Meillä kävi etelästä vieraana pariskunta saarimökillämme muutama viikko sitten. Terassilla istuskellessamme kahvilla mieshenkilö totesi - muurahaisten touhuja katsellessaan - Raamatun sanoin: " Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu."
Tosiaan, muurahaisten meno on työntäyteistä, näyttää jatkuvalta liikkeeltä ja raaàn näköiseltä touhulta sitä tarkemmin katseltuaan. Viisastumisesta niitä katseltuani en mene takuuseen.
Läheisyydessä on muutamia muurahaispesiä ja uusi näyttää syntyvän terassin kupeessa olevan ison kuusen juurelle - etelän puolelle...
Läheisyydessä on muutamia muurahaispesiä ja uusi näyttää syntyvän terassin kupeessa olevan ison kuusen juurelle - etelän puolelle...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Muurahaiset ovat jopa ihmistäkin sotaisampia
Keittiömme työtasolla kömpi leivänmuruista kiinnostunut muurahainen. Puolisoni reagoi välittömästi: "Älä päästä sitä raportoimaan!"
En päästänyt. Etupihamme alla elää vilkas muurahaisyhteisö. Tarkemmin sanottuna laji on mauriainen (Lasius niger). Muutaman kerran on sisätiloistamme ravintoa havainnut mauriaisdesantti ehtinyt takaisin pesään ja ohjannut uusia reippaita joukkoja löydettyjen energiavarantojen kimppuun. Me taas olemme valitettavasti joutuneet suvereniteettimme puolustamiseksi turvautumaan tuolloin joukkotuhoaseisiin.
Muurahaisia– niin kaukana kuin ne meistä evolutiivisesti ovatkin – on yhdyskuntaeläiminä helppo antropomorfisoida ja nähdä niiden käytös samanlaisena kuin omamme.
Tiedämme muurahaisten käyttäytyvän monin tavoin ihmismäisesti.
Tietyt lajit harrastavat karjanhoitoa eli lypsävät kirvoista niiden erittämää sokeripitoista mesikastetta. Muurahaiset rakentavat monimutkaisia asumuksia. Jotkut lajit viljelevät sieniä, toiset osaavat liimata ja ommella. Feromoniviestinnän avulla ne vaihtavat keskenään melko abstraktiksikin luokiteltavaa informaatiota.
Yksi keskeisimmistä yhteisistä piirteistämme muurahaisten kanssa on valloitus ja sotiminen. Kuningattaret ryhtyvät kriisitilanteissa tuottamaan erikoistuneita soturi- ja puolustusyksilöitä, ja eräs malesialainen laji osaa jopa räjäyttää muurahaishapporauhasensa uhkatilanteessa – eli tehdä itsemurhapommituksia.
Muutamat muurahaislajit ottavat orjia: ne ryöstävät vihollispesistä toukkia ja koteloita ja käännyttävät kuoriutuneita yksilöitä feromonipropagandan avulla työskentelemään uuden pesän hyväksi. Joskus nämä orjayksilöt tosin saattavat kääntyä kaappajiaan vastaan ja sabotoida uutta pesää.
Vaikka meillä ja muurahaisilla on melkoinen kokoero, enpä haluaisi joutua avoimeen sotaan niiden kanssa. Ne ovat yli sata miljoonaa vuotta vanha hyönteisheimo, joka on erittäin sopeutunut ympäristöönsä.
Yksittäiset muurahaiset ovat ääritilanteissa fyysisesti paljon kestävämpiä kuin ihminen. Jotkut pystyvät elämään veden alla viikon, ja toiset jatkavat toimintaansa, vaikka menettäisivät päänsä.
Niitä on lähes kaikkialla, ja yhden tuhotun yhdyskunnan tilalle nousee hyvin nopeasti toinen, sillä muurahaiset kilpailevat jatkuvasti elintilasta. Eikä niitä ole vähän: maapallon muurahaispopulaatioiden yksilöiden yhteispaino ylittää ihmisten yhteispainon.
Tunnettu sosiobiologi Edward O. Wilson onkin sanonut, että jos muurahaisilla olisi ydinaseita, ne luultavasti tekisivät maailmasta lopun viikossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti