Vaimoni aikoi käväistä mustikoita katselemassa/poimimassa ja minä lupasin tulistelupaikan viereen rakentamani pienkatoksen maalata - hain juuri hetki sitten tarvittavan maalipurkin S-Raudasta Karjalahdelta.
Tätä kirjoittaessani katseeni käväisi työhuoneeni nurkassa olevaan vanhaan Landola-kitaraan.
Se on se kitara, jonka nuoret miehet "musisoivat, hakkasivat naarmuille" kesällä vuonna 2000 meillä Haukkarissa koti-irrottelujen yhteydessä. Pojilla oli muutama kaveri vieraanaan...
Minä olin vaimoni kanssa siihen maailman aikaan Inter Rail-matkalla erään Edinburgissa olleen seminaariin päätteeksi Skotlannissa, Englannissa ja Irlannissa.
Niin - kitaraan tuli oikeastaan vain hiukan minua esteettisesti häiritseviä plektran naarmuja - reippaan soittamisen jälkiä, joista en malttanut olla mainitsematta. Ne eivät soittoa lainkaan häiritse/hidasta...
Kitaraa katsellessani kävi myös mielessä nuoremman poikamme sanat muutama viikko sitten hänen ollessa lastensa kanssa kesävieraana. He asuivat = yöpyivät Pikkupuolella, jossa on toinen Landolan kitara.
Se on se kitara, jonka poikamme ostivat täytenä yllätyksenä minulle 60-vuotilahjaksi. Vähän osittain niin kuin korvauksena em. musisoinnin kohteeksi joutuneelle vanhalle kitaralle.
Nuorimies oli tutkiskellut, kotelosta ottamaansa lähes käyttämätöntä kitaraa. Kysymys, jonka hän esitti oli täysin aiheellinen.
"Mitä sinä aiot tuolla tehdä?" hän kysyi.
Ainä silloin tällöin käy mielessä, että pitäisi opetella kunnolla soittamaan - kitaraa. Soittelen sitä silloin tällöin ns. korvakuulolta. Tuntuu ihan mukavalta, kun esim. You Tubesta kuulemaansa/katselemaansa kappaletta saattaa tapailla kohtuullisen = riittävän tarkasti - omasta mielestä.
Toistaiseksi minulla ei ilmeisesti ole ollut riittävää "kipinää, paloa", että olisin lähtenyt opiskelemaan soittoa. Aikaa siihen varmaan löytyisi ainakin lähitulevaisuudessa, kun tuo Selkäsaariprojekti on rakentamisen osalta päätöksessään.
Toisaalta rajanaapurini, musiikin ammattilainen ja musiikinopettaja Arto Perkiö antaisi varmaa kunnon lähtöopetuksen niin halutessani. Em. toimenpiteet eivät varmaan olisi edes hinnankiroissakaan...
Täytyypä asiaa pohdiskella.
Edelliseen liittyvänä hiukan täydennystä, joka liiyyttyy olennaisesti musiikkiin:
Toivon Sinun tutustuvan 60 vuotta elämää biisiini,jonka ystäväni Pentti Korpela sävelsi ja sanoitti minulle tilauksesta 60-vuotissyntymäpäivilleni.
Rajanaapurini Arto Perkiö lauloi sen Kari Hautalammen musiikkipajalla minulle syntymäpäivälahjaksi – jotakuinkin minuutti ja vuosikymmen.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, pojat ovat luvanneet päivittää biisin kymmenen vuoden välein.
No ensimmäinen päivitys jäi väliin, jospa sitten vajaan kymmenen vuoden päästä, mikäli täysissä sielun ja ruumiin voimissa ollaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti