Sanoin aamulla vaimolleni, että mikäli löydän tonttimme kulmauksesta, ryytimaan kupeesta muutaman madon, menen käväisemään ongella. Matoja löytyi kymmenisen, joten lähdin motivoituneena ongelle.
Ajelin ensin Selkäsaaren rantaan ja pistäydyin pikimiten mökillä todeten taas kerran myönteisen asian: Vaikka aamulla oli kylmänpuoleinen tuuli, rinteessä oli erittäin lämmintä, sinne ei tuuli juurikaan vastaa...
Ajelin tuttuun paikkaan eli "keskelle ei mitään" Selkäsaaren pohjoispäädyn kupeeseen ja yritin keskittyä ahvenien nostoon.
Kyllä tällä kerralla on todettava, että onkimiseni meni kalojen syöttämiseksi.
Ilmeisesti tällä kerralla pikkuahvenet olivat taitavasti asialla. Pilkkiä vaihtamalla sain yhden niistä ylös ja se päätyi kalansyötiksi. Matoja ei siinä vaiheessa ollut kuin pari kolme.
Ei tarvitse suunnitella ahventen savustamista huomenna, mikäli ei sitten ota pakastimesta ahventa käyttöön...
Sain ainoastaan yhden savustuskokoisen ahvenen. Päätin tehdä päivän hyvän teon ja päästin senkin takaisin mereen.
Vaikka kalaa ei tullutkaan, oli mukava istuskella muutama tunti puuskittaisessa tuulessa/auringonpaisteessa ja ihailla taas kerran Meri-Lapin merikaupungin, Kemin Sauvosaaren ranta-asutusta...
Suuri houkutus on alkaa muistella - tämänkertaisen kalastuspettymyksen myötä - menneiden vuosien/vuosikymmenien runsaita kalasaaliita. No toki aina silloinkaan ei välttämättä saanut joka kerta kalaa.
Varminnin kalaa saa näemmä illansuussa - klo 18-22 aikoihin sopivilla ilmoilla...
Olisipa se mahtavaa, jos vielä pääsisi kokeilemaan (toistaiseksi toteuttamattoman) Super Fish Hook-idearyppään sovellutuksia. Eräällä niistä voisi melkein "kommunikoida" pyydystettävän kalan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti