tiistai 5. maaliskuuta 2019

Jutustelua viime viikolla Kemin markkinoilla...

Tosiaan juttelimme pienessä porukassa matkustamisesta ja asumisesta. Kerroin avoimesti, että minä en haluaisi lähteä Kemin Haukkarin Kainuunkadulta minnekään, jos se ei ole välttämätöntä. Porukka vähän ihmetteli näkemyksiäni...

Kerroin heille, että asumme nykyisin paikassa, jossa isoisäni Aukusti Pyykkö viljeli aikanaan maata ja sittemmin vanhempani - minä ja sisarrukseni - asuimme.

En kertonut, että isoisälläni Aukusti Pyyköllä oli alueella ollut enemmänkin maata, mm. "Juntusen maat", sillä isäni Lauri Pyykkö ja Eino Juntusen vaimo, Anna Juntunen o.s. Pyykkö olivat sisarruksia. 
Isoisäni oli lisäksi ostanut maita Kaakamosta aikeissa muuttaa sinne. Ilmeisesti hänen vaimonsa Liisan kuolema 1920-luvulla muutti suunnitelmat. Isoisäni meni sittemmin toisiin naimisiin Perttusen lesken kanssa.
Kyseiset - jo myöhemmin jaetut Kaakamon maat - myytiin 1950-luvulla serkkupojalleni Veijo Juntuselle, joka rakensi sinne omakotitalon.

Niin täällä isoisäni Aukusti Pyykön viimeisellä maapläntillä minä olen kotonani, en kaipaa mitään muuta - täällä on hyvä olla...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti