Sanooko Suomi suorat sanat Venäjästä?
Hallitus päättää tänään eduskunnalle annettavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sisällöstä. Ulkoministeriön johdolla laadittu selonteko päivittää Suomen lähiympäristössä tapahtuneita turvallisuuspoliittisia muutoksia, joihin keskeinen syy on suurvallaksi jälleen halajava Venäjä.
Suomen turvallisuusympäristöä kartoitettiin viimeksi joulukuussa 2012 valmistuneessa puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Moni asia on sen jälkeen muuttunut.
Venäjän maaliskuussa 2014 toteuttama Krimin miehitys ja Ukrainan kriisi ovat lisänneet jännitystä Itämeren alueella. Samaan aikaan Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet keskinäistä puolustusyhteistyötään ja myös sotilaallista yhteistyötään Yhdysvaltain ja Naton kanssa.
Suomi on tuominnut Venäjän ärhentelyn
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuosi sitten kirjoitetussa ohjelmassa linjataan Suomen ottavan huomioon, että erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt.
Suomen turvallisuusympäristöä kartoitettiin viimeksi joulukuussa 2012 valmistuneessa puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Moni asia on sen jälkeen muuttunut.
Venäjän maaliskuussa 2014 toteuttama Krimin miehitys ja Ukrainan kriisi ovat lisänneet jännitystä Itämeren alueella. Samaan aikaan Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet keskinäistä puolustusyhteistyötään ja myös sotilaallista yhteistyötään Yhdysvaltain ja Naton kanssa.
Suomi on tuominnut Venäjän ärhentelyn
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuosi sitten kirjoitetussa ohjelmassa linjataan Suomen ottavan huomioon, että erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt.
Hallituksen ministerit ja presidentti Sauli Niinistö ovat johdonmukaisesti tuominneet Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa.
Hallitusohjelmassa todetaan Venäjästä, että se on Suomen merkittävä naapuri. Suomi noudattaa hallitusohjelman mukaan Euroopan unionin yhteisiä Venäjä-linjauksia ylläpitäen myös monipuolisia kahdenvälisiä suhteita.
Hallitusohjelmassa linjataan, että puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään. Viro ja muut Baltian maat ovat hallitusohjelman mukaan Suomelle tärkeitä kumppaneita sekä EU:ssa että kahdenvälisesti.
Sipilän hallitus avasi Nato-oven
Hallituksen vaihdos toi vuosi sitten muutoksen Suomen Nato-linjaukseen.
Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen yhteisesti hyväksymän muotoilun mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Kokoomuslaisten Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin johtamien hallitusten ohjelmiin oli kirjattu, että hallituskauden aikana ei valmistella Nato-jäsenyyden hakemista.
Yhdysvaltoihin liittyen Sipilän hallituksen ohjelmassa linjataan, että hallitus vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta.
Nato-raportti korosti Suomen ja Ruotsin yhteistyötä
Hallitusneuvotteluissa keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus sopivat, että hallitus laatii ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka valmistelun yhteydessä arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle.
Neljän kotimaisen ja ulkomaisen asiantuntijan Nato-raportti luovutettiin ulkoministeri Timo Soinille (ps.) huhtikuun lopulla. Raportin keskeinen viesti, on että Suomen ja Ruotsin olisi paras tehdä Nato-ratkaisunsa yhdessä ja samaan suuntaan.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja myöhemmin valmistuva puolustusselonteko on tällä kertaa irrotettu toisistaan. Puolustusselonteon tehtäväksi on jäänyt määritellä Suomen puolustuspoliittiset linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Puolustusselonteossa raamitetaan myös puolustusrahojen tuleva tarve.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti