Hmmmmm - niinpä - mielenkiintoista lähihistoriaa...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
World Wide Webin peruskivi muurattiin tasan 30 vuotta sitten – tällainen oli kirje, joka käynnisti tiedon vallankumouksen
Miten saadaan aikaan muutos? Puhu ihmisistä, sovella olemassa olevaa ja katso eteenpäin, opettaa www:n keksijä.
Tim Berners-Lee (oikealla) keksi www-sivut lähes 30 vuotta sitten. Vasemmalla Amazonin tutkimusjohtaja Ruhi Sarikaia.Juha-Matti Mäntylä, Yle
Maaliskuun 12. päivänä vuonna 1989 – siis tasan kolmekymmentä vuotta sitten – brittiläinen tietojenkäsittelytieteilijä Tim Berners-Lee lähetti viestin kollegoilleen.
Informaation hallinta: Ehdotus
Otsikko oli kaikkea muuta kuin vallankumouksellinen. Viesti oli itse asiassa niin epäseksikäs, että nykyisen sähköpostitulvan aikana useimmat meistä saattaisivat jättää sen lukematta.
Tuo viesti piti kuitenkin sisällään siemenen, josta myöhemmin kasvoi World Wide Web eli www. Toisin kuin monet luulevat, internet ja www eivät ole toistensa synonyymeja, vaan www on internetissä toimiva hypertekstijärjestelmä.
Tim Berners-Leen lähettämässä dokumentissa – joka muuten löytyy täältä – kuvattiin ongelma, joka vaivasi hänen työpaikkaansa, sveitsiläistä ydintutkimuskeskus CERNia.
– CERN on mahtava organisaatio, jossa tuhannet luovat ihmiset työskentelevät kohti yhteistä tavoitetta...
Jos jälkeenpäin arvioi, mikä Berners-Leen viestissä oli omiaan nytkäyttämään muutoksen pyörät pyörimään, yllä olevaan lauseeseen tiivistyy yksi perusinhimillinen opetus.
Aloita aina ihmisistä – älä puhu vain koneista tai prosesseista.
Sen jälkeen voit siirtyä asiaan.
Tim Berners-Lee poseeraa ensimmäisen www-palvelimen takana World Wide Webin 20-vuotispäivänä v.2009.EPA/MARTIAL TREZZINI
Berners-Leen mukaan CERN-laitoksella oli valtavasti tietoa, jota oli mahdottoman vaikea löytää saati hallita. Periaatteessa organisaatio on järjestetty hierarkkisesti, mutta ihmiset tekevät työtä ja kommunikoivat aivan toisin.
Lisäksi tyypillinen työntekijä viipyi laitoksessa vain kahden vuoden ajan. Siksi informaatiota hukkuu jatkuvasti ja usein pysyvästi. Tiedon ja dokumenttien hallintaan tarvittiin parempi järjestelmä.
Berners-Lee ehdotti ratkaisuksi hyperlinkkejä.
Termi oli todennäköisesti useimmille vieras, mutta Berners-Lee kiiruhti kuvaamaan, että kyse oli tutkimusalueesta, johon satsattiin jo paljon yliopistojen ja yksityisten yritysten tutkimuskeskuksissa. Itse hyperlinkki-termikin oli itse asiassa 1950-lukulainen, ja Berners-Lee antoi siitä kunniaa tietojenkäsittelyguru Ted Nelsonille.
Siinä on toinen opetus.
Sovella muiden ajatuksia. Rakenna olemassa olevan päälle. Älä yritä keksiä kaikkea uudelleen.
World Wide Webin keksijä Tim Berners-Lee on toistuvasti vaatinut, ettei internetin sisältöjä saa jättää palveluntarjoajien valikoitavaksi ja valvottavaksi, vaan internetin neutraalius on säilytettävä.Mika Kanerva
Ole maltillinen ja katso eteenpäin
Yhdysvaltalainen Time-aikakauslehti analysoi viisi vuotta sitten Tim Berners-Leen lähettämän viestin opetuksia.
Lehti kiinnitti huomion esimerkiksi miehen moderniin ajatteluun. Viestissään Berners-Lee perusteli, miksi järjestelmän tulisi olla hajautettu– vaikka useimmat tietojärjestelmät perustuivat tuolloin yhteen keskitettyyn tietokantaan.
Ehdotus oli myös maltillinen. Tim Berners-Lee arvioi, että projektin ensimmäisen vaiheen voisi saada valmiiksi 6-12 kuukaudessa kahden hengen voimin. Se on varsin kohtuullinen työmäärä useiden tuhansien työntekijöiden organisaatiossa.
Lisäksi Berners-Leellä oli katse eteenpäin. Hän viittasi esimerkiksi siihen mahdollisuuteen, että vastaaviin järjestelmiin tallennettaisiin myöhemmin grafiikkaa, puhetta ja videokuvaa.
Toisaalta Berners-Lee näki laajan kuvan. CERN oli Berners-Leen mukaan tilanteessa, jossa muu maailma olisi muutaman vuoden kuluttua.
– Kymmenen vuoden päästä tarjolla voi olla kaupallisia ratkaisuja näihin ongelmiin, mutta tänään tarvitsemme ratkaisuja joilla pääsemme eteenpäin, Berners-Lee kirjoitti.
Tim Berners-Leen hahmottelema ratkaisu oli lopulta niin toimiva, että kaupalliset ratkaisut eivät kilpailussa pärjänneet.
Vasta alkutahdit
Kului vielä monta vuotta ennen kuin World Wide Web nousi siivilleen. Tim Berners-Lee esitti toisen ehdotuksen alkuvuonna 1990 ja kolmannen yhdessä belgialaisen Robert Cailliaun kanssa loppuvuonna 1990. Tuolloin otettiin myös ensimmäiset www-yhteydet.
Berners-Lee ja Cailliau muistelivat yhteistyönsä alkua myös tänä aamuna tutkimuskeskus Cernin seminaarissa. (Tallenne)
Vuonna 1991 Berners-Lee julkaisi www-ohjelmiston, joka piti sisällään selaimen sekä palvelinohjelmiston.
Graafinen käyttöliittymä yleistyi vasta yhdysvaltalaisten Eric Binan ja Marc Andreessenin vuonna 1993 julkaiseman Mosaic-selaimen myötä. Vasta siitä alkoi www:n nousu koko maailman työkaluksi.
Tim Berners-Lee luennoimassa ja jakamassa tunnustuksia Suomalaisille Internetin kehittäjille Tampereen Raatihuoneella v.2005.Mika Kanerva / Yle
Silmät aukenivat
Tim Berners-Lee on huolissaan siitä, mihin hänen ideaansa on sittemmin käytetty. Aivan selvää on, ettei hänellä ollut kolmekymmentä vuotta sitten mielessään sitä, että www voisi synnyttää Facebookin tai Googlen kaltaisia markkinointikoneistoja.
Ranskan Lyonin the Web Conference -tapahtumassa www:n isä kertoi silmiensä auenneen lopullisesti vuonna 2016.
– Siihen asti moni uskoi, että jos vain teemme webistä vapaan, ilmaisen ja neutraalin, hienoja asioita tapahtuu. Kaikki olisi yhtä wikipediaa. Tapahtunut kuitenkin osoittaa, että vaikka rakennat järjestelmiä parhain tarkoitusperin, se voi tuottaa asioita, joita et odottanut.
Esimerkki tällaisista järjestelmistä on sosiaalinen media, joka on johtanut yhteiskunnan polarisaatioon. Some vähentää vuoropuhelua ja jakaa ihmiset vastakkaisiin leireihin.
Toivoa silti on. Berners-Lee tuntui uskovan esimerkiksi eurooppalaiseen tietosuojasääntelyyn.
Entä mitä tapahtui 30 vuotta sitten lähetetylle viestille? Millaisen vastaanoton Tim Berners-Leen ehdotus sai?
Ei häntä ainakaan tyrmätty.
Esimies tulosti Berner-Leen ehdotuksen ja kirjoitti päälle sanat "vague but exciting". Epämääräistä mutta kiinnostavaa.
Vallankumous vaatii ennen kaikkea sitkeyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti