja toiminta vakauttavat alueen turvallisuustilannetta”, selonteossa sanotaan.
Suomen ja Naton suhteissa voi puhua jo loikasta. Muutos näkyy myös suomalaisessa Nato-keskustelussa. Sitä käydään uudenlaisin asia-argumentein, ja puolueet päivittävät nyt kilvan Nato-kantojaan.
Erityisen tärkeää Suomelle on Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen. Selonteko viestii monin tavoin siitä, että Suomi toimii nyt määrätietoisesti niin, ettei Natoon liittymiselle ole yhtään estettä, jos Suomi hakee jäsenyyttä.
Mahdollisuus hakea Naton jäseneksi on keskeinen osa Suomen Venäjän-politiikkaa. Venäjän-politiikka on nyt monin tavoin erityistä, mistä yksi merkki on presidentti Vladimir Putinin vierailu Suomessa heinäkuun alussa.
Sitä, että puhevälit pysyvät, ei ole syytä vähätellä tilanteessa, jossa Venäjän kehitystä on hyvin vaikea arvioida. Merkkejä siitä, että suunta olisi myönteinen, on kovin vähän.
Sitä, että puhevälit pysyvät, ei ole syytä vähätellä tilanteessa, jossa Venäjän kehitystä on hyvin vaikea arvioida. Merkkejä siitä, että suunta olisi myönteinen, on kovin vähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti