maanantai 31. elokuuta 2015

Onko europarlamentaarikko Paavo Väyrynen oikeilla jäljillä...

Alla olevan artikkelin luettuani kävi mielessä, että Meidän Paavo on lähes keksinyt "rahaikiliikkujan" - jos niin hyvä niin.

Oma kelluva rinnakkaisvaluutta - Hmmmmmmmmmmmmmmmm - itse kaipailen asiasta niin sanottuja "rautalankamallejä" asian selkeyttämiseksi...


Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Väyrynen: Rinnakkaisvaluutta toisi kansantalouteen 15 miljardia

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen haluaa markan euron rinnalle.
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen haluaa markan euron rinnalle. KUVA: MEERI UTTI/KL
"Kuinka kova taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen hinta ollaan valmiita maksamaan siitä, että Suomi voi jatkaa euroalueessa", kysyy europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk).
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen puolustaa edelleen voimakkaasti ajatustaan euron rinnalle otettavasta omasta valuutasta.
Väyrynen ennustaa, että markan ottaminen euron rinnalle johtaisi markan devalvoitumiseen. Sen taso riippuisi toteutettavasta finanssi- ja tulopolitiikasta. Oikein toteutettuna devalvaatio toisi kasvusysäyksen tuotantoon ja investointeihin. Teollisuuden kilpailukyky kohentuisi sekä viennissä että kilpailussa tuonnin kanssa
”On perusteltua arvioida, että tässä vaihtoehdossa lähivuosien talouskasvu voisi nousta keskimäärin noin kolmeen prosenttiin. Tällöin kansantaloutemme kasvaisi neljässä vuodessa jopa 8 prosenttia enemmän kuin nyt on ennustettu. Rahassa lisäys olisi yli 15 miljardia euroa”, Väyrynen arvioi.
Väyrysen mukaan kelluva rinnakkaisvaluutta toisi muitakin etuja taloudelle.
”Oma kelluva valuutta lisäisi vastuuntuntoa työmarkkinoilla, kun ratkaisut vaikuttaisivat suoraan valuuttakurssiin. -- Kun tuontipolttoaineet kallistuisivat, kotimaisen uusiutuvan energian kilpailukyky paranisi. Muutoinkin biotalouden asema vahvistuisi.”
Väyrysen mukaan nyt valitulla tiellä edessä on kituliasta kasvua, korkea työttömyys ja kivuliaat leikkaukset.
”En ymmärrä, miksi tätä vaihtoehtoa ei edes harkittaisi”, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.
Väyrynen kerää parhaillaan nimiä otsikolla Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut noin 38 400 ihmistä. Aloitteen etenemiseen eduskunnan käsittelyyn tarvitaan 50 000 nimeä. Keräys on käynnissä 16.1.2016 asti.

Sykähdyttävä paikka Suomessa...

Istuskelin hetki sitten pihakeinussa elokuun viimeisen päivän auringonpaisteessa. Mietiskelin, mikä on sykähdyttävä paikka Suomessa.

Niitä on varmaan useitakin, mutta aivan ensimmäisenä kävi mielessä pääkaupunkimme Helsingin Senaatintori. 

Miksi Senaatintori?

Siksi, että se on mielestäni kerta kaikkiaan upea paikka, täynnä maamme historiaa ja toimii nykypäivinäkin monien tapahtumien keskipisteenä. 

Se on paikka, jossa on aivan pakko käydä edes pikimmiten Helsingissä käydessäni. Nykyään tulee vaan aika rahvakseltaan Helsingissä käydyksi. Se on niin syrjässä täältä Perämeren pohjukasta katsottuna...

Voi olla, että tuolla historiaelementillä/nykypäiväelementillä irrottelen Senaatintorin osalta myöhemminkin teksteissäni. 

Kuvahaun tulos haulle Senaatintori

Kemillä liikaa ystäviä(kö)...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat  | 

Venäjän ohjussukellusveneet lisänneet partiointia Jäämerellä

Venäjän laivaston ballistisilla ohjuksilla varustetut sukellusveneet ovat lisänneet selvästi partiointiaan Jäämerellä ja Tyynellä valtamerellä. Uusia sukellusveneitä tulee käyttöön koko ajan.




venäläinen Yuri Dolgoruky ydinsukellusvene vesillä.
Kuva: Alexander Zemlianichenko / EPA

Venäjä on nostanut sukellusveneisiin sijoitetun ydinpelotteensa valmiutta selvästi. Barents Obserververkkolehden mukaan Venäjän Pohjoisella laivastolla on koko ajan ainakin yksi ballistisilla ohjuksilla varustettu sukellusvene merellä ja kaksi häytysvalmiudessa.
Samanlainen valmius on Venäjän Tyynenmeren laivastolla.
Lehden lainaaman venäläisamiraalin Viktor Tshirkovin mukaan sukellusveneiden partiointi on lisääntynyt 50 prosenttia vuodesta 2014 lähtien verrattuna vuoteen 2013. Tämä merkitsee, että Barentsin merellä ja Jäämerellä liikkuu aiempaa enemmän ydinsukellusveneitä.
Pohjoisen laivaston ballistiset ohjussukellusveneet on Barents Observerin mukaan sijoitettu Gadzhijevoon Murmanskin lähelle. Siellä on vanhempia Delta IV -luokan ja uusia Borei-luokan veneitä.



Kartta.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka.

200 ydinkärkeä yhdessä veneessä

Barents Observerin lainaamien venäläislähteiden mukaan Venäjällä on 15 ballistisilla ohjuksilla aseistettua sukellusvenettä, joista 10 on valmiina taistelutehtäviin.
Sodanuhan vallitessa voidaan lähettää pidemmäksi aikaa merelle kolme ballistista ohjussukellusvenettä Pohjoisesta ja kolme Tyynenmeren laivastosta.
Ballistiset ohjukset ovat mannertenvälisiä ohjuksia jotka on varustettu ydinkärjillä. Uusimmissa Borei-luokan veneissä on 20 mannertenvälistä ohjusta joissa kussakin voi olla 6-10 ydinkärkeä. Enimmillään yhdessä sukellusveneessä voi siis olla 200 ydinkärkeä.
Palveluksessa on kolme Borei-luokan venettä, joista yksi, Juri Dolgoruki, on Jäämerellä ja kaksi Tyynellä merellä. Borei-luokkaa on tarkoitus rakentaa kahdeksan alusta, joista neljä Pohjoiselle laivastolle.

Lisää ydinaseita pohjoiseen

Uusien ohjussukellusveneiden mukana Kuolan niemimaalle sijoitettujen ydinaseiden määrä kasvaa.
Ballististen ohjussukellusveneiden lisäksi Venäjällä on Pohjoisessa laivastossaan muita ydinkäyttöisiä sukellusveneitä, joiden aseistuksena on esimerkiksi risteilyohjuksia.
Venäjä aikoo modernisoida kymmenen tällaista ns. monikäyttösukellusvenettä, jotka on rakennettu neuvostoaikana. Uusien ja modernisoitujen alusten myötä pohjoisilla merialueilla partioivien vedenalaisten määrä kasvaa lähivuosina.
Venäjän Pohjoisen laivaston runsaat 20 ydinsulkellusvenettä ovat silti kaukana kylmän sodan luvuista. Tuolloin, 1980-luvun lopulla, Neuvostoliiton Pohjoisella laivastolla oli noin 150 ydinsukellusvenettä.
Venäjän Itämeren laivastossa ei ole ballistisilla ohjuksilla varustettuja eikä muitakaan ydinsukellusveneitä.

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Jalkapalloa Sauvosaaren takakentällä tänään...

Kävin kalakaverini, Urpo Selkälän kanssa katsomassa tänään sunnuntaina 30.08.2015 I-divisioonan jalkapallo-ottelun PS Kemi-Valkeakosken Haka Sauvosaaren takakentällä hämärtyvässä/kylmenevässä loppukesän illassa.

Meitä oli kaiken kaikkiaan noin 1300 karsojaa. Ottelu päättyi kotijoukkueen ansaittuun voittoon 2-1 (0-0).

Pieneän yksityiskontana todettakoon, että toisella puoliajalla 0-0-tilanteessa sanoin kalakeverilleni:" Arvaappa, kuka tekee ottelun ensimmäisen maalin?" Kerroin oman veikkaukseni:" Sasa Jovovic." Oma vaatimattomuuteni estää kirjoittamasta, miten siinä hetken päästä kävi...

No makean syötön em. avausmaaliin antoi joukkueen kapteeni Billy Ions. Upea puskumaali lähes ylänurkkaan...

Todettakoon lisäksi, että Urpo kertoi, että ei ollut hänelle ensimmäinen kerta seurata Haka-ottelua..
Hän kertoi seuranneensa 48 vuotta sitten, miten Haka voitti KTP:n Kotkan stadionilla. "Niin siinä pelissä kävi, koskapa mieleeni ovat jääneet yleisön manaukset, että ainoa mies kotkalaisten puolella oli Arto Tolsa." Urpo totesi. "Silloinkin minut houkutteli katsomoon työkaveri, suoraan Tuloman voimalaitos-työmaalta Kotkan Höyryvoimalle siirtynyt Pentti Lindfors. Pentti on jo nelisenkymmentä vuotta ollut edesmenneet-nimikkeen alla." kalakaverini totesi ja lisäsi:"Oi niitä aikoja..."


PS Kemi porskuttaa edelleen sarjataulukossa paalupaikalla, toivottavasti ote säilyy kalkkiviivoille saakka.


Kirjoitin alla olevan tekstin 10.10.2014:

PS Kemi pelaa tärkeän I-divisioonan ensimmäisen karsintaottelun VIFK:ta vastaan sunnuntaina 12.10.2014 klo 15 alkaen Sauvosaaren takakentällä. Toinen ottelu pelataan aikanaan Vaasassa.

Kyllähän tuo Kemin jalkapallo-ottelu on melkein pakko mennä katsomaan, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole.

Katselin vanhoja tekstejäni liittyen jalkapalloon ja valitsin niistä vuonna 2006 julkaistun tekstin jatkeeksi:

JALKAPALLOA SAUVOSAAREN TAKAKENTÄLLÄ…

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, ennen sanottiin, mutta siitä huolimatta…
Tein aikanaan 1980-luvulla suunnittelemani AITAKI-tuoteidean markkinointiyhteistyötä
KePSin ja Innon Mimmien kanssa, molemman joukkueet pelasivat mestaruussarjatasolla.
Yhteistyössä olivat erityisesti mukana myös silloinen K.E.NYMANìn elementtitehdas,
silloinen SYP, Mikkasen Sepon mainostoimisto ja edesmenneen Kemin ammattikoulun
lentopallojaosto. Muistaakseni Arstion Kimmo silloisen Lounais-Lappi-lehden toimittajana
oli myös aktiivisesti mukana tekstipuolella…
Sen jälkeen on paljon muuttunut, jota ei välttämättä ole syytä tässä yhteydessä erityisesti
muistella.

Kun KePS ja Innon Mimmit putosivat mestaruussarjasta, taisin julkisesti mainita, että
menen edustustason jalkapalloa livenä katsomaan kentän reunalle sitten, kun Kemissä
pelataan taas mestaruussarjatasolla.

En ole siis pitkään aikaan Sauvosaaren kentän katsomossa istuskellut tai kentän reunalla
seisoskellut, mutta onneksi satuin lähtemään katsomaan Kemi KINGSìn ja ROPSin
Suomen Cup:n ottelua sunnuntaina 11.06.2006.

Tuskin ehdin istahtaa takakentän katsomoon ennen ottelun alkua, kun aktiivinen seuran
toim.joht. Juha Putte Nykänen onnistui houkuttelemaan maalitulosveikkaukseen,
polkupyörä oli houkuttimena.

Epäonnistuin pahanpäiväisesti, toki kotijoukkueen maalimäärä osui kohdalleen. No,
menihän kaksi (2) euroa (€) hyvään tarkoitukseen.

Kemi KINGS pudotti RoPSin Suomen Cupista todella mielenkiintoisten ja
yleisöönmenevän jännittävien vaiheiden, jatkoajan ja rangaistuspotkukilpailun jälkeen...
Olihan ottelu! Yleisö sai purkaa jalkapalloaktiviteettia, osittain aggressiotakin koko rahan
edestä…

Tuntui, että kielenkäyttö olisi entisistä ajoista parantunut = siistiytynyt tai minun
huomiokykyni heikentynyt ja/tai minulla kuulo huonontunut.
Huomasin mukavana yllätyksenä, että Kemi KINGSìn edustusjoukkueen luettelossa oli
ainakin kolme entistä oppilastani.

Kentän reunalla ennätti pikimmiten jutella jalkapallosta todella kiinnostuneen, entisen
opettajakollegan kanssa, joka rivien välissä lievästi moitiskeli, että kirjoitan aivan liian
kiltisti yleisönosastopalstoille. Pitäisi olla kunnolla särmää!

Yritin toki puolustella, että kyllä särmääkin löytyy, mutta tiukimmat tekstit sensuuri siirtää
toimittajien ö-mappiin, mutta lupasin hänelle edelleen yrittää parastani.

Tällä kertaa jalkapalloterveisin
Aki Pyykkö
Ps.
Pelin jälkeen jäin pohdiskelemaan, olisikohan nykyisessä Kemi KINGSìn porukassa
mestaruussarja-ainesta? Peli kyllä kulki näin maallikon silmin välillä todella luonnikkaasti…
Sama

Toisenlainen lauantai 29.08.2015...

Meillä piti olla alunperin Selkäsaaritapahtuma erään ryhmän kanssa, mutta sääennusteiden tulkinta vajaa viikko aikaisemmin, peruutti tapahtuman. Piti olla pilvistä, osittain vesisadetta mutta mitä vielä...

Lauantain sää oli suorastaan erinomainen - perjantain saderintama pyyhälsi odotettua nopeammin Meri-Lapin ohi.

Siksipä otimme uuden toimintamallin käyttöön. Menimme Kemin Maripuistoon, laululavalla oli klo 15 alkaen Pohjolan Sanomien 100-vuotistapahtuma Kesäri. Kemin kaupunginorkesteri kapelimestarinaan Jukka Myllys johdatti paikalle saapuneen yleisön Kesäri-tunnelmaan. Laulusolistina oli kemiläislähtöinen Tony Kakko.

Olihan siellä muitakin, todennäköisesti pitkästi toista tuhatta musiikin ystävää. Todettakoon, että osallistuimme ensimmäistä kertaa em. tyyppiseen Pohjolan Sanomien järjestämään tapahtumaan - ei ole vaan tullut aikaisemmin lähdetyksi.

Olimme paikalla tunnin verran. Nautimme siihen mennessä kuulemastamme ja lähdimme valmistautumaan Selkäsaareen lähtöön.

Emme ole aikaisemmin osallistuneet myöskään Venetsialaiset-tapahtumaan, joten päätimme "lyödä kaksi kärpästä samalla iskulla" ja lähteä aistimaan em. tapahtumaa Selkäsaaren pohjoisrannalle omien tulien ääreen.

Kuulimme musiikin jytkeen ja näimme soihtukulkueen - tosin hiukan arvaillen - sisäsataman rannan tuntumassa.
Näimme myös Ahosen Ollin kipparoiman Katariinan kulkevan ohitsemme - se oli komea näky.

Soitimme Ollille ja kerroimme tuntemuksiamme. Hän oli huomannut meidän rantatulemme venepaikkamme läheisyydessä. Meillä on ison kiven kupeessa iso betonirengas, jonka sisällä on turvallista pitää sopivia rantatulia.

Mikäli oikein havaitsimme, hämärän tullessa Pelastuslaitoksen iso vene tarkkaili myös tuliamme - hyvä niin...

Pienenä kevyenä yksityiskohtana todettakoon, että liikkeellä oli aika paljon veneitä. Muun muassa vaalea kalastamallinen avovene keskimoottorilla. Se ajoi väylällä rantapaikan ohitsemme väylällä. 
Kaupunkia kohti ajaessaan veneen keulalta kuului naisihmisen ääni: "Se on vielä siellä!".
Hän tarkoitti minua rantatulistelupaikan kupeessa. Perässä venettä ohjaava mies totesi:"Mitä sinä sanoit?" "Se on vielä siellä - rannalla!" nainen toisti aikaisempaa kovemmalla äänellä. "Vai niiiiin!" mies totesi.

Merellä, varsinkaan tyynellä merellä ei juuri kannata huudella, ainakaan tärkeitä asioita, sillä "vesi kantaa" yllättävän hyvin ääntä. 

Katselimme Venetsialaisillan ilotulituksen mökkimme terassilta. Tuntui aivan siltä kuin ilotulitus olisi ollut läheisessä metsikössä. Kyseinen ilotulitus huipentui aikamoiseen rytinään ja paukkeeseen niin kuin pitääkin.

Valvoimme vielä hetken ja seurasimme kuun nousua metsän taakse. Kerta kaikkiaan upea tunnelma. Tuntui aivan siltä kuin Selkäsaareen olisi paikka paikoin sytytetty katuvalot - oli yllättävän kirkasta...

Kyllä kannatti tämä lauantai elää uusin toimintamallein.







   

lauantai 29. elokuuta 2015

Asiallinen ja erinomainen kannanotto mutta...

Valitettavasti sanat eivät riitä pakolaisongelman ratkaisemiseksi, vaaditaan konkreettisia tekoja. Nykyisessä akuutissa tilanteessa tekoja siirtolaisten turvallisten, laillisten reittien tekemiseksi ja väliaikaissijoituksen takaamiseksi.

Tärkeintä on puuttua ongelmiin niiden alkulähteillä. Aivan kuten YK:n pääsihteeri muistuttaa: Pakolaisten ja maahanmuuttajien suuri määrä on oire laajemmista ongelmista, kuten loputtomista konflikteista, vakavista ihmisoikeusrikkomuksista, hallinnon epäonnistumisista ja julmasta sorrosta.

Suora nettlainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon siirtolaiskriisistä: "Olen kauhuissani ja surun murtama"

ULKOMAAT 
MIGUEL MEDINA / AFP
YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon vetoaa päättäjiin ratkaisujen keksimiseksi, jotta muuttovirroille saattaisiin turvallisia ja laillisia reittejä.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon vetoaa päättäjiin ratkaisujen keksimiseksi, jotta muuttovirroille saattaisiin turvallisia ja laillisia reittejä.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoo perjantaina julkaisemassaan tiedotteessa olevansa "kauhuissaan ja surun murtama" viimeisimpien Välimerellä ja Euroopassa tapahtuneiden, kodeistaan paenneiden ihmisten kuolemien johdosta.
Hän viittasi muun muassa viime päivien uutisiin sadoista Välimerellä hukkuneista sekä Itävallasta löytyneeseen kylmäkuljetusautoon, josta löytyi 71 ihmisen ruumiit.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kertoi perjantaina, että Välimeren ylittäneiden määrä on noussut jo nyt 300 000:een. 
Koko viime vuonna luku oli 214 000. Välimereen on hukkunut arviolta 2 600 ihmistä.
"Valtaosa ihmisistä, jotka lähtevät vaaralliselle matkalle, ovat pakolaisia, jotka ovat lähteneet paikoista kuten Syyria, Irak ja Afganistan. Kansainvälinen laki on määrännyt, että pakolaisia tulee suojella ja heille tulee antaa turvapaikka. [--] Kyse ei ole ainoastaan kansainvälisestä laista, se on myös inhimillinen velvollisuutemme", Ban kirjoittaa.
Hän aikoo järjestää syyskuun 30. päivä tapaamisen, jossa pakolaiskriisiä puidaan, ja rohkaisee YK:n ensi kuussa alkavaa yleiskokousta asettamaan pakolaiskriisin etusijalle asialistallaan.
Lausunnossaan Ban kiittää niitä johtajia ja yhteisöjä, jotka ovat ottaneet vastuuta "yhteisestä vastuusta ja velvollisuudesta".
"Tarvitaan kuitenkin paljon enemmän", Ban jatkaa.
"Vetoan kaikkiin asianosaisiin hallituksiin, jotta nämä tarjoaisivat kattavia vastauksia, avaisivat turvallisia ja laillisia kanavia muuttoliikkeelle sekä toimisivat humaanisti, myötätuntoisesti ja kansainvälisten velvoitteidensa mukaan."
Ban muistuttaa myös, että pakolaisten ja maahanmuuttajien suuri määrä on oire laajemmista ongelmista, kuten loputtomista konflikteista, vakavista ihmisoikeusrikkomuksista, hallinnon epäonnistumisista ja julmasta sorrosta.
Jo nyt 40 000 ihmistä päivässä joutuu jättämään kotinsa, ja mikäli konflikteja ei ratkaista, määrä nousee.
"Tämä inhimillinen tragedia vaatii määrätietoista, yhteistä poliittista vastuuta. Tämä ei ole pakolaismääriin liittyvä kriisi vaan solidaarisuuteen liittyvä kriisi."

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus- muistuksen muistutus...

Katselin eilen illalla Yle Areenalta dokumentin Syyrian Homsìn kaupungin taannoisista järjettömyyksistä. Todella murheellista katseltavaa, mm. tämä historiallisesti kuuluisa kaupunki on tuhottu lähes kokonaan...

Joka päivä näemme televisiosta maailmanpakolaisiin liittyvistä tragedioista: Lähinnä Välimerellä tapahtuvista hukkumisista, rajoilla tapahtuvista selkkauksista, jne. ...
Itä-Ukrainassa sotatila jatkuu, Lähi-itä "kiehuu", Afrikassa on useita kriisipesäkkeitä, jne. ,tuntuu siltä, että yhä pahempaan suuntaan maailmantilanne on luisumassa eikä loppua ole näköpiirissä. 

YK on voimaton. Syy: Kirotut veto-oikeudet turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla, joita käytetään sumeilematta omien tarkoitusperien toteuttamiseen.

Mikä meitä oikein riivaa, on syytä toistamiseen kysyä?

__________________________________________________________________

Kirjoitin heinäkuun 2014 alussa, aloittaessani blogikirjoittamisen, alla olevaa. Todettakoon, että on syytä muistuttaa taas asiasta, sillä tilanne maailmalla ei ole lainkaan helpottunut, oikeastaan päinvastoin.

Mikä meitä riivaa?
___________________________________________________________________

Olen kauan sitten - taitaapa olla noin kaksikymmentä vuotta sitten - kirjoittanut otsikossa mainitusta asiakokonaisuudesta ottaen tarkastelun kohteeksi yhden kohdan (artiklan) kerrallaan.

Mikäli vielä oikein muistan, sain silloin kirjoituksistani muutaman kohtalaisen myönteisen palautteen - suusanallisesti. 

Viime aikojen tapahtumat maailmalla ja havainnot ympärillämme tapahtuvista asioista antavat oikeuden pistää esiin koko asiakokonaisuus kertauksena.

Painavaa, virallista artiklatekstiä, joka toiminee ainakin kahdella tavalla: teksti on hyvää iltalukemista - teksti tuudittaa uneen takuuvarmasti tai suorastaan piristää asiaan liittyvään kannanottoon, julkiseen keskusteluun.

Tunnustan avoimesti, että en ole tarkistanut mahdollisia muutoksia alla olevaan, jo kauan sitten hyväksyttyyn tekstiin. Arvelen, että blogini aktiivilukija saattaanee minut ajan tasalle...

Yleistä:
Yhdistyneiden kansakuntien kolmas yleiskokous hyväksyi ja julkisti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen joulukuun 10. päivänä 1948. Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Mikään maa ei äänestänyt vastaan. Kahdeksan maata pidättyi äänestämästä.
Välittömästi tämän historiallisen tapahtuman jälkeen yleiskokous kehotti kaikkia jäsenmaita julkaisemaan julistuksen tekstin. Niitä pyydettiin "levittämään ja tekemään sitä tunnetuksi, lukemaan ja selittämään sitä ennen kaikkea kouluissa ja muissa oppilaitoksissa eri maiden ja alueiden poliittisista oloista riippumatta".
Julistuksen virallinen teksti on saatavissa YK:n kuudella virallisella kielellä: arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Myös monet YK:n jäsenmaat ovat noudattaneet yleiskokouksen kehotusta ja kääntäneet julistuksen omalle kielelleen. Seuraavilla sivuilla oleva käännös on Suomen hallituksen vahvistama.
Julistuksen ilmaiskappaleita on saatavana YK:n Kööpenhaminassa sijaitsevasta pohjoismaisesta tiedotustoimistosta YK:n virallisilla kielillä, pohjoismaisilla kielillä ja rajallinen määrä muilla kielillä.

IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS
JOHDANTO

Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa, kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan, kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojen välille, kun Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,
Kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja, kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,
Niin sen vuoksi YLEISKOKOUS antaa TÄMÄN IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLISEN JULISTUKSEN kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi, jotta kukin yksilö ja kukin yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden kansojen keskuudessa.

 
Artikla 1:

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Artikla 2:

Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.
Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

Artikla 3:

Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

Artikla 4:

Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

Artikla 5:

Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

Artikla 6:

Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.

Artikla 7:

Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.

Artikla 8:

Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.

Artikla 9:

Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.

Artikla 10:

Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.

Artikla 11:
1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.

Artikla 12:
Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

Artikla 13:
1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.
2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

Artikla 14:
1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.
2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.

Artikla 15:
1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen.
2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.

Artikla 16:
1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.
2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

Artikla 17:
1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

Artikla 18:
Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

Artikla 19:
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

Artikla 20:
1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
Artikla 21:

1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.

Artikla 22:

Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

Artikla 23:

1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

Artikla 24:

Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.

Artikla 25:

1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

Artikla 26:

1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan.
2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi.
3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.

Artikla 27:

1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.
2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Artikla 28:

Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

Artikla 29:

1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

Artikla 30:

Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.

Tässäpä aluksi...