Markan paluu olisi mahdollinen – Mitä siitä seuraisi?
Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen eurojäsenyydestä euroalueessa sai räjähtävän lähdön, mutta nyt vauhti on hiipunut. Tutkimusryhmä on selvittänyt, mitä Suomen euroero tarkoittaisi.
Suomen irtautuminen eurosta –”Fixit”- ei ole ensimmäistä kertaa tapetilla. Viime vuonna Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen johtama tutkimusryhmä julkaisi kirjan ”Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot”, jossa Suomen euroero mainitaan yhtenä mahdollisena ratkaisuna yhteisvaluutan mukanaan tuomiin ongelmiin.
Kirjassa esitellään myös ajatus rinnakkaisvaluuttoihin siirtymisestä, jossa euron rinnalle otettaisiin kansalliset valuutat, joiden arvo muodostuisi päivittäin markkinoilla.
– Kaikki euroissa tehdyt toimivat sopimukset toimisivat kuten tähän asti, mutta ne voitaisiin tehdä jatkossa myös kansallisvaluutoissa. Euro säilyisi painotettuna korivaluuttana, Kanniainen selittää työryhmän hahmotelmaa.
Paavo Väyrynen mainitsee Kanniaisen johtaman EuroThinkTank-ryhmän ehdotuksen rinnakkaisvaluutoista aloittamansa kansalaisaloitteen perusteluissa. Talousasiantuntijoiden ryhmään kuuluu muun muassa valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajan toimesta eläköitynyt Peter Nyberg sekä nykyisin Kokoomuksen kansanedustajana toimiva Elina Lepomäki.
Liian vahva euro kuristaa
Työryhmän selvityksessä tuodaan esille eurojärjestelmän heikkouksia. Raportin johtopäätöksissä suhtaudutaan hyvin skeptisesti siihen, että yhteisvaluutta voisi toimia nykyisen löyhän liittovaltion olosuhteissa.
Samaan lopputulokseen ollaan päädytty myös Suomen ulkopuolella: kesäkuussa EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin johdolla valmistellussa raportissa ehdotetaan rahaliiton syventämistä ja euromaiden yhteisen valtiovarainministeriön perustamista.
– Nykytilanne on todella heikko ja historia osoittaa, että tällaiset valuuttaunionit ovat hajonneet. Euron ongelmat ovat sitä luokkaa, että nyt vaihtoehtona näyttää olevan suunta joko kohti Yhdysvaltojen tai Sveitsin mallin mukaista liittovaltiota tai paluuta Euroopan unioniin, jossa rahaliiton jäsenmailla on kansalliset valuutat, professori Vesa Kanniainen sanoo.
Kanniaisen mukaan Saksa pitää tällä hetkellä euroa liian vahvana muille euromaille. Vapaasti markkinoilla kelluvat rinnakkaisvaluutat devalvoituisivat kunkin kansantalouden suorituskyvyn mukaiseksi.
Euromaiden kansalaisille kyyti voisi olla alkuun karua. Esimerkiksi Kreikassa drakman arvo suhteessa euroon voisi tippua jopa 50 prosenttia. On arvailun varassa, kuinka paljon suomalaisten ostovoima laskisi, mikäli palkkapäivänä verkkopankkiin alkaisi ilmestyä eurojen sijaan markkoja.
– Kirjaa tehdessämme arvioimme, että Suomen rinnakkaisvaluutta saattaisi devalvoitua noin 6 prosenttia. Näen, että Suomen kilpailukyky on heikentynyt siitä ja markka saattaisi heikentyä enemmänkin. Pointti onkin siinä, että vapaasti kelluvan valuutan arvo olisi joka päivä oikea. Suomalainen työmies saisi sen ostovoiman minkä hän ansaitsee, eli mihin Suomen kansantalouden suorituskyky pystyy vientimarkkinoilla, Kanniainen selittää.
Uhkana talletuspako ja talouskriisi
Ekonomisti Roger Wessmanin mukaan eurosta lähteminen johtaisi todennäköisesti talouskriisin. Wessman ei ole Eurothinktank-ryhmän jäsen, mutta on osallistunut aktiivisesti julkiseen keskusteluun eurojärjestelmästä.
– Akateemisessa norsunluutornissa on helppo todeta, että markka voisi toimia paremmin kuin euro, ja unohtaa millainen ongelma siirtymisprosessi olisi. Pahimmillaan saataisiin aikaan valtava sotku, Roger Wessman sanoo.
Wessman pitää hyvin todennäköisenä, että Suomen ilmoitettua euroerosta seurauksena olisi talletuspako Suomessa toimivista pankeista.
– Mahdollisesti oltaisiin pakotettuja pitkän siirtymävaiheen aikana asettamaan talletusten nostorajoituksia, samaan tapaan kuin kesällä Kreikasta.
Teknisesti siirtymä olisi Wessmanin mukaan mahdollista tehdä suhteellisen kivuttomasti, jos Euroopan keskuspankki olisi valmis rahoittamaan eurosta lähtevän valtion pankkijärjestelmää siirtymävaiheen ajan. Se taas tuskin tulisi tapahtumaan.
– Jos suomalaiset pankit joutuvat ongelmiin euroeron takia, niin siinä vaiheessa on myöhäistä pyytää apua Euroopan keskuspankilta, Wessman sanoo.
Markan romahdus ei ole unohtunut
Kanniainen pitää puheita markan uuden tulemisen aiheuttamasta markkinakaaoksesta pelotteluna, mutta painottaa että valmistelutyö olisi hoidettava huolella. Vahvan markan romahtamisen aiheuttamat traumat eivät ole vielä parantuneet.
– Kyllähän maailmalla on omia valuuttoja otettu käyttöön ennenkin ja joustavan valuuttakurssin maat ovat pärjänneet erinomaisesti. Tämä on sitä vanhaa pelottelua joka perustuu suomalaiseen kokemukseen 90-luvun lamasta, jolloin meillä oli väärin perustein kiinnitetty ylivahva markka. Markkinat odottivat sen romahtavan ja näinhän siinä sitten kävi, professori Vesa Kanniainen sanoo.
Kanniainen ei itse ota kantaa siihen, mikä ratkaisu olisi Suomelle paras, mutta korostaa sitä, että myös omaan valuuttaan siirtymisen on oltava pöydällä yhtenä selkeästi mietittynä vaihtoehtona.
Epätäydellinenkin järjestelmä pysyy pystyssä
Kaikki Eurothinktank-ryhmän jäsenet eivät varo ottamasta kantaa. Taloustutkija Elina Berghäll sanoo, että ei ole keksinyt sellaista euron tuomaa
etua, joka voittaisi eurojäsenyyden mukanaan tuomat haitat.
– Olen sitä mieltä, että Suomen euroero on periaatteessa kannatettava, Elina Berghäll kertoo.
Taloustutkijan mukaan voimakas devalvoituminen kelluvan valuuttakurssin avulla parantaisi kilpailukykyä ja työttömyystilanne kohentuisi.
– Tällä hetkellä valuutta ei jousta, vaan sopeutuminen taloustilanteeseen tapahtuu työttömyyden lisääntymisen kautta.
Myös Wessmanin mielestä eurojärjestelmä on ongelmallinen, mutta hänen mukaansa euroero olisi vielä suurempi riski. Poliittista tahtoa liikkua kohti tiiviimpää integraatiota tai omia kansallisia valuuttoja ei ole, joten nykyinen tilanne tulee todennäköisesti jatkumaan, Wessman arvioi.
– Olen sitä mieltä, että parempi olisi jos euroa ei olisi koskaan perustettu, mutta nyt on liian myöhäistä vaikuttaa siihen. Nyt kun ollaan tässä jamassa, on parempi minimoida eurojärjestelmän aiheuttamat kustannukset.
Neuvostoliittokaan ei ollut mikään kovin toimiva talousjärjestelmä, mutta sekin pysyi kasassa melkein 70 vuotta, Wessman sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti