Uutisissa haastateltiin elinkeinoministeri Mika Lintilää, joka totesi Suomen vaikka ostavan "hakkuuoikeuksia" turvatakseen mm. biotalouteen liittyvät investoinnit.
Heti perään vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala julisti tuttua viherpiipertäjien itkuvirttä hakkuiden "turmiollisuudesta" ja veronmaksajien rahojen käytöstä.
Suomessa on varaa runsaisiin lisähakkuihin vuositasolla, on ollut jo vuosikymmeniä. Puuta ei kannata jättää lahoamaan metsiin.
Siksi mm. biotalouteen liittyvät investoinnit ovat erittän tervetulleita. Niitä ei kannata missään olosuhteissa vaarantaa.
Henkilökohtaisesti uskon ja luotan vielä EU:ssakin järjen voittavan...
Siksi mm. biotalouteen liittyvät investoinnit ovat erittän tervetulleita. Niitä ei kannata missään olosuhteissa vaarantaa.
Henkilökohtaisesti uskon ja luotan vielä EU:ssakin järjen voittavan...
Suora nettilainaus Maaseudun tulevaisuus-lehdestä hiukan tuunattuna:
Metsän lisääntyvät hakkuut voivat tuoda Suomelle lisälaskun
Suomalaismeppien yritys muuttaa EU-parlamentin hiilinielu-mietintöä epäonnistui
STT / Anniina Luotonen
Muokattu
11.7.2017 18:28
A-
A+
Politiikka EU-parlamentin ympäristövaliokunnan mietintö hiilinielujen laskentatavasta on Suomelle selvä tappio.
Hiilinielujen epäedullinen laskentatapa voi johtaa siihen, että Suomi joutuu ostamaan muilta EU-mailta hiilinielukiintiöitä, jos hakkuita lisätään kuten on suunniteltu.
Ympäristövaliokunta lähtee tiistaina antamassaan mietinnössä siitä, että metsien kehitystä verrataan historiatietoon, vuosiin 2000–2012.
Suomalaismepit yrittivät estää historiatiedon käytön vertailukohtana, mutta yritys kaatui valiokunnan äänestyksessä luvuin 38–29.
YMPÄRISTÖVALIOKUNNASSA istuva europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) tapasi heti tiistaina ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) Porissa tarkoituksena sopia lobbaamisen jatkamisesta.
– Jos viisi ääntä olisi mennyt toiseen suuntaan, olisi lopputulos ollut erilainen. Odotamme, että se on käännettävissä, Torvalds sanoi STT:lle.
Koko EU-parlamentti äänestää kannastaan syksyllä, minkä jälkeen alkavat ratkaisevat neuvottelut jäsenmaiden neuvoston ja komission kanssa.
BIOTALOUTEENnojaava Suomi on nostamassa lähivuosina tuntuvasti hakkuiden määrää.
Runkopuun hakkuiden arvioidaan kasvavan noin 80 miljoonaan kuutiometriin nykyisestä noin 65 miljoonasta vuodessa.
Metsää on paljon, mutta hakkuut näyttävät pahalta EU:n laskelmissa, jos niissä vertaillaan metsän määrän kehitystä historiallisesti.
HALLITUS on arvioinut, että lisääntyvät hakkuut pienentävät hiilinielun noin puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.
Metsät muodostavat silti edelleen hiilinielun, minkä takia hallitus pitää kohtuuttomana, että Suomi joutuisi ostamaan kiintiöitä sellaisilta EU-mailta, joilla ei välttämättä juuri edes ole metsää.
MTK:Ntoiminnanjohtajan Antti Sahin mielestä valiokunnan mietintö oli Suomelle selvä tappio.
– Teettää lisää töitä, että suomalainen metsätalous ymmärrettäisiin Brysselissä paremmin, Sahi sanoi.
Hän arvioi, että epävarmuus metsien käytöstä huomataan myös yrityksissä.
– Nämä ovat poliittisia riskejä, jotka vaikuttavat myös yritysten investointihalukkuuteen.
EU-TASOLLA valmistellaan parasta aikaa toistakin lainsäädäntöä, joka voi vaikuttaa Suomen biohankkeisiin.
Lainsäädäntö biomassan kestävyyskriteereistä on Suomen biohankkeiden kannalta vähintään yhtä merkittävä kuin hiilinielulaskelmat.
Se säätelee, minkälaista puuta tai haketta voidaan käyttää biomassan tuotannossa.
LUONNONSUOJELULIITTOarvostelee Suomen yritystä vesittää hiilinielujen vertailu, joka perustuisi historiatietoon.
Ajatus siitä, että metsien kehitystä verrataan nimenomaan menneeseen, on suojeluasiantuntija Otto Bruunin mielestä Pariisin ilmastosopimuksen hengen mukaista.
– Jos jokin maa heikentää hiilinieluaan merkittävästi aikaisempaan verrattuna, sen vaikutus ilmakehän näkökulmasta on samantyyppinen kuin jos päästöt lisääntyisivät, Bruun sanoo.
Hän pitää ympäristövaliokunnan mietintöä hyvänä, koska se tunnustaa hiilinielujen merkityksen ilmastonmuutoksen estämisessä.
LUONNONSUOJELULIITON mielestä Suomen ei olisi järkevää lisätä hakkuita niin paljon kuin on suunniteltu, koska metsien ikärakenne on verrattain nuori.
– Hakkuutasojen nostaminen söisi hyvin paljon myöhempää potentiaalia. Osa hakkuista kohdistuisi nuoriin metsiin, joista saataisiin myöhemmin ehkä jopa parempilaatuista puuta, Bruun sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti