torstai 20. heinäkuuta 2017

Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja...

Muistisairaus on vakava, murheellinen asia, johon liittyy paljon inhimillistä kärsimystä, toivottomuuden tunnetta. Se koskettaa myös muistisairaan läheisiä monella eri tavalla.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kotimaa
Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

Muistisairaiden määrä uhkaa moninkertaistua. Kansainvälinen tutkijakomissio selvitti tutkimustuloksista, että yhdeksän elintapamuutosta suojaisivat monia meistä muistisairauksilta.



Helsinkiläinen Leenankoti oli ensimmäisiä Alzheimerin tautia sairastavien hoitopaikkoja.
USEAMPI kuin joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja. Tähän päätyy 24 kansainvälisen asiantuntijan komissio, joka veti yhteen tähänastisen tutkimusnäytön.

Komission kokosi arvovaltainen lääketieteen lehti The Lancet, joka myös julkaisi työn tuloksista syntyneen raportin torstaina. Lontoossa on meneillään kansainvälinen Alzheimerin tautia käsittelevä kokous. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus.

RAPORTIN tavoite on ehkäistä muistisairauksia, joita kutsutaan myös dementioiksi. Dementia on muistisairauden loppuvaihe.

Ehkäisyä tarvitaan, sillä muistisairauksien ennustetaan lisääntyvän nopeasti. Sairastuneiden määrä odotetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2050. Silloin sairastuneita on maailmassa 130, nyt lähes 50 miljoonaa.

Suomen kansallinen muistiohjelma ennakoi 2010-luvun alussa, että keskivaikeaa muistisairautta sairastaa 2010-luvun lopussa 130 000 ihmistä ja vaaravyöhykkeessä on vielä 120 000 ihmistä. Sairastuneita on nyt lähes 200 000.

VAARAAN sairastua vaikuttavat koko elämän vaiheet, asiantuntijat arvioivat. He listaavat yhdeksän muistisairaudelle altistavaa seikkaa, jotka ovat tärkeitä elämän eri vaiheissa:

Lapsuudessa ja nuoruudessa on tärkeää pysyä koulutuksessa ainakin 15 ikävuoteen saakka, he toteavat. Jos toisen asteen koulutus jää käymättä, aivoihin kehittyy vähemmän niin sanottua kognitiivista reserviä, joka vahvistaa aivojen verkostoja.

Myöhemmin elämässä pitäisi harrastaa mieltä virkistäviä asioita. Tutkijat mainitsevat harrastukset, lukemisen, vapaaehtoistyön, pelit, vilkkaan sosiaalisen elämän sekä käymisen elokuvissa, ravintoloissa ja urheilutapahtumissa.

KUULON varjeleminen on tärkeää keski-iässä. Kuuleminenkin rakentaa kognitiivista reserviä, jota huono kuulo voi vähentää.

Keski-iässä muistisairauden vaaraa lisäävät ylipaino, korkea verenpaine ja kuulon heikkeneminen. Eläkeiässä niin tekevät tupakointi, masennus, diabetes sekä yksinäisyys tai eristäytyminen. Liikunta ja sosiaalinen aktiivisuus taas vähentävät vaaraa.

ELÄMÄNTAVAT osoittautuivat tärkeiksi kaksi vuotta sitten valmistuneessa suomalaistutkimuksessa. Se osoitti ensi kerran, että muistisairautta voi ehkäistä syömällä ravitsemussuositusten mukaan, harrastamalla liikuntaa useita kertoja viikossa ja treenaamalla aivoja.

Fingeriksi kutsutussa tutkimuksessa oli mukana 1 260 ihmistä useilta paikkakunnilta. He olivat 60–77-vuotiaita ja testien mukaan jo muistisairauden vaarassa.

Puolet tutkittavista sai sai tehostettua ravitsemusneuvontaa, harrasti liikuntaa viitenä päivänä viikossa ja teki kotona muistia parantavia harjoituksia tietokoneella. Toiset saivat tehostettua elämäntapaneuvontaa. Näin jatkui kaksi vuotta.

Läpimurroksi luonnehdittu tutkimus saa jatkoa. Australiassa, Kiinassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa on alkamassa uusia tutkimuksia, jotka tähtäävät muistisairauksien estämiseen.

Työ jatkuu myös Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla on käynnistymässä Muistikko-tutkimus, joka kehittää työkaluja muistisairauden estämiseen Suomen akatemian kärkihankkeena.

Fakta

Muisti heikkenee monesta syystä


 Muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin tauti ja otsa-ohimolohkon rappeuma.

 Myös runsas alkoholinkulutus altistaa muistisairaudelle. Jopa 10 prosenttia suurkuluttajista sairastuu alkoholidementiaan.

 Muistisairaus todetaan useimmiten eläkeiässä. Yli 85-vuotiaista jopa 15–20 prosentilla on Alzheimerin tauti. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti