USA:n uudet Venäjä-pakotteet ovat ongelmalliset nimenomaan Saksan kannalta. Toisaalta: Onko uusi kaasuputki edes välttämätön?
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Kaasuhuolto vaakalaudalla – energiamarkkinoiden kylmä sota tulee kalliiksi erityisesti Saksalle
Nord Stream -kaasuputkea Saksan Mecklenburgissa KUVA: ZUMA WIRE
Yhdysvaltojen asettamat Venäjä-pakotteet jarruttavat vääjäämättä kiisteltyä Nord Stream 2 -putkihanketta, jonka varaan Saksa rakentaa tulevan kaasuhuoltonsa.
Venäjältä Saksaan tulevien Nord Stream 2 -kaasuputkien rakentamista valmistellaan Saksassa täyttä vauhtia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin allekirjoittamien Venäjän vastaisten pakotelakien vuoksi rakennustyöt saattavat kuitenkin lykkääntyä tai jopa peruuntua. Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää ensi vuoden alussa.
Jo pelkkä hankkeen lykkääntyminen olisi vakava isku Saksalle, jonka talous pyörii 90-prosenttisesti tuontikaasun varassa. Putkia pitkin tuleva Venäjän kaasu kattaa 40 prosenttia Saksan tarpeesta.
"Pakotteet ovat uhka Saksan ja Euroopan taloudelle", projektiin osallistuvan Uniperin toimitusjohtaja Klaus Schäfer varoittaa talousviikkolehti Wirtschaftswochessa. Schäfer on samalla Saksan talouselämän itävaliokunnan varapuheenjohtaja.
Nord Stream 2 -konsortion toisen saksalaisyrityksen Wintershallinykkösmies on vielä tylympi kommentoidessaan USA:n pakotteita.
"Pakotteita ei saa käyttää väärin omien taloudellisten intressien edistämiseen", Wintershallin Mario Mehren sanoo.
Eurooppalaisten ja erityisesti saksalaisten mielestä Yhdysvallat pyrkii pakotteilla edistämään ennen muuta omaa energiavientiään. Ukrainan rauhanprosessin edistäminen Kremliä painostamalla on Saksan talouselämän ja myös Berliinin hallituslähteiden mukaan toissijainen kysymys.
Vielä ei ole esitetty tyhjentäviä arvioita nimenomaan energiateollisuuteen kohdistuvien pakotteiden vaikutuksista.
Trumpin allekirjoittamassa laissa mainitaan yksiselitteisesti Nord Stream 2 -miljardiprojekti, mutta periaatteessa pykälät kieltävät kaikkien energian tuontiin liittyvien tavaroiden, palveluiden, teknologian ja tiedon myymisen venäläisille. Energia-asiantuntijoiden mukaan kyse on miljardien liiketoiminnasta ja siksi tappiot voivat nousta vähintäänkin satoihin miljooniin.
Venäjän valtiollisen Gazpromin vetämässä Nord Stream 2 -hankkeessa on mukana viisi eurooppalaista yhtiötä, ranskalainen Engie, itävaltalainen OMV, hollantilais-brittiläinen Shell ja saksalaiset Uniper sekä Wintershall. Kaikki investoivat 950 miljoonaa putkiin, joiden on tarkoitus kuljettaa vuodesta 2020 lähtien vuosittain 55 miljardia kuutiota maakaasua Eurooppaan.
Saksa on aktiivisesti pyrkinyt profiloitumaan Venäjän kaasuviennin solmukohdaksi Euroopassa. Juuri siksi Saksa kärsii eniten Washingtonin naulaamista pakotteista.
Saksan teollisuus- ja kauppakamarin (DIHK) viennistä vastaava johtaja Volker Treier muistuttaa, että "energiahuollon kannalta tärkeät projektit saattavat pysähtyä kokonaan", jos saksalaiset yritykset eivät saa olla mukana venäläisissä kaasuputkihankkeissa. Esimerkiksi Nord Stream 2 -hankkeen putket toimittaa saksalainen Salzgitter yhdessä niin ikään saksalaisen Dillinger Hütten kanssa.
Nord Stream 2 on Euroopan unionissa kiistelty hanke, vaikka Brysselin komissio nyt torjuu USA:n pakotteet ja uhkaa vastatoimilla. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on aiemmin varoittanut, että Venäjältä Saksaan tulevat putket lisäävät Euroopan riippuvuutta Venäjästä. Putkea vastustetaan erityisesti Itä-Euroopan EU-maissa.
Liittokansleri Angela Merkelin hallitus on vienyt putkiprojektia eteenpäin EU:n nurinasta huolimatta. Erityisesti hallituksessa istuvat sosiaalidemokraatit ovat ulkoministeri Sigmar Gabrielin johdolla korostaneet Venäjän kanssa tehtävän energiayhteistyön tärkeyttä. Entinen demarikansleri Gerhard Schröder on Gazpromille kuuluvan Nord Stream 2 -yhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Saksan talouden kannalta yhtälö on hankala. 40 prosenttia maan kaasusta tulee Venäjältä. Hollannin osuus on 29 ja Norjan 20 prosenttia. Näiden molempien kaasuntuotanto vähenee lähivuosina merkittävästi. Jos Saksa haluaa ostaa kaasua USA:sta tai Qatarista, sen pitää investoida voimakkaasti infrastruktuuriin, jota tarvitaan nestekaasun tuomiseksi.
Berliinin hallituslähteiden mielestä Valkoisella talolla on sormensa pelissä myös Qatarin vastaisen saarron masinoimisessa. Lähi-idän saartorintamaa johtaa Saudi-Arabia, joka ilmoitti Qatarin vastaisista pakotteista heti sen jälkeen, kun presidentti Trump oli vieraillut Saudi-Arabiassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti